Ideoita koulujen huumevalistukseen

[Skummi]

Huumevalistus on periaatteessa hyva asia peruskouluissa, ja miksei viela toisen asteen kouluissakin. Mitkaan paihteet, paitsi ehka korkeintaan kahvi, eivat mielestani sovi viela kehittyvalle ihmisruumiille ja mielelle. Nykyisellaan valistus on ennemminkin valeistusta, torkeaa disinformaatiota, pelottelua, stigmatisointia, laillisten huumeiden haittojen vahattelya suhteissa laittomiin.. Ja siitahan tosiasiasta ei paasta mihinkaan, etta erityisesti kannabiskokeilut lisaantyvat jatkuvasti nuorison keskuudessa, ja kieltolakimme holhoavuuden ansiosta myos muidenkin, vaarallisten huumeiden kokeilut. Itse saamastani valistuksesta muistan diakuvat ruskeista kikkareista ja pulverikasoista ja tekstin "VARO TATA!". Ja yhdeksankymmenluvun viimeisena vuonna kysyin lukiossamme vierailleelta valistajalta "muotihuume" gammasta, tama ei tiennyt mita se on..

Joten ehdotukseni onkin, etta kayttajan tunnistamisen ja sita kautta stigmatisoinnin sijaan nuorille kerrottaisiin eri aineiden vaikutuksista tyyliin "Nain autat kaveriasi, jos han on kayttanyt kannabista/amfetamiinia/jotainmuuta ja voi huonosti". Tassakin tulisi tottakai olla huolellinen, entapa jos kaveri hehkuttaakin olotilansa mieletonta upeutta, mitenpa siihen opettaa suhtautumaan niin ettei se inkvisitioilmapiirin vallitessa ole liiallista huumemyonteisyytta? Talla saataisiin osaltaan vahennettya turhaa panikointia, seuraavassa esimerkki elavasta elamasta: alaikainen neiti X, vaikkapa Kaisa, kokeili kannabista ollessaan humalassa. Hanelle tuli siita erittain huono olo, koska han poltti arvatenkin huonolaatuista hasista. Kaisa oksenteli ja oli sekava, ja huolissaan olevat kaverit soittivat hanelle ambulanssin ja voimmekin arvata mita siita seurasi..

Tietenkin tallainen "ensiapuopas" olisi vain pieni osa utopistista huumevalistustani. Tottakai pitaisi kehottaa nuoria myos hakemaan tietoa oma-aloitteisesti, ja suhtautumaan kaikkeen saamaansa informaatioon kriittisesti. Siksi kouluissa olisikin hyva aloittaa aivan uusi oppiaine, mediakriittisyys, mutta se onkin aivan toinen juttu se..

Ideoita, enivan?

[wu-hsin]

Medialukutaidon opinnot laittaisin tässä kysymyksessä sinne korkeimpien prioriteettien joukkoon.

Mielestäni kaiken opetuksen pohjana tulisi olla oppilaiden kyky erotella jyvät akanoista. Jonkinlaiseen paradoksiinhan siinä tietysti jouduttaisiin, kun opettaja yrittäisi uskotella oppilaille, ettei heidän kannata oikopäätä uskoa mitä hän puhuu.
Ehkä siis ala-asteikäisiin tulisi vielä soveltaa tavanomaista opetustaktiikkaa ja sitten ylemmille luokille aste asteelta painottaa yhä enemmän erottelukykyä. Oppilaat siis kasvatettaisiin hitaasti eroon opettajistaan, mikä ei olisi lainkaan pahitteeksi, ottaen huomioon että he jo nykyäänkin omaehtoisesti opettajilleen vittuilevat.

Mielestäni lukio tulisi tehdä kaikille pakolliseksi edes tiivistetyssä muodossa ja sen painotusta muuttaa mediakriittisyyden suuntaan. Demokratia on uskomattoman hieno asia, mutta se on täysin rampa elleivät kansalaiset omaa keinoja ja lähteitä joilla muodostaa hyvin perusteltuja mielipiteitä. Nykyisellään demokratia tarkoittaa useimmissa valtioissa enemmän tai vähemmän sitä, että kansalaisilla on oikeus vapaasti äänestää niiden asioiden puolesta, joihin heidät on pitkällisellä mielipidemuokkauksella saatu uskomaan.

w