PAHA PAIKKA
Johdettava polttaa kannabista
Tiina Torppa – Fakta
16:39
Kannabiksen käyttö paljastui sattumoisin, kun esimies tiedusteli työntekijän, koodaajan, jaksamista kovan työrupeaman jälkeen. Nuori mies kehui kestävyyttään, koska hänellä on oiva keino rentoutua. Esimies luuli, että se on jokin työntekijän lukuisista liikuntalajeista tai tämän gourmet-harrastus.
Työntekijä pudotti pommin neukkarin kiiltävälle pöydälle: hän rentoutuu kannabista, marijuanaa, poltellen. Siinä työpaineet vasta kaikkoavat! Koodaaja kehui vuolaasti marijuanaa.
Kun esimies epäili kannabiksen suotuisia vaikutuksia, koodaaja kaivoi padistaan esiin liudan lähteitä. Lähteet ylistivät tämän ihmeyrtin vaikutuksia, kuten esimies myöhemmin teksteihin tutustuessaan huomasi.
Esimies tutki vielä A-Klinikkasäätiön ja Työterveyslaitoksen sivustoilta tietoa kannabiksen vaikutuksesta. Sivustoilta löytyy ohjeita työpaikan päihdeohjelmaa varten. Esimies ei ole sellaisesta ohjelmasta kuullutkaan.
Entä pitääkö nyt soittaa poliisille? Työnantajan asema ja valta näyttäytyvät epäselvinä: laittoman aineen käyttö tapahtuu vapaa-ajalla, eikä työskentelyssä ilmene haittoja.
Esimies kysyy neuvoa omalta pomoltaan, joka ehdottaa suoraviivaiseen tapaansa, että koodaajalle näytetään ovea.
Esimies huokaa. Irtisanomisessa ei ole järkeä, ja se voi tulla kalliiksi: hurahtaa viikkoja uuteen rekrytointiin ja kuukausia ennen kuin uusi työntekijä oppii. Keskisuureessa kaupungissa ei edes ole liiemmälti alan osaajia. Esimiehen pomo ehdottaa, että koodaaja ohjataan hoitoon.
Esimies tarkistaa henkilöstöasiantuntijalta, ettei ole lakia, joka velvoittaa työnantajaa ohjaamaan päihdeongelmaisen hoitoon. Sen sijaan Suomessa on kolmikantasopimus, että työnantaja ohjaa päihdeongelmaisen hoitoon.
Esimies juttelee huumeista erään lääkärituttunsa kanssa ja kaivaa esiin lisää tietoa. Esimies ymmärtää, että kannabis on arkea monille nuorille ja muillekin. Polttelu yleistyy samalla kun nuoret juovat vähemmän. Nykypäivän jalostettu kannabis on vahvempaa kuin aikoinaan käytetty aine.
Marijuanan käyttö sisältää riskejä terveydelle ja työkyvylle. Aine passivoi, syö luovuutta ja aloitekyky heikkenee. Kaikki tärkeitä asioita heidän työssään.
Esimies ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja työpaikan päihdeohjelmakin tulee päivitettyä. Koodaajankin asia etenee.
Asiantuntijana: A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, joka on perehtynyt päihdeongelmiin työelämässä niin kliinisessä työssä, yhteistyössä työterveyshuollon kanssa kuin kouluttajana yrityksissäkin.
Ratkaisu 1
Päihdeseula ja tukea lopettamiselle
1. Esimies ottaa uudelleen puheeksi kannabiksen, ja luonteeltaan avomielinen koodaaja kertoo joutuneensa tukalaan tilanteeseen: hän mielestään sai kaverilta kannabista, mutta antaja tulikin perimään saataviaan ja aika pelottavassa porukassa.
2. Esimies huomauttaa, ettei kuullosta kovin rentouttavalta ja ehdottaa, että työterveyshuolto auttaisi työntekijää löytämään uusia rentoutumistapoja – ehtona kannabiksen käytön lopetus.
3. Koodaaja itse ehdottaa, että hän todistaa irti olemisensa säännöllisesti otetulla seulanäytteellä. Pomo suostuu ja miettii itsekseen, että seula auttaa kieltäytymään, jos joku kavereista tarjoaa.
4. Koodaaja tekee esimiehen kanssa sopimuksen ja menee sen perusteella työterveyshuoltoon, jossa hänelle laaditaan hoitosuunnitelma. Jatkossa koodaaja antaa näytteen työterveyshuollossa ja käy vastaanotolla, jossa hänen päivärytminsä, uniongelmansa ja terveytensä käydään läpi.
5. Pomon ja koodaajan kirjallisen sopimuksen mukaan työterveyshuolto saa antaa esimiehelle tiedon, että alaisen näytteet ovat puhtaita ja työkyky kunnossa. Esimies keskustelee säännöllisesti koodaajan kanssa. Näytteenottokerrat harvenevat.
6. Esimies tuntee oppineensa jotain arvokasta, kiitos avomielisen nuoren miehen.
Ratkaisu 2
Polttelu jatkuu, työkyky erityistarkkailuun
1. Esimies kysyy, vieläkö koodaaja polttelee. Tämä vastaa, että harvakseltaan ja hänellä on käyttö täysin hallinnassa.
2. Esimies huomauttaa, että niin kauan kuin ainetta ei käytetä tai säilytetä työpaikalla, laittomuus ei varsinaisesti kuulu työnantajalle. Toinen asia on alaisen työkyky, jota esimiehellä on vastuu seurata ja siksi hän ehdottaa käyntiä työterveyshuollossa. Koodaaja pitää käyntiä täysin tarpeettomana.
3. Jotta molemmat tietävät, missä mennään, esimies kuvaa tilanteen: koodaaja on haluton ottamaan vastaan työterveyshuollon tukea työkyvylleen ja aikoo jatkaa polttamista. Kaikki se murentaa luottamusta, ja alainen joutuu esimiehen silmissä erityistarkkailuun. Koodaaja nyökkää yllättyneen näköisenä.
4. Lisäksi esimies varmistaa, että koodaaja ei ikinä jaa, saati myy kannabista muille työntekijöille. Koodaaja nyökkää, mutta huomauttaa, että pian koittavat pikkujoulut, väki litkii alkoholia eikä kukaan huolestu siitä. Esimies myöntää, että alkoholikin on päihde, mutta ei laiton ja siksi sitä voi tarjota työnantajan tilaisuuksissa.
5. Osana työpaikan päihdeohjelmaa esimies hankkii ammattilaisen työpaikalle luennoimaan alkoholista ja huumeista.
6. Parin kuukauden päästä työntekijä kertoo pomolleen lopettaneensa kokonaan, koska ei halua riskeerata työpaikkaansa.
http://www.talouselama.fi/tyoelama/onge ... a/a2280879
