Jojo,
käyttörikos on hieman lievempi nimike kuin huumausainerikos, joka esimerkiksi kotikasvatuksesta lähes poikkeuksetta napsahtaa. En ole varma vaikuttaako pelkkä käyttörikostausta ajokorttiasioihin, mutta uskoisin asian niin olevan. Ehkä sinun poliisipiirissäsi on vallassa leppoisampi henkilö kuin täällä Tampereella.
Tällä hetkellä tilanne on nimittäin se, että eri poliisipiirien käytännöt vaihtelevat reilustikin. Piirin ajokorttiasioista vastaava poliisimies määrittelee oman harkintansa mukaan (lue: mielivaltaisesti) minkälaista kyykkyyn-ylös -linjaa pitäjässä noudatetaan.
Monelta taholta olen kuullut Tampereen olevan standardeiltaan Suomen tiukin poliisipiiri, eikä minulla ole moista väitettä syytä epäillä. Täällä(kin) tilanteesta on vastuussa yksi ainokainen poliisi, joka hoitaa työsarkaansa tunteella ja valtansa tietäen. Eräs autokoulunopettaja, joka oman kertomansa mukaan tuntee hänet suhteellisen hyvin, varoitteli taannoin minua inttämästä ylhäältä annettuja päätöksiä vastaan jos suinkin vain haluaisin selvitä autokoulun porteille saakka.
Omat kokemukseni tuosta poliisimiehestä tukevat kaikkea kuulemaani. Pari vuotta sitten 2-vaiheen suorittaminen lähestyi ja olin kuullut, että sitä voisi lykätä toiset kaksi vuotta maksamalla poliisille muutaman satamarkkasen. En puhu lahjonnasta vaan aivan tavallisesta standardikäytännöstä joka lienee edelleen voimassa.
Menin asemalle ja esitin asiani. Vastaus kuului: "ei käy, sinulla on huumeongelma" - rekisterissäni on nimittäin pari tahraa, kuten esimerkiksi Cubensiksen kasvatus, mutta ei kuitenkaan mitään päihtyneenä ajamiseen viittaavaa. Suivaannuin ja vaadin tarkemman selvityksen, sillä olin tuolloin vielä autuaan tietämätön nollatoleranssin ihmeellisistä kiemuroista. Minut ohjattiin mainitsemani poliisin puheille, joka teki asiansa selväksi: minun tulisi todistaa huumeetomuuteni puolen vuoden testirundilla. Se tarkoittaisi ensin yhtä puhdasta virtsanäytettä ja puolen vuoden kuluttua toista samanlaista.
Vaadin poliisimieheltä selvitystä siitä, minkä lakipykälän mukaan hän oikein olikaan toimimassa. Vastaukseksi sain, ettei hän suinkaan ollut vastuussa tästä puolen vuoden aikarajasta, joka hänen mukaansa pohjautui puhtaasti "lääkärietiikkaan". Kun kysyin omalääkäriltäni, mukavalta ja pätevältä mieheltä, asiasta, hän kiisti väitteen. Lääkärini ei tuntenut mitään ennalta asetettua eettistä koodia joka määrittelisi Tamperelaista ajokorttikäytäntöä. Sen sijaan hän kertoi, että olisi kertomani perusteella (en aja pilvessä) valmis kirjoittamaan minulle puhtaat paperit jo välittömästi yhden menestyksekkään kusitestin jälkeen - mutta poliisilaitos palauttaisi sen. Hänelle oli kertynyt asiasta jo aiempaakin kokemusta. Tampereen ajokorttiasioista päättävä poliisi ei suostu hyväksymään sellaisia lääkärintodistuksia, jotka eivät täytä hänen henkilökohtaisia standardejaan.
Juttelin asiasta myös oikeusapukeskuksen juristin kanssa, joka plarasi lakikirjaa pitkän tovin - vain ilmoittaakseen, ettei löydä tällaiselle käytännölle nimenomaisia perusteluja. Lain kirjaimessa kuitenkin todetaan, että viranomainen voi tarvittaessa käyttää omaa harkintaansa päätöksiä tehdessään. Käytännön tulkinta on laveaa kuin rakkaan isänmaan moottoritiet.
Koko tässä farssissa minua vituttaa muutama seikka. Pahinta on mielestäni se, ettei virkavalta halua eikä aio tehdä eroa päihtyneenä ajamisen ja satunnaiskäytön välille. Koko toimintatavasta huokuu tarkoituksenmukainen kannabiksenkäyttäjien syrjintä ja ulkopuolisiksi saattamisen halu. Ehkä nykyisestä linjasta kiinni pitävät laskelmoivat heikentävänsä kannabisaktivistien kykyä vaikuttaa asioihin, mikäli mahdollisimman monelta saadaan ajokortti kuivumaan. Ei sovi nimittäin unohtaa, että vaikka linjausta pyritäänkin perustelemaan kovien huumeiden vastaisuudella, se vaikuttaa eniten kannabiksenkäyttäjiin johtuen kannabismetaboliittien pitkästä näkyvyydestä elimistössä.
Minua kyrsii myös se, ettei mainitsemani Tampereen piirin isojehu pyrkinytkään olemaan rehellinen. Hän perusteli toimintaansa tietoisen valheen turvin. Se osoittaa viranomaisen taholta mielestäni vakavaa piittaamattomuutta yleisestä moraalista, jonka pitäisi silti edelleen (teoriassa) olla lainkäytön lähtökohta ja päämäärä. Valta vaikuttaa joskus sekoittavan pään enemmän kuin päihteet.
Toisaalta toivoisin ajokorttikäytäntöihin yhteistä linjaa koko maahan, mutta se saattaisi pahimmillaan johtaa vain ultra-tiukan linjan läpiviemiseen vastaansanomattomalla tavalla. Ehkä olisi parempi uhrata mm. kotikaupunkini Tampere pikkuhitlerille jotta muussa maassa jäisi tilaa järkevämmälle harkinnalle. Mene ja tiedä...
