Huumeboikotti.

[Edwin]

Kieltolain karvainen käsi on runkannut esille myös lukuisia lieveilmiöitä, huumeboikotti omalta osaltaan kaivaa esille näitä huumesotanakin tunnettuja sivistyksentyökaluja.

Huomattavaa lienen myös kristinuskon iäti... kehittävä...!? vaikutus, muistammehan keskiajan antiedistyksellisen hurmoksen, ja sitten vielä tämä, hjUUmesota.
----------------------------------------------------------------------
www.huumeboikotti.org

Quechuan kielen sana q’ero tarkoittaa pyhää astiaa. Tällä nimellä tunnetaan yksi monista inkojen alkuperää olevista kansoista, joka asuu Perun Andeilla. Q’erojen asuinalue sisältää vaihtelevaa maastoa: korkeaa, kylmää ja karua, vuoristoa 4200 metriä merenpinnan yläpuolella, trooppista korkeaa sademetsää 1400 metrin korkeudessa sekä leudon alueen noin 3000 metrin korkeudessa. Q’erojen kansa muodostuu 8 Ayllusta eli perinteisestä kyläyhteisöstä, joissa asuu 542 perhettä ja noin 5250 asukasta.

Q’erojen kulttuuriperinne on tuhansia vuosia vanhaa. Se käyttää hyväkseen monimuotoista aluetta, josta voi selvästi erottaa kolme täysin erilaista tasoa kasvien, eläinten ja muiden luonnon rikkauksien mukaan.


MAATALOUS

Andien alkuperäiskansat ovat aina pyrkineet käyttämään mahdollisimman monia eri mikroilmastoja. Maanviljelyn ja karjanhoidon resurssit yhdistettiin Amazonin sademetsän sekä kylmän ja karun ylätasangon mahdollisuuksiin. Näin q’erojen Andien universumi on rakennettu erilaisten maantieteellisten kerrosten varaan, joissa he työskentelevät ja juhlivat. Samalla he pitävät kurissa ilmaston, kasvien ja eläinten muutosten vaikutuksia.

Q’erojen maatalouskalenteri näyttää ne vuodenajat, jolloin he laskeutuvat trooppiselle alueelle eli yungalle.
Joulu- ja tammikuu: Maissin ja chilin kylväminen
Maaliskuu: Maissin kitkeminen ja multaus. Myös juurikasvit, kuten maniokki, yacca, uncucha, arrecacha, kylvetään.
Elokuu: Puun ja paca-pacan eli bambun hankkiminen.

Kaikkina näinä aikoina q’erot työskentelevät kuumalla alueella. He vuorottelevat monipuolisten töidensä ja hedelmien, kokan lehtien, kurpitsojen, siementen ja lääkekasvien keräilyn kanssa.


HENKISYYS JA KOKAN LEHTI

Andien maailmassa yleisesti hengellinen puoli on syvä kokemus luonnon kanssa. Maa, vuoret, joet, puut, järvet, luolat ja kalliot ovat pyhiä. Se osoitetaan Pachamaman (Äiti Maan) ja Apujen (vuorten suojelevien henkien) kautta. Kaikkialla luonnossa on elämää, kaikella on voimaa ja on vain ihmisestä kiinni, kuinka käyttää ja hyödyntää tätä voimaa.

Tätä kautta voidaan ymmärtää, miksi Andien kulttuurisilla, myyttisillä ja historiallisilla sankareilla on enemmän maagisia ja henkisiä ominaisuuksia kuin tavallisilla sotilailla. Andien sotilailla on enemmän tekemistä viisauden voiman kuin aseiden voiman kanssa.

Q’eroksi pappeja kutsutaan pagoiksi. He ovat asiantuntijoita yliluonnollisten voimien käsittelyssä, voimien, jotka ovat lähtöisin Äiti Maasta ja Kosmoksesta. Paqon täytyy osata lukea kokapensaan lehdistä, joissa on lukemattomia mahdollisuuksia. Jokainen lehti on ainutlaatuinen muodossaan ja viestissään.

Mutta kokalla on paljon enemmän arvokkaita ominaisuuksia. Sen vahvistavat, ravitsevat ja lääkinnälliset ominaisuudet muodostavat tasapainottavan ja yhdistävän siteen Andien inhimillisen ja yli-inhimillisen elämän välille.

Tästä huolimatta espanjalaisten tulosta 1532 lähtien kokapensaan lehdestä on tullut loukkausten ja häväistysten kohde. Tämä vaikuttaa suoraan kokan lehtiä perinteisesti käyttävien kansojen sosiaaliseen elämään.


KOKAN LEHDESTÄ KOKAIINIKSI

Valloituksen ja siirtomaavallan aikana kokapensaan lehti oli vainoamisen motiivi. Se oli julistettu ”kristinuskon pääviholliseksi”. Se oli suurin este kristinuskon opetuksen onnistumiselle eli palvonnan kitkemiselle.

1855 Euroopassa löydettiin yksi kokapensaan lehden 14 alkaloidista. Sitä nimitetään kokaiiniksi. Siitä lähtien se luokiteltiin lääketieteellisissä piireissä ihanaksi lääkkeeksi sen nukuttavien ja virkistävien ominaisuuksien takia. 1880 tuli kokaiiniriippuvuus ilmiönä ensimmäistä kertaa esille. Vihreä kokapensaan lehti nähtiin uudelleen saatanallisena ja lainsuojattomana. Sitä syytettiin huumeriippuvuuden aiheuttamisesta läntisessä maailmassa. Vaikka todellisuudessa läntisten suurkaupunkien huumeriippuvuus on saanut alkunsa perhe- ja sosiaalisuhteiden epätasapainosta ja hajoamisesta, mikä on kulutusmerkantilismin ja radikaalin individualismin hedelmä.


HUUMESOTA JA GLOBALISAATIO

Vuonna 2003, aikana, jolla hallitsee globaali maailmantalous (tai pääoman diktatuuri), huumekauppa on korkeimmalla tasolla. Se on vaikutusvaltainen epävirallinen sektori, jonka nettovoitot yltävät jopa 500 miljardiin dollariin vuodessa, ainoastaan asekauppa yltää saman suuruisiin lukemiin.

Elämme aikaa, jona huumekaupan pääoma liikkuu vapaasti. Se on koskematonta, kansainvälisen talousyhteisön pankkisalaisuuslakien suojelemaa. Veroparatiisit sijaitsevat päähuumereittien varrella: Panama ja Bahama ovat kokaiinikaupan rahanpesukeskuksia. Hong Kongissa pestään Kaakkois-Aasian ja Gibraltarilla sekä Kyproksella Lähi-idän heroiinikaupan tulot.

Viimeisten kahden vuosisadan aikana heroiinin tuotanto on kasvanut 20-kertaiseksi ja kokaiinin 50-kertaiseksi. Suuret huumekauppiaat ovat monissa tapauksissa kunnioitettuja ja koskemattomia liikemiehiä ilman globaalien talousmarkkinoiden lakeja.

Naurettavasti Yhdysvallat jatkaa kokapensaan lehden syyttämistä tästä vakavasta ongelmasta. Sen huumesota jatkaa korjaamattomien vahinkojen aiheuttamista Amazoniassamme ja koko Andien kontekstissa. Paradoksaalisesti laittomien huumekasvien viljelmien tuhoaminen eikä vankiloiden moninkertaistaminen ole onnistunut vähentämään tuotantoa maailmanlaajuisesti ja vielä vähemmän huumeiden käyttöä.

Kaikesta huolimatta Yhdysvaltain huumeiden vastainen sota jatkaa eteenpäin kuin hyvä avustaja maiden valloituksessa ja hallitusten manipuloinnissa hegemonian ja taloudellisen voimasuhteiden jäljessä.

Globaalit tuotannon ja kulutuksen johtajat puolestaan jatkavat kokonaisten ekologisten järjestelmien hajottamista ja sosiaalisen vieraantumisen lisäämistä.

Globalisaatio etenee ja moninkertaistuu. Ennen kuin siihen uskovat saavat valmiiksi termin globalisaatio sulatuksen, termi on jo moninkertaistunut, tai paremmin sanottuna se on jo kloonattu. Tuloksena on nyt:
Nälän globalisaatio
Terrorismin globalisaatio
Huumeiden globalisaatio
Kulttuurin globalisaatio
Typeryyden globalisaatio jne.

Samaan aikaan q’ero pappi, paqo, jatkaa pyhän vihreän kokapensaan lehden pureskelua.

Yhdessä kansansa kanssa paqo puhaltaa pyhän k’intun (kolme parasta lehteä) vuorten suuntaan kysyen, ennustaen, nähden kriisit, joita ei voida välttää sekä seuraavat haasteet…


Kirjoittaja on Juan Santos Rodriguez Huacanjulca, jota kansansa keskuudessa kutsutaan chakarunaksi eli sillanrakentajaksi. Hän kuuluu Perun quechua-kansaan.

Edited by: Edwin at: 23/7/03 11:49

EzMigrated!