Hamppu tietokirjallisuudessa

[Pulitrukki]

Tein jokin aika sitten sukulaiseni kirjoja selaillessani sellaisen havainnon, että kasvi- ja maatalouskirjallisuus käsittelee hamppua hyvin eri tavalla eri vuosikymmenillä. Tästä sainkin idean käydä kirjastossa tutkailemassa aihetta lisää, dokumentoida löydökseni ja laittaa ne kronologiseen järjestykseen. Harmillisesti kovin vanhoja kirjoja sieltä ei löytynyt (olisi pitänyt jostain muualta tilailla - ehkä vielä joskus), mutta jotain kuitenkin. Hupaisia juttuja kuitenkin löytyi ja jäi löytymättä, joka on itse asiassa tässä tapauksessa melkeinpä mielenkiintoisempi tapaus.

Haastan kaikki muut hamputtelijat tekemään saman. Menkää kirjastoon, katsokaa vanhoja ja uusia maanviljelyoppaita, koulukirjoja ja kasvikirjoja, ottakaa (selkeät) kuvat, laittakaa imageshackiin ja linkittäkää tänne. Tehdään yhdessä suuri lista kaikesta, mitä muuhun kuin päihteisiin keskittyvä suomenkielinen tietokirjallisuus hampusta on kirjoittanut - se kertonee huomattavasti enemmän perustallaajan käsityksistä kuin päihdekäyttöön keskittyvä kirjallisuus.

Ottakaa toki kirjan nimi, painovuosi ja mahdollinen ISBN-numero ylös, jos leikkiin ryhdytte.

---

1927: Tärkeimmät viljelyskasvit (sivu 1, sivu 2), Elfving Fredrik, ei ISBN-numeroa

Pitkän pitkä juttu hampusta! Ensimmäisessä osassa puhutaan viljelystä ja historiasta yleisesti, ja mainitaan mm., että Kalevalassakin hamppu mainitaan! (48. runo kertoo Väinämöisen nuotanteosta) Toisessa osassa on ajalleen erittäin tarkat kuvaukset eri kannabistuotteista (hasis, bhang, ganja, charas jne. mainitaan).


1959: Otavan kasvioppi, kouluhallituksen hyväksymä (ei ISBN-koodia)

Huumaavaa hassista, jota muhamettilaisessa maailmassa käytetään samantapaisena nautintoaineena kuin oopiumia!


1959: Pieni Tietosanakirja, osa I (ei ISBN-koodia)

"Hamppu (Cannabis Sativa), nokkosille lähisukuinen, 1-vuotinen ruohokasvi, kotoisin luultavasti Keski-Aasiasta. Varsi jopa miehenkorkuinen, lehdet 5-9 sormiset, kukat 1-neuvoiset, hede- ja emikukat eri varsissa, hedelmä ("siemen") öljypitoinen pähkylä. Viljellää varren kuitujen vuoksi, joista tehdään kuituja ja karkeita kankaita. Hedelmistä puserretaan h.-öljyä, josta valmistetaan vernissoja, saippuaa ja suopaa. Puserrusjätteistä tehdään rehukakkuja. H:a viljellään Etelä-, Keski-, Itä- ja Pohj.-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Argentiinassa, Suomessa etupäässä maan itä- ja keskiosissa. Koristekasvina viljellään jättiläis-h:a (C. sativa f. gigantea). vrt. Hašiš. "

"Hašiš, Iranissa ja Intiassa kasvavan hamppulajin (Cannabis sativa var. indica) hartsi, jota Itämailla käytetään huumausaineena."


1978: Mihin kasvimme kelpaavat, ISBN 951-0-08204-X

Ei sanaakaan hampusta.


1979: Kasvien maailma 1 (Otavan iso kasvitietosanakirja), ISBN 951-1-05098-2

Pitkä juttu hampusta, sen kuitu- ja päihdekäytöstä jne. "Hampun myrkkyvaikutus"...


1983: Hyötykasvit värikuvina, ISBN 951-0-11273-9

Maininta kuidun ja siementen käytöstä.


1987: Flora - Suomen suurkasvio, ISBN 951-0-13046-X

Varmaankin paksuin kirja jota olen koskaan joutunut käsittelemään, mutta ei sisällä jälkeäkään C. sativasta. Hamppukasvien alla mainitaan vain humala.


1989: Materia medica of homopathic remedies (sivu 1, sivu 2), James Tyler Kent, ISBN 1-86997-502-2

Hitosti tarinaa englanniksi - pitkät listat oireita, joihin kannabiksen on havaittu auttavan. Melko sekavaa ja hankalalukuista tekstiä.


1994: Pohjolan kasvit, ISBN 951-31-0462-1

Lyhyt maininta hampusta, pidempi humalasta.


1995: Suomen luonnonkasvit, ISBN 951-584-059-7

Hamppu mainitaan sisällysluettelossa, mutta se esiintyykin vain viittauksessa.


1997: Luonnonvaraiset hyöty- ja myrkkykasvit, ISBN 951-97267-1-3

Lyhyt ja osittain asiallinen juttu hampusta, mutta... "Kasvi sisältää myrkkyjä: kannabinoidi, kannabinoli ja tetrahydrokannabinoli eli THC. Aineet aiheuttavat sisään hengitettynä (vähintään 20 mg) mielisairauden oireita. Myrkky muuttaa persoonallisuutta, veltostuttaa välinpitämättömäksi, aiheuttaa ajatusharhoja ja sairaalloista hyvinvoinnin tunnetta. Lisäksi myrkky kiihdyttää pulssia ja tekee silmät punaisiksi ja aiheuttaa lihasnykäyksiä ja epävarmaa kävelyä."


2003: Suomen maatalouden historia, osa 1. ISBN 951-746-480-0

Tekstissä mainitaan hamppua kasvatetun kuitukasviksi viimeistään viikinkiajalla.


2003: Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia (sivu 1, sivu 2, sivu 3), Olavi Pelkonen et al., Duodecim, ISBN 951-656-090-3

Vertailu huumeiden vaikutuksista ja toksisuudesta. Tarkka kuvaus kannabinoidien vaikutusmekanismeista. "Kananbistuotteet ovat yleensä kovien huumeiden käyttäjien alkuhuumeita, mikä johtunee etupäässä siitä, että kannabiksen käyttäjät ovat alttiina usein muillekin huumeille." Amotivaatiosyndroomaf, kannabishumalaa, flashbackeja.


2005: Suuri Pohjolan kasvio, ISBN 951-31-2924-1

Tiukan asiallinen ja pelkkiin kasvitieteellisiin faktoihin keskittyvä maininta. Ei mainitse mitään käyttötarkoitusta.

[tampee]

Jälleen kerran: On se propaganda imeytynyt kuin myrkky suomalaistenkin aivoihin. Ei porukat paljoa ota asioista ilmeisesti. Rikkaan jenkkipolitiikon maininta marihuana tappaa riittää tekemään monien yli 40v mielipiteen. On ne sairasta väkkee, ku ei älliä käytö!

Mutta olisikohan jo aika valistukseen, ollaanko me ainoita jotka voivat tehdä jotain? Tehkäämme edes flyereita...

[Klosetisti]

Tässäpä hieman suomalaista tekstiä, muka ihan virallisesta lääketieteellisestä oppikirjasta lainattuna. 10 vuotta vanhaa, mutta siltikin. Enemmän tulee mieleen usko ja urheilu- sivun huuhaa-propaganda...

http://www.student.oulu.fi/~ktikkane/huuP1.html

[pharmer]

1959: Pieni Tietosanakirja, osa I (ei ISBN-koodia)

"Hamppu (Cannabis Sativa), nokkosille lähisukuinen, 1-vuotinen ruohokasvi, kotoisin luultavasti Keski-Aasiasta. Varsi jopa miehenkorkuinen, lehdet 5-9 sormiset, kukat 1-neuvoiset, hede- ja emikukat eri varsissa, hedelmä ("siemen") öljypitoinen pähkylä. Viljellää varren kuitujen vuoksi, joista tehdään kuituja ja karkeita kankaita. Hedelmistä puserretaan h.-öljyä, josta valmistetaan vernissoja, saippuaa ja suopaa. Puserrusjätteistä tehdään rehukakkuja. H:a viljellään Etelä-, Keski-, Itä- ja Pohj.-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Argentiinassa, Suomessa etupäässä maan itä- ja keskiosissa. Koristekasvina viljellään jättiläis-h:a (C. sativa f. gigantea). vrt. Hašiš. "


"Hašiš, Iranissa ja Intiassa kasvavan hamppulajin (Cannabis sativa var. indica) hartsi, jota Itämailla käytetään huumausaineena."



Vois ottaa tänä päivänä mallia.

[Pulitrukki]

Päivitin listaan pari teosta lisää sekä toistaiseksi vanhimman kirjan vuodelta 1927. Eipä tullut lainkaan yllätyksenä, että sieltä löytyi huomattavasti paikkansapitävämpää tietoa kuin uudemmista teoksista!

[ZirBula]

1992: Luonnon Suuri Apteekki; Miriam Polunin & Christopher Robbins (ISBN 951-875-520-5)

Cannabis Sativa: HAMPPU
Hampulla on Kiinassa ja Intiassa vähintään 1500-vuotinen lääkinnällinen historia, ja sitä käytetään yhä monissa lääketieteen oppisuunnissa. Kiinalaiset lääkärit käyttävät hampun siemenia tonikkina, ulostuslääkkeenä ja pehmittävänä aineena.

Ote Viitehakemistosta;

Cannabis Sativa (Cannabaceae)
Intian ja Kiinan yrttioppaiden yli 1500 vuoden ajan tuntema hamppu tuli Eurooppaan Napoleonin tuliaisena Egyptib-rekiltä. Hamppu on tärkeä säkkien, narujen ja löysien valmistukseen käytettävien kuitujen lähde. Kiinassa, Intiassa ja Etelä-Venäjällä viljeltyä hamppua tavataan joskus villinä Euroopan lauhkeilla alueilla ja Pohjois-Amerikassa. Yksivuotisella hampulla on pitkät saha-laitaiset lehdet. Erillisissä hede- ja emikasveissa on pienet, mitättömät kukat myöhäiskesällä.

Käytetyt osat: Lehti, hartsi, siemenet.
Tehoaineet: Hartsi, joka sisältää yli 60 kannabinoideihin kuuluvaa yhdistettä;haihtuva öljy, flavonoideja
Vaikutukset: Vähentää lihasjännitystä ja kouristuksia; lievittää kipua; narkoottinen; keskushermostoa rauhoittava.
Lääkekäyttö: Käytetään yrttinä neuralgiaan, kouristuksenomaiseen yskään ja migreeniin. Yhdysvaltalais-lääkärit määräävät sitä solumyrkkyhoitoa saaneiden syöpäpotilaiden pahoinvointiin ja oksenteluun. Synteettistä kannabinoidia (nabilonia) määrätään koululääketieteessä samaan tarkoitukseen. Kiinalainen lääketiede käyttää siemeniä tonikkina, laksatiivina ja pehmittäjänä.
Valmisteet: Hartsi, kuivattu lehti, tinktuura, nabiloni-kapselit.
Varoitus: Hampun hallussapito on laitonta useimmissa maissa.

[vvihreä]

1972: Otavan Iso Fokus: Osa 2 (ei ISBN-koodia)
Hamppu (Cannabis Sativa), nokkosille lähisukuinen 1-vuotinen ruohokasvi, kotoisin luult. Keski-Aasiasta. Varsi jopa miehenkorkuinen, lehdet 3-5 sormiset, kukat 1-neuvoiset, hede- ja emikukat eri varsissa, hedelmä (siemen) öljypitoinen pähkylä. Varren kuiduista tehdään köysiä ja karkeita kankaita. Hedelmistä puserretaan h-öljy, josta valmistetaan vernisoja, saippuaa ja suopaa. Puserrusjätteistä tehdään rehukakkuja. Viljellään Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Argentiinassa. Koristekasvi on jättiläis-h. (C. sativa f. gigantea). vrt. Hasis [Ku] Hyötykasveja XII

Hasis ( < arab.), hassis, Iranissa ja Intiassa kasvavan hamppulajin (Cannabis sativa var. indica) hartsi, jonka käyttö -> huumausaineena on Itämailta levinnyt etenkin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, mutta myös muualle. H:n vaikuttavia ainesosia ovat tetrahydrokannabinolit (dibentsopyraanijohdannaiset) ja niiden johdannaiset (v. 1970 mennessä eristetty yli 30 ainetta). vrt Marihuana

Etsin tuon Marihuanan määrityksen joku toinen päivän.

Näyttäisi olevan pitkälti samaa tekstiä kuin 1959: Pieni Tietosanakirja, osa I

[punkki68]

Tietosanakirja
Kolmas osa
Haggard - Kaiverrus
Helsinki, Tietosanakirja-Osakeyhtiö
Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjapaino
Helsingissä 1911

s. 86

Hamppu (Cannabis Sativa) on nokkosille lähisukulainen, 1-vuotinen yrtti, luultav. kotoisin Kaspian-meren eteläpuolisista seuduista; varsi pysty, suora, usein miehen korkuinen, lehdet vastakkaiset 5-9-sormiset, kukat vihertäviä, 1-neuvoisia, hedekukinnot tähkämäisiä, emikukat kaksittain ylemmissä lehtihangoissa, hedelmä ("siemen") runsaasti öljynpitoinen pähkylä. Varren kuidut, jotka irroitetaan ja puhdistetaan liottamalla, loukuttamalla, häkilöimällä j.n.e., vaihtelevat pituudeltaan 1-2 m:iin. Hienoimmat, kankaisiin käytetyt saadaan heti kukkimisen jälkeen nyhdetyistä hedekasveista, emikasvien karkeammat kuidut kierretään köysiksi. Häkylöimisrippeitä sanotaan rohtimiksi, tilkkeet ovat rikki häkylöityjä, vanhoja köysiä. Hedelmistä puserretaan h a m p p u ö l j y ä (ks. t.) ja valmistetaan väkirehukukkuja, rohdoksena niitä käytetään emulsionin tekoon. ks. myös H a š i š.
H:a viljellään koko Keski-Euroopassa, erittäinkin Sisä-Venäjällä, josta enin osa meillä käytettyä h:a on kotoisin. Suomessa sitä viljellään kotitarpeiksi maan itä- ja keski-osissa sekä Vaasan läänissä noin 64°:seen. Koristuskasvina puutarhoissa viljellään isokokoista muunnosta, n. s. j ä t t i l ä i s h a m p p u a (C. gigantea). (J. A. W.)

- - - - -

nimikirjaimet viimeisissä suluissa kuuluvat artikkelin kirjoittajalle. tämä tietoteos rakentuu lyhyistä artikkeleista, joita ovat kirjoittaneet eri henkilöt.

hakusanaan h a š i š palaan myöhemmin.

[DaCapo]

PIENI JA PARAS TIETOSANAKIRJA 36 000 hakusanaa kustantaja GUMMERUS ISBN 951-20-5366-7

Hamppu
(Cannabis sativa, heimo Moraceae) yksivuotinen korkea kasvi, peräisin Aasian keskiosasta. Tärkeä tekstiilikasvi, jota viljellään yleensä siemenistä puristetaan öljyä sekä niistä valmistetaan eläinten rehuna käyt. hampunsiemenkakkuja. Intian hampusta saadaan hasista.

Cannabis
Hampun suku (heimo (Cannabaceae). Siihen kuuluu hamppu (C. sativa).

Kannabis
(kreik.) cannabis (lat.) kannabinoli hampun hartsin sisältämä huumaava aine, jota on hasiksessa ja marihuanassa.

Hasis
Iranissa ja intiassa viljelty hampun muoto (Cannabis sativa). Emikukat erittävät hartsia (sis. kannabista), jolla on narkoottisia vaikutuksia. Käytetään yleensä piipputupakan tavoin polttamalla. Toistuva käyttö aiheuttaa riippuvuutta.

Hartsit
(lat.) kiteytymättömiä, kiinteitä tai nestemäisiä kasvieritteitä. Hartseja on mm. havupuissa. Ne ovat usein sekoittuneeteteerisiin öljyihin tai terpeeneihin. Kun öljyt tai terpeenit haihtuvat, hartsit kovettuvat. Hartsit sisältävät runsaasti hiiltä ja vetyä ja vähän happea. Ne liukenevat moniin liuottimiin, mutta eivät veteen. Tärkeitä luonnonhartseja ovat meripihja, dammara-, bentsoe- ja kopaalihartsi, kolofoni ja tärpätti. Hartsit ovat hyvin monien tuotteiden raaka-aineita.

[Stardust81]

Otavan iso tietosanakirja osa 3, 1966

Hamppu (Cannabis sativa), nokkoskasville läheiseen Cannabecae-heimoon kuuluva kookas, yksivuotinen kuitu- ja öljykasvi, sukunsa ainoa laji. Hedekukat kerrotuissa tähkissä, emikukat pareittain ylimmissä lehtihangoissa. Hedelmät (>siemenet>) pähkylöitä, jotka sisältävät 25-35% öljyä (-> Hamppuöljy); puristusjätteitä käytetään väkirehuna. Varren kuidut 1-3 m:n mittaisia, hyvin lujia (maksimi 120 kg/mm2). Niitä käytetään tarkoituksiin, joissa vaaditaan erikoisen suurta lujuutta, tai märkäkestävyyttä, kuten köysiin, nuoriin, peitteisiin, säkkeihin, purjeisiin ja paloletkuihin (vrt. Hamppukangas). Hedekasvien kuidut ovat hienompia kuin emikasvien. Intiassa viljellyn muodon (C. sativa var. indica) emikukinnoissa on runsaasti rauhasia, joiden hartsimaista eritettä käytetään huumausaineena (->Hasis, -> Marihuana). Jättiläis - h (C. sativa f. gigantea) on suosittu koristekasvi. - H. lienee kotoisin Keski-Aasiasta. Intiassa sitä viljeltiin 1000 v. eKr. Herodotos kertoo Skyyttien viljelleen sitä huumausaineen saamiseksi. Antiikin sivistyskansat tunsivat sen kehruukasvina. Viljellään nyk. eniten Intiassa, Neuvostoliitossa, Italiassa, Jugoslaviassa ja Romaniassa. Maailman tuotanto vaihtelee nyk. 250 000 - 275 000 tn h.-kuituja vuosittain. Suomessa h:n viljely on hyvin vähäistä. Kehruukuitujen valmistus samantapainen kuin pellavakuitujen. -> värikuvaliite Hyötykasveja IV.

Hamppukangas, palttinasidoksinen, hamppulangasta kudottu, luja, jäykkä ja raskas kangas. Joskus kude voi olla pellavaa.

Hamppuöljy, hampun pähkylöistä (>siemenistä>) puserrettu rasvaöljy. Käytetään halpojen vernissojen, saippuoiden ja suovan valmistuksessa sekä valmistusöljynä.

Lähde:Otavan iso tietosanakirja osa 3, 1966. S. 354-355.

Hasis (arab. hasjisj = [kuiva] vierre, uute), Itämailla ja Intiassa kasvavasta hamppulajista (Cannabis sativa var indica) saatava huumausaine. Nautitaan siirappimaisesena uutteena esim. kahvin kera tai sokeriin, viikunoihin, taateleihin tms. sekoitettuna makeisena tai poltetaan jauheena tupakkaan sekoitettuna piipussa tai savukkeissa, joita etenkin Amerikassa nimitetään marihuana- savukkeiksi. H:n vaikuttavin aineosa on kannabinoli-niminen dibentsopyraanijohdannainen. H. aiheuttaa humalatilan, jossa esiintyy kuulo- ja värihallusinaatioita, suhteellisuuden (myös ajan) taju katoaa jne. Vaikka h:n myynti on useimmissa maissa kielletty, on sen käyttö levinnyt myös islamin vaikutusalueen ulkopuolelle.

Lähde: Otavan iso tietosanakirja osa 3, 1966. S. 438.

Marihuana, marijuana, hasisin Amerikassa käytetty toisintonimi.

Lähde: Otavan iso tietosanakirja osa 5, 1966. S. 1362.

[alibaba8]

En nyt äkkiseltään keksinyt toista paikkaa tälle:
http://historianet.fi/oopiumi-unikko-tu ... a-kuolemaa

Hampun historiaa sivuten lyhyesti.
5000 eaa.: Unikko liittyi juhlaan

Jo muinaisessa Mesopotamiassa asuneet sumerilaiset käyttivät todennäköisesti oopiumia. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, että juhlaa ja iloa tarkoittava kirjoitusmerkki viittasi myös oopiumiunikkoon.
300 eaa.: Nelinkertainen annos tappaa

Antiikin kreikkalaiset käyttivät juhliessaan hamppua, ­hullukaalia, alruunaa ja oopiumia, ja he olivat hyvin ­perillä niiden vaikutuksista. Lääkäri Teofrastos (372–287 eaa.) kirjoitti teoksessaan Kasvitieteellisistä tutkimuksista näin: ”Käytetään yksi drachme (kourallinen), jos tarkoituksena on piristää; kaksinkertainen annos, jos halutaan saada aikaan harhoja; kolminkertainen ­annos, jos halutaan aiheuttaa pysyvää hulluutta, ja nelinkertainen annos, jos tarkoituksena on tappaa.”
312 jaa.: Huumekauppaa Roomassa

Rooman hallitsijat valvoivat tiukasti oopiumikauppaa, sillä oopiumin hinnan piti pysyä niin alhaisena, että mahdollisimman monella olisi siihen varaa. Vanhat lähteet osoittavat, että esimerkiksi vuonna 312 pelkästään Rooman kaupungissa oli 793 valtion valvomaa oopiuminmyyntipistettä. ­Samoihin aikoihin hampun myynnin osuus valtakunnan tuloista oli noin 15 prosenttia.

Huumausaineet olivat kiinteä osa roomalaista kulttuuria, mutta vanhoista lähteistä ei juurikaan löydy viitteitä ­siitä, että huumeiden käyttö olisi aiheuttanut ongelmia. Roomalai­silla ei esimerkiksi ollut sanaa huume­riippuvu­udelle, vaikka heillä oli monia kiertoilmauksia alkoholismille.

Caesarin aikaan, vuoden 50 eaa. vaiheilla, hampun polttaminen oli hyvin yleistä. 100-luvulla hallinnut keisari Marcus Aurelius puolestaan nautti ­aamuisin lääkäriensä kehotuksesta annoksen viiniin liuotettua oopiumia. Rajoituksiakin kuitenkin tarvittiin: keisari Alexander Severus kielsi 200-­luvulla päihdyttävien aineiden polttamisen ilotaloissa suojellakseen ilotyttöjä.
1839: Britannia käytti oopiumia aseena

Britit olivat päässeet kiinalaisen teen makuun, mutta kiinalaiset eivät olleet yhtä kiinnostuneita eurooppalaisista tuotteista. Niinpä britit joutuivat ostamaan Kiinasta teetä kalliilla hinnalla. Britannia päätti kääntää kauppa­taseen edukseen viemällä Kiinaan vahvaa intialaista oopiumia, ja kesällä 1839 se hyökkäsi useisiin Kiinan satamiin. Syttyi niin sanottu ­ensim­mäinen ­oopiumisota. Oopiumia virtasi Kiinaan niin paljon, että 1800-luvun puolivälin tienoilla jopa 2,5 miljoonaa kiinalaista oli koukussa oopiumiin.

Vain harvat tuomitsivat Britannian toimet, joskin eräs parlamentin jäsen julisti, ettei ollut koskaan nähnyt ­sotaa, jonka perusteet olisivat olleet yhtä epäoikeudenmukaiset. Oopiumisota päättyi vuonna 1842 Britannian voittoon, ja Hongkong siirtyi brittien hallintaan. Vasta vuonna 1895 Britan­nian hallitus myönsi maan toiminnan ­olleen moraalisesti tuomittavaa.


Ps. Pahoittelen tekstin unikkopainotteisuutta, mutta antaa hieman osviittaa käytön historiasta hampun osalta.