äänestäisitkö sinä hullua tiedemiestä?

[Hullu Tiedemies]

Korjaa jos siellä oli jotain järisyttävää joka kumoaa puheeni kun en aivan loppua jaksanut lukea kun ei tuntunut olevan "kunnon" asiaa joka minua olisi kiinnostanut.

lue ensin kokonaan loppuun asti ja kommentoi sitten. imho, rakentavan kritiikin antaminen on mahdotonta, jos ei edes tiedä, mitä pitäisi kritisoida :)

viimeisellä sivulla on kahdesta tieteellisestä julkaisusta viitteitä meditaation hyvistä puolista alustamaan rakentavaa keskustelua aiheesta.

sinänsä olen ehkä jopa hieman hämmästynyt, kun ihmiset tuntuvat tarttuvan tuosta dokkarista kahteen sanaan, kannabikseen ja meditaatioon. onhan molemmat lähes kirosanan asemassa nykysuomessa. ja molemmat ovat esimerkkejä niistä periaatteista, joita on tarkoitus tuoda ihmisten tietoisuuteen.

eipä siinä, kyllä itsekin välillä luen sarjakuvista pelkät kuvat :)

[Cheix-]

Nyt luin koko meditaatio osuudenkin. Ihan hyvän tekstin olet kasannut, mutta jos minun äänen haluat voisit hieman enemmän kannabista käsitellä.

Hyvä, jos joku aloittaa ketjureaktion. (Toivottavasti pian)

[useri]

viimeisellä sivulla on kahdesta tieteellisestä julkaisusta viitteitä meditaation hyvistä puolista alustamaan rakentavaa keskustelua aiheesta.

TIETEELLISISTÄ.... hmm en menisi noita ihan suoralta kädeltä tieteellisiksi julkaisuiksi sanomaan....


eipä siinä, kyllä itsekin välillä luen sarjakuvista pelät kuvat [/quote]

joo niin minäkin... varsinkin silloin kun ei ole tekstiä...

[Hullu Tiedemies]

toisessa ketjussa jo joku mainitsikin, ettei kannata lähettää kansanedustajille liian pitkää tutkimusta, koska se saatetaan helposti heittää suoraan ö-mappiin. mielummin tämä dokumentti lyhyenä, ja asiallisen keskustelun mukana sitten viittaa tarkemmin niihin tutkimustuloksiin, joista esim. kannabiksesta on tullut lain säätämisen jälkeen.

mitä noiden tieteellisten viittausten tieteellisyyteen tulee, niin yliopistogradu (pro gradu) on tiedettä. enkä tuota perfect healthia itse ainakaan epäröi käyttää lähdeviitteenä :)

[useri]

mitä noiden tieteellisten viittausten tieteellisyyteen tulee, niin yliopistogradu (pro gradu) on tiedettä. enkä tuota perfect healthia itse ainakaan epäröi käyttää lähdeviitteenä [/quote]

oletko oikeasti tätä mieltä...
siis oikisest... gradu on tiedettä... hmmm

siis kaikki mikä on gradun aiheeks päätynyt on tieteellisesti pitävää faktaa...

oikeesti...

tiedettä...

[Hullu Tiedemies]

oletko oikeasti tätä mieltä...
siis oikisest... gradu on tiedettä... hmmm
siis kaikki mikä on gradun aiheeks päätynyt on tieteellisesti pitävää faktaa...

väännetään vaihteeksi rautalankaa.

tieteellistä tutkimusta voi tehdä aivan mistä tahansa asiasta. aihe ei itsessään ole tiedettä, mutta sen tutkiminen on silloin, kun tutkimus sidotaan jo tehtyyn tieteeseen. tämän takia tieteellisissä julkaisuissa on niin paljon lähdeviitteitä.

tiedettä voi tehdä aivan yhtä hyvin vaikka aiheesta "kannabiksen vaikutukset koettuun meditaatiotilaan". tiedettä tehdessä ko. aiheesta ensin otetaan mahdollisimman perusteellisesti selville se, mitä kannabiksen psykoaktiivisuudesta on jo tutkittu, ja vastaava meditaatiosta. kaikissa tieteellisissä julkaisuissa tämän takia on niin paljon "täytetekstiä" (ainakin kirjoittajan mielestä) tutkittavan asian taustalla olevista jutuista. kuka puhuu asiasta milläkin termillä, mitä muut ovat tutkineet, mihin johtopäätöksiin ovat tulleet jne.

kaikki tieteellinen tutkimus ei suinkaan ole matemaattisten kaavojen vääntämistä, vaikka osa tieteestä onkin "työpöytätutkimusta", kun aihetta esim. rajataan ja tehdään käsitteellistä selvyyttä ja eri koulukuntien näkemysten vertailua. hyvin monet tutkimukset sisältävät kuitenkin empiirisiä puolia, mikä käytännössä tarkoittaa esim. tässä esimerkkiaiheessa haastatteluja, aivosähkökäyrän mittauksia, tai muita tapoja saada tuloksia koeryhmästä. koeryhmän lisäksi tarvitaan vertailuryhmä, joka käsittää useimmiten paljon suuremman joukon. vertailuryhmä ei tässä tapauksessa käyttäisi kannabista meditaation aikana, jotta saadaan verrattua, miten se kannabis vaikuttaa.

mittaustuloksista, ovat ne sitten numeerisia tai subjektiivisia haastatteluvastauksia, tehdään lopulliset päätelmät. välillä saadaan selvitettyä eri asioiden syy-seuraussuhteet, välillä ei. sekä tuloksen saaminen, että saamattomuus ovat molemmat yhtä hyviä. tämä tiedon tuottamisprosessi on tiedettä.

jos siis tiedettä voitaisiin tehdä vain niistä asioista, jotka jo yleisesti hyväksytään, ja joihin uskotaan, eläisimme vieläkin maailmassa, jonka uskotaan olevan litteä, ja jonka ympäri aurinko kiertää. toisaalta, tuohon aikaan ganja oli laillista ;)

[Dub kostaja]

Pyydän mahdollisimman rakentavaa ja asiallisesti esitettyä palautetta. Viilatkaa pilkkua ja kertokaa asioita, mitkä voi kirjoittaa vielä paremmin, tai mikä kohta kaipaa lisää tekstiä, että siitä saa kiinni.

Ihan pyynnöstä siis tämä seuraava nähryily...

mitä noiden tieteellisten viittausten tieteellisyyteen tulee, niin yliopistogradu (pro gradu) on tiedettä. enkä tuota perfect healthia itse ainakaan epäröi käyttää lähdeviitteenä

Liittyen edeltävään keskusteluun - olisi käytännöllistä, että suomessa olisi eri termit luonnontieteille, ihmistieteille ja humanismeille. Moni väärinkäsitys jäisi.

Tiedettä voi toki tehdä mistä tahansa, mutta lähdekritiikkiä kannattaa harrastaa aina. Meinasin tähän tarttua jo ennen useria, kun menit erikseen tieteelliseksi lähteitäsi brassailemaan (aivan kuin tieteellisyys = tosi, viimeinen maailman auktoriteetti). Gradut ovat (useimmiten) tieteen roskaa, eikä niitä kannata ainakaan tieteellisessä julkaisussa käyttää. Brosyyreissä menevät ihan hyvin.

Omien argumenttien tukeminen monikymmensivuisesta tutkielmasta pari virkettä repäisemällä on aika epäuskottavaa, oli se tutkielma mikä tahansa. Mieluummin käyttää gradun alkuperäisiä lähteitä tai selostaa lyhyesti, miten tuohon päätelmään on päädytty. Gradussa voi vaikka olla haastateltu puolta tusinaa meditoijaa, jotka kaikki ovat kommentoineet suuntaan "tulee hyvä ja rento olo".

Deepak Chopra? Vaikka lääketieteestä enempää tietämättä otankin uskonasiana, että henkiset ja fyysiset oireet toisiinsa liittyvät, en silti väittäisi ko. herraa ja hänen lukujansa uskottavaksi lähteeksi.

DK

[ilkikurki]

En äänestäisi.

Tässä maassa on niin moni asia päin vittua jotka pitäisi saada kipeämmin hoitoon kun hampun dekriminalisointi.

Käyn töissä helsingissä. Koko ajan lisääntyvät ihmiset jotka työtävät polkupyörää johon ovat lastanneet koko maallisen omaisuutensa. Kodittomuus on aina poliittinen valinta.

Ihmiset ahdistuvat pätkätöissä ilman tietoa tulevaisuudesta.

Ystäväni aloitti juuri koulun. Ilmeni että hän ei saa enää työttömyyspäivärahaa koska opiskelu katsotaan täysipäiväiseksi. Eikä saa myöskään opintotukea kun koulutusta ei katsota riittäväksi opintotukeen. Sossu ei myönnä mitään fyrkkaa koska on naimisissa ja miehensä töissä.

Itse soitin terveyskeskuseen koska tarvitsin lääkärintodistuksen. Kertoivat että mene yksityiselle, ei meillä ole aikoja. Soitin suoraan lääkärille ja hän itse varasi minulle ajan. Oli lekuri merkannut tietokoneelle aikani peitekieltä käyttäen ettei tule ylimääräistä räppiä "ajan tuhlaamisesta lääkärintodistuksen kirjoittamiseen".

listaa voisin jatkaa lähes loputtomiin. Rahaa kyllä on. Riippuu vaan siitä mihin sitä käytetään. Mihin ihmeeseen me tarvitsemme oopperataloja kun ihmisiä kuolee potilasjonoihin?

Tässä on pointteja joiden mukaan äänestän. Jos henkilö, jota äänestän, suhtautuu positiivisesti hamppuun, on se mielestäni hyvä asia. Mutta ei kuitenkaan asia joka painaisi vaakakupissa paljoakaan ääntä antaessani.

ik

[Sophie]

listaa voisin jatkaa lähes loputtomiin. Rahaa kyllä on. Riippuu vaan siitä mihin sitä käytetään. Mihin ihmeeseen me tarvitsemme oopperataloja kun ihmisiä kuolee potilasjonoihin?

Siihen, että muistaisimme olevamme ihmisiä. Siihen, että korkeakulttuuriin olisi rahaa muillakin kuin eliitillä (eipä sillä, nykyäänkin oopperalippujen hinnat panevat opiskelijan nikottelemaan). Oppera kun ei ole mikään punkbändi, vaan sen harjoittamiseen menee kymmeniä vuosia. Ehkä minulla on kulttuurialan ihmisenä oma lehmä ojassa, mutta uskoisin silti yhteiskunnan ongelmien johtuvan jostakin muusta kuin nälkäpalkalla kituuttavista kulttuuriammattilaisista - esimerkiksi globaalin talouden kieroutuneista rakenteista.

[Sophie]

Gradut ovat (useimmiten) tieteen roskaa, eikä niitä kannata ainakaan tieteellisessä julkaisussa käyttää. Brosyyreissä menevät ihan hyvin.

Hyvin tehty gradu on ihan varteenotettavaa tiedettä, vaikka tutkimus on pakostakin melko suppea. Esimerkiksi suomalaisessa yhteiskunnallisessa huumetutkimuksessa gradut ovat ihan mielekkäitä lähteitä, koska jatkotutkimusta on tehty erittäin vähän. Gradullakin pääsee melkoiseksi guruksi

[useri]

Siihen, että muistaisimme olevamme ihmisiä. Siihen, että korkeakulttuuriin olisi rahaa muillakin kuin eliitillä (eipä sillä, nykyäänkin oopperalippujen hinnat panevat opiskelijan nikottelemaan). Oppera kun ei ole mikään punkbändi, vaan sen harjoittamiseen menee kymmeniä vuosia. !

noh... sinä jaoettelit ihan pokkana mikä on tuettavaksi kelpaavaa taidetta
ja mikä ei... siis se on taidetta ( verorahoilla tuettavaa ) minkä harjoitteluun menee vuosia.... hmm siis lapset ei voi tehdä taidetta....
hmm... taidetta ei voi luoda ennenkuin on harjoitellut...
mites sitte improvisaatio teatteri johon otetaan yleisöstä mukaan osallistujia.... se ei siis ole taidetta...
ylipäätänsä improvisaatio...

et sinä voi sanoa sitä mikä on taidetta ja mikä ei...
tämä tekstikin on taidetta... ja periaatteessa vielä tuettua sellaista...

ja vielä kraaduist tieteellisenä julkaisuna....
ne voi olla tutkimuksia... kyhäilmiä... arveluja...
ihan mitä vaan.. mutta jos teet tietosanakirjaa niin onko sulla kradut lähteinä. ... .

tiede on faktaa... kradu ei ole... sillä ei ole sellaista vastuuta kuin tieteell'ä....
ja tiedettä ei tehdä vuodessa... ( tämä on vähän sama kuin sulla ton taiteen kohalla ) vaan vuosikymmenissä....

noh.... *kaivaa herneitä nenästään*

ei oteta niin vakavasti elämää... ku ei sekään meistä välitä....

[wu-hsin]

Eikös taide ole katsojan aisteissa?

Tuollaisen "viisauden" tulin tässä lähiaikoina päästäneeksi aivojeni läpi. Huomasin sen vilahtavan ajatuksissani ja hämmästyin:
Eikö taiteilija voikaan nimittää itseään taiteilijaksi? Eikö taideteosta voi nimetä taideteokseksi sen tekijä?
Sen lisäksi:
Voiko jonkin henkilön nimetä taiteilijaksi tai jonkin tuotteen taideteokseksi jokin sellainen ihminen, joka kokee sen ansiosta taiteellisen elämyksen?

Kiintoisa aihe.

w

[useri]

Eikös taide ole katsojan aisteissa?

Tuollaisen "viisauden" tulin tässä lähiaikoina päästäneeksi aivojeni läpi. Huomasin sen vilahtavan ajatuksissani ja hämmästyin:
Eikö taiteilija voikaan nimittää itseään taiteilijaksi? Eikö taideteosta voi nimetä taideteokseksi sen tekijä?
Sen lisäksi:
Voiko jonkin henkilön nimetä taiteilijaksi tai jonkin tuotteen taideteokseksi jokin sellainen ihminen, joka kokee sen ansiosta taiteellisen elämyksen?

Kiintoisa aihe.

w

síis taidetta on kaikki minkä ihminen sanoo tai osoittaa taiteeksi....
taiteen tarkoitus on herättää ajatuksia....

jos et halua mitään sanoa... ei sitä silloin mitään sanokkaan...

valitettavasti tämä ei nykyään enään pidä niin paikkaansa....
nythän me joilla ei ole asiaa... puhuu eniten *hö höö*

t. minä eli mä

[Sophie]

noh... sinä jaoettelit ihan pokkana mikä on tuettavaksi kelpaavaa taidetta
ja mikä ei... siis se on taidetta

Jaottelinko? Kiitos kun kerroit, itse en huomannut tekeväni tällaista. Mutta taiteen käsite on todellakin mielenkiintoinen. Itse ymmärrän taiteen henkilökohtaisen luovuuden ja konventioon perustuvan yhteiskunnallisen instituution risteytykseksi. Mikä hyvänsä sana voidaan toki määritellä miten hyvänsä, mutta edellä mainittu määritelmä on mielekäs, koska se tavoittaa myös taiteen yhteiskunnallisen puolen. Mitään arvoasetelmaa määritelmääni ei kuulu.

Tässä vähän lainausta erään opiskelutyöni johdannosta: "Taiteessa ja uskonnossa on paljon samaa. Ne ovat yhteiskunnallisia instituutioita, joiden avulla luodaan kertomuksia todellisuuden luonteesta ja legitimoidaan vallankäyttöä. Ne ovat myös globaaleja ilmiöitä. Yhteistä niille on kuitenkin myös instituution toinen puoli: yksilön henkilökohtainen, monesti intuitiivinen kokemus. Vaikka kaikilla ilmiöillä on historiallinen ja yhteiskunnallinen kontekstinsa, nimenomaan yksilöt uusiintavat ja toteuttavat niitä. Käsitykseemme esimerkiksi kristinuskosta ovat vaikuttaneet valtavasti Martti Lutherin ja Paavo Ruotsalaisen kaltaiset ajattelijat. Uskonnollista perinnettä luovat kuitenkin myös tavalliset ihmiset, jotka opiskelevat ja tulkitsevat näiden auktoriteettien hengentuotteita. Samalla tavalla jokaisen taideteoksen syntymiseen vaikuttaa ainakin kaksi yksilöä: taiteilija ja tulkitsija. Toisaalta molemmat toimivat osana laajempaa perinnettä, kulttuuria ja vastakulttuuria."

tiede on faktaa... kradu ei ole... sillä ei ole sellaista vastuuta kuin tieteell'ä....
ja tiedettä ei tehdä vuodessa... ( tämä on vähän sama kuin sulla ton taiteen kohalla ) vaan vuosikymmenissä....

Tiede ei ole faktaa. Se on tiedeyhteisön käymää keskustelua sellaisista väitteistä, jotka on laadittu tieteellisin menetelmin joko empiiristen havaintojen tai mielekkäiden ja mahdollisimman objektiivisten päätelmien perusteella. Tieteessä pyritään tuottamaan mahdollisimman tarkasti paikkaansapitävää tietoa.

Gradu on tiedettä. Kanditutkielma on tiedettä. Metodikurssin harjoitustyö on tiedettä. Yliopisto ei ole mikään koulu, vaan opiskelijasta tulee tiedeyhteisön jäsen jo fuksivuonna. Niin graduja kuin väitöskirjoja on sekä hyviä että huonoja. Toki väitöskirjat ja vastaavat tutkimukset ovat laajempia ja syvällisempiä kuin gradut, mutta ainakaan omalla alallani mitään tutkimusta ei hyväksytä, jos se ei täytä tieteellisyyden vaatimuksia. Olen pahoillani, jos tieteeseen ei sinun alallasi suhtauduta samalla vakavuudella.

[ilkikurki]

Siihen, että muistaisimme olevamme ihmisiä. Siihen, että korkeakulttuuriin olisi rahaa muillakin kuin eliitillä (eipä sillä, nykyäänkin oopperalippujen hinnat panevat opiskelijan nikottelemaan). Oppera kun ei ole mikään punkbändi, vaan sen harjoittamiseen menee kymmeniä vuosia. Ehkä minulla on kulttuurialan ihmisenä oma lehmä ojassa, mutta uskoisin silti yhteiskunnan ongelmien johtuvan jostakin muusta kuin nälkäpalkalla kituuttavista kulttuuriammattilaisista - esimerkiksi globaalin talouden kieroutuneista rakenteista.

No oopperatalo nyt oli vain yksi esimerkki. En syytä kulttuuriammattilaisia. Olen tietoinen globaalista taloudesta. Vaan eivät tainneet olla kulttuurialan ammattilaisia ne jotka toimittivat materiaalit ja rakensivat oopperatalon.

Onko sinulla tietoa miten muuten kulttuuritalo on saannut alkunsa ja noussut pystyyn? Jos et tiedä, otappa selvää. Saatat yllättyä.

Ja ilmeisesti olen sen sortin sosialisti että minua kiukuttaa nämä potilasjonoihin kuolevat. Hei eivät käytä Oopperataloa. En muista olevani ihminen, siemaillessani jossain taikahuilun väliajalla konjakkia samaan aikaan kun yhteiskunnan peruspalvelut ovet pielessä.

Ei pohjaudu tietoon mutta sinä voinet korjata jos olen väärässä, oletan että Oopperassa käyvistä ihmisistä 90 %:lla on varaa kustantaa itselleen yksityiset lääkäripalvelut, jotka toimivat.

ik

[ilkikurki]

Tässä oli turhaa tekstiä.

[Sophie]

Vaan eivät tainneet olla kulttuurialan ammattilaisia ne jotka toimittivat materiaalit ja rakensivat oopperatalon.

He olivat epäilemättä oman alansa ammattilaisia, jotka saivat näin töitä.

Onko sinulla tietoa miten muuten kulttuuritalo on saannut alkunsa ja noussut pystyyn? Jos et tiedä, otappa selvää. Saatat yllättyä.

Mitähän kulttuuritaloa tarkoitat? Täälläpäin ne ovat ainakin hirvittävän rumia rakennuksia.

Ja ilmeisesti olen sen sortin sosialisti että minua kiukuttaa nämä potilasjonoihin kuolevat. Hei eivät käytä Oopperataloa. En muista olevani ihminen, siemaillessani jossain taikahuilun väliajalla konjakkia samaan aikaan kun yhteiskunnan peruspalvelut ovet pielessä.

En ole väittänyt, etteivät potilasjonoihin kuolevat kiukuttaisi minuakin. Mutta en pidä institutionalisoitunutta korkeakulttuuria terveydenhoidon pahimpana uhkana. Ennemminkin sekä taide että terveydenhuolto ovat pehmeiden ja inhimillisten arvojen puolella.

Ei pohjaudu tietoon mutta sinä voinet korjata jos olen väärässä, oletan että Oopperassa käyvistä ihmisistä 90 %:lla on varaa kustantaa itselleen yksityiset lääkäripalvelut, jotka toimivat.

No, olen käynyt oopperassa ja vierailen jokseenkin säännöllisesti kaupunginorkesterin konserteissa ja museoissa. Kuukausitulot n. 370 euroa. Eipä olisi mahdollista ilman yhteiskunnan panostusta. Tunnen paljon ihmisiä, joilla on samat harrastukset.

Jatketaan myöhemmin - nyt pitää sännätä junalle.

[useri]

miksi haistan lievän ylimielisyyden...
ehkä se haju tulee omista kainaloista mutta ei väliä...
taide ei ole koulutettujen ja parempien ihmisten omaisuutta.
ei se että puetaan sanoihin ihan yksinkertanen ajatus..
mulla on asiaa... me voidaan "kinastella"
asiasta nimeltään viestintä seuraavaks...
taide on viestintään ja mitä viestintä on...
kun tarpeeksi pyöritämme päädymme taas samaan asiaan

jollain on asiaa... ja se haluaa sen kertoa....

mutta tähän toiseen asiaan...

Gradu on tiedettä. Kanditutkielma on tiedettä. Metodikurssin harjoitustyö on tiedettä. Yliopisto ei ole mikään koulu, vaan opiskelijasta tulee tiedeyhteisön jäsen jo fuksivuonna. Niin graduja kuin väitöskirjoja on sekä hyviä että huonoja. Toki väitöskirjat ja vastaavat tutkimukset ovat laajempia ja syvällisempiä kuin gradut, mutta ainakaan omalla alallani mitään tutkimusta ei hyväksytä, jos se ei täytä tieteellisyyden vaatimuksia. Olen pahoillani, jos tieteeseen ei sinun alallasi suhtauduta samalla vakavuudella.

hmm ... taas haisee,... tai tuoksuu ylimielisyys... *hö höö*


Mitä tiede on?

Tieteellä tarkoitetaan

- yhteiskunnallisesti institutionalisoitunutta, järjestelmällistä ja kriittistä, luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevan uuden tiedon tavoittelua (tieteellinen tutkimus) sekä toisaalta

- tällaisen tutkimustoiminnan tuloksia (tieteellinen tieto)

Kolme näkökulmaa tieteeseen

1) jatkuvasti kehittyvä ja kasvava tietojärjestelmä (tieteen historia)

2) uusien tietojen löytämiseksi ja perustelemiseksi käytettävä metodi (metodologia ja tieteenfilosofia) sekä

3) tutkijoiden ja tieteellisten laitosten muodostama yhteiskunnallinen instituutio (tieteen psykologia, tieteen sosiologia ja tiedepolitiikan tutkimus)

Tieteen synty ja kehitys

- Egypti, Babylonia, Kiina, Intia: tähtitiede, geometria, aritmetiikka, lääketiede

- antiikin Kreikka v. 600 eKr. jälkeen: filosofia, matematiikka, matemaattinen tähtitiede, fysiika, eläin- ja kasvioppi, lääketiede, historiankirjoitu, kielioppi, runousoppi ja valtio-oppi.

- hellenistinen aika: tähtitiede, fysiikka

- roomalaiset: oikeustieteen tutkimus

- tuhannen vuoden taantuma, antiikin tieteen perintö uudelleen tunnetuksi n. v. 1100 lähtien

- skolastiikan piirissä teologia, filosofia ja logiikka keskeisiä, myös luonnontieteitä kehitettiin sekä teoreettiseen että kokeelliseen suuntaan

- renessanssiaika: uuden tieteen läpimurto tähtitieteilijöiden (Kepler, Kopernikus), fyysikkojen (Galilei), filosofien (Bacon, Descartes) ja humanistien ansiosta

- uudella ajalla luonnontieteet ja niihin perustuva tekniikka kasvaneet räjähdysmäisesti: 1700-luvulta lähtien tieteenharjoituksen arvioidaan määrällisesti kaksinkertaistuneen 10-15 vuoden välein (yli 90% kaikista tiedemiehistä on elossa!)

- uusien tieteenalojen vakiintuminen: kemia 1700-luvulla, biologia, kriittinen historiatiede, vertaileva kielitiede, kansatiede ja arkeologia 1800-luvulla, sosiologia, psykologia ja logiikka 1900-luvulla.

- nykyaikainen tiedemiehen ammatti vakiintui 1800-luvulla

- termi scientist englanninkielessä: William Whewell 1840.

Tieteiden luokittelu

- Aristoteles: teoreettiset (pyrkivät totuuteen)ja käytännölliset (tähtäävät toimintaan)

- menetelmien perusteella: formaaliset ja empiiriset tieteet (reaalitieteet); metoditieteet?

- reaalitieteet (jako kohteen perusteella): yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet (=ihmistieteet, vrt. henkitieteet), luonnontieteet (eksaktit ja ei-eksaktit)

- puhtaat ja soveltavat tieteet

niin... jatketaanko tätä ...
vaiko puhutaanko asiasta.... niin ettei piilotella sitä sanojen alle...
puristettu teksti...

eli kaksi lausetta per viesti...
tai jotain muita sääntöjä ettei tulisi sanahelinää...

ps. tämä on taidetta...

[Sophie]

ik:lle vielä: Harvat ihmiset itse asiassa tietävät, mikä on suurin syy julkispuolen terveydenhuollon rahapulaan: Hoidot ovat kallistuneet, ja ihmiset ovat ikääntyneet. Vanhimman ikäluokan hoito maksaa kaikkein eniten, ja ihmiset vaativat viimeisen päälle olevaa hoitoa. Pitäisikö siis jättää käyttämättä kalleimpia (tehokkaimpia) hoitoja, jotta jotkut toiset pääsisivät nopeammin hoitoon? Jokin kulttuuritalo on tähän verrattuna kuin pisara meressä. Suunnilleen näin vastasi miltei miltei 30-vuotta tk-lääkärinä työskennellyt henkilö, kun kyselin asiaa.

[useri]

Jokin kulttuuritalo on tähän verrattuna kuin pisara meressä. Suunnilleen näin vastasi miltei miltei 30-vuotta tk-lääkärinä työskennellyt henkilö, kun kyselin asiaa.....

jaahas...


siis yhteisön rakentama TALO EI SINUSTA OLE YHTEISKUNNALLISESTI Rakentavaa,,,...
valitettavasti olen nyt sekaisin... *hö höö*
ja silti pystyn sinulle vastaamaan...

kultsan ( me stadilaiset tietää ) rakens ryssät... * hö höö*
eli kommunistit....

tk lääkäri ei ota esimerkiks kultsaa......
* HÖ HÖÖÖ *

vaan ihan jotain muuta.... esim ...
yli työt...
ei historiaa....

*hö höö*

ei täällä kaikki oo pentuja ....
* hö höö *
vaik mä ooonki ihan opentu t: 13v:

*hö höö*

ja relaa*