Kaveri lähetti kännykällä kuvia tieteen kuvalehdestä, pahoittelen laatua.
Kannabis muissa medioissa
Alueen säännöt
Politiikka ja media
Tämä alue on tarkoitettu kannabis- ja päihdepolitiikasta keskusteluun.
Alue on erittäin tiukasti moderoitu; lue ohjeet ennen kirjoittamista. Alueelle kuulumattomat keskustelut siirretään Tuhkakuppiin.
Kirjoita viestisi asialliseen ulkoasuun. Ylläpidolla on oikeus muuttaa epäasiallisen viestin sisältöä tai poistaa viesti.
Politiikka ja media
Tämä alue on tarkoitettu kannabis- ja päihdepolitiikasta keskusteluun.
Alue on erittäin tiukasti moderoitu; lue ohjeet ennen kirjoittamista. Alueelle kuulumattomat keskustelut siirretään Tuhkakuppiin.
Kirjoita viestisi asialliseen ulkoasuun. Ylläpidolla on oikeus muuttaa epäasiallisen viestin sisältöä tai poistaa viesti.
-
kriminaal1
- Viestit: 511
- Liittynyt: 7.8.2010
Kannabis muissa medioissa
Ketju on viesteille, jotka eivät sovellu Pienet Uutiset YYYY, Kannabis radiossa tai Kannabis televisiossa -ketjuihin. -ylläpito
Kaveri lähetti kännykällä kuvia tieteen kuvalehdestä, pahoittelen laatua.
Kaveri lähetti kännykällä kuvia tieteen kuvalehdestä, pahoittelen laatua.
Terveydeksi!: Pilvi voi pehmentää pään
Apteekkien asiakaslehti Terveydeksi! lehden numeron 2/2013 kannabisaiheinen artikkeli asettuu jonnekin täydellisen roskan ja asiallisemman valistuksen välimaastoon. Pahoittelen että en saanut varsinaista tekstiä kopioitua suoraan tähän.
Pilvi voi pehmentää pään
Pilvi voi pehmentää pään
-
vihreä_valo
- 2 tähteä
- Viestit: 804
- Liittynyt: 29.1.2008
Re: Kuvia ja linkkejä artikkeleihin
Kippari kirjoitti:Apteekkien asiakaslehti Terveydeksi! lehden numeron 2/2013 kannabisaiheinen artikkeli asettuu jonnekin täydellisen roskan ja asiallisemman valistuksen välimaastoon. Pahoittelen että en saanut varsinaista tekstiä kopioitua suoraan tähän.
Pilvi voi pehmentää pään
Kyllä tämä mun mielestä oli hyvinkin asiallinen artikkeli. AInoa arveluttava tieto on toi vanha läppä, "se on vahvempaa eli vaarallisempaa kuin ennen". Vahvuus ei oikeasti ole kovin ratkaisevaa, silloin poltetaan vähemmän jos on vahvaa. Ongelmakäyttäjälle jonkinmoinen riski jatkuvan tykkikukan hiisaamisesta lienee korkeampi. Nyt alkaa yhteiskunnan valistus jo lähennellä järkevää tasoa, laittomuuden haittaa ei silti uskalleta myöntää. Kannabis on jo nyt muiden päihteiden rinnalla, laillisuus veisi hohdon hommasta. Suurin haitta polttelussa on juurikin sen vaikutus pitemmällä aikavälillä aloitekykyyn ja suorittamiseen, sitä ei voi kiistää, vaikkei se olekaan kovin tuhoisaa verraten koviin aineisiin tai alkoholiin ongelmakäyttöön.
Re: Kuvia ja linkkejä artikkeleihin
Onhan tuola pari muutakin arveluttavaa asiaa kuten:
" On myös kyselty, miksei kahvi ole laiton huume, aiheuttaahan sekin riippuvuutta. Riippuvuus ei ole ainoa mittari, jolla aineiden haitallisuutta mitataan. Kovakaan kahvinjuoja ei uhkaa syrjäytyä tai joudu huonossa tapauksessa hankkimaan nautintoainettaan ammattirikollisilta."
No shit Sherlock, kahvia saa kaupasta!
Jos kahvin juoja ei saisi laillisesti ostettua itselleen puruja kaupasta tai kupillista kahvilasta, niin aivan varmasti joku sitä laittomasti maahan toisi ja pyytäisi siitä vielä suurempaa summaa kuin kauppa tänä päivänä. Kun "kahvisti" on diileriltä saanut ostettua paketin jatkettua kahvia hän menee kotiin pistää pannun porisemaan ja sitten alkaa kuumottamaan että leviääkö haju rappuun ja tuleeko poliisit ratsaamaan asunnon.
Hulluksihan siinä tulee...
Aika tutulta kuulostaa näin hampuusina!
" On myös kyselty, miksei kahvi ole laiton huume, aiheuttaahan sekin riippuvuutta. Riippuvuus ei ole ainoa mittari, jolla aineiden haitallisuutta mitataan. Kovakaan kahvinjuoja ei uhkaa syrjäytyä tai joudu huonossa tapauksessa hankkimaan nautintoainettaan ammattirikollisilta."
No shit Sherlock, kahvia saa kaupasta!
Jos kahvin juoja ei saisi laillisesti ostettua itselleen puruja kaupasta tai kupillista kahvilasta, niin aivan varmasti joku sitä laittomasti maahan toisi ja pyytäisi siitä vielä suurempaa summaa kuin kauppa tänä päivänä. Kun "kahvisti" on diileriltä saanut ostettua paketin jatkettua kahvia hän menee kotiin pistää pannun porisemaan ja sitten alkaa kuumottamaan että leviääkö haju rappuun ja tuleeko poliisit ratsaamaan asunnon.
Hulluksihan siinä tulee...
Aika tutulta kuulostaa näin hampuusina!
-
vihreä_valo
- 2 tähteä
- Viestit: 804
- Liittynyt: 29.1.2008
Re: Pienet uutiset 2013
Turun sanomat 22.9.2013, printtiversio. Aro-Heinilä päässyt mainostamaan työtä jolla on tarkoitus, porttiteoraa unohtamatta.
[img][img]http://s15.postimg.org/ac8r30ot3/DSCN0034.jpg[/img][/img]
[img][img]http://s15.postimg.org/no1yc7rtj/DSCN0035.jpg[/img][/img]
[img][img]http://s15.postimg.org/ac8r30ot3/DSCN0034.jpg[/img][/img]
[img][img]http://s15.postimg.org/no1yc7rtj/DSCN0035.jpg[/img][/img]
Re: Pienet uutiset 2013
Tässä pari kuvaa tämän pääivän Aamulehdestä. Nettisivuilta ei ainakaan vielä löytynyt tästä mitään.
Klikkaa kuva suuremmaksi. Toivottavasti saatte selvää.
Klikkaa kuva suuremmaksi. Toivottavasti saatte selvää.
the Effects are very strange, and, at first hearing, frightful enough) is very general and frequent: and the Person, from whom I received it, hath made very many Trials of it, on himself, with very good Effect.
Re: Pienet uutiset 2014
Lähde: http://www.hs.fi/elama/%C3%84iti+k%C3%A4vi+taistelun+saadakseen+alaik%C3%A4isen+poikansa+kannabiskoukusta/a1390984135071
Helena Hietaniemi
Äiti kävi taistelun saadakseen alaikäisen poikansa kannabiskoukusta
Outo haju pojan huoneessa pisti äidin nenään. Poika sanoi kokeilleensa "tota. . . yhtä hajuvettä". Alkoi taistelu, joka päättyi hyvin: poika vieroittui kannabiksesta. Molemmat kertovat, mitä tapahtui.
Äiti: "Olin itse ehdottomalla nollalinjalla" Kauniissa omakotitalossa ison kaupungin tuntumassa leijuu käsinkosketeltava rauha. Toisin oli vielä noin vuosi sitten ennen pojan huumevieroitusta.
Äiti näyttää ovet, joita poika, nyt jo 18-vuotias Jere, raivotessaan paiskoi niin että saranat sinkoilivat.
"Helppohan ovet on uusia", äiti Saila sanoo.
Kirjassaan Poika ja kannabis hän raportoi puolentoista vuoden jakson pojan elämästä, joka äidin mielestä oli suistumassa raiteiltaan, sekä sinnikkäästä päätöksestään saada poika lopettamaan kannabiksen käyttö.
"Tiukalla linjalla ja huumorilla on menty Jeren kanssa", Saila sanoo.
Outo haju Jeren huoneessa pistää äidin nenään helmikuussa 2012. Poika sanoo kokeilleensa "tota . . . yhtä hajuvettä". Äiti lähtee huoneesta, mutta häntä jää vaivaamaan se haju. Hän palaa takaisin ja huomaa tupakka-askin täynnä kuivattua marihuanaa.
"Järkytyin. Keskustelu Jeren kanssa järkytti vielä enemmän. Kertoi poltelleensa lokakuusta asti eli melkein puoli vuotta. Hänen mielestään kannabiksesta tulee kivan rauhallinen olo, eikä hän näe siinä mitään pahaa."
Saila tekee Jerelle selväksi, ettei hyväksy poikansa kannabiksen polttelua. Se on laiton huume, lisäksi poika on alaikäinen. Jere naureskelee, että joo joo, ja pilkkaa äitiä, joka hakee kannabistietoa netistä.
Seuraavana päivänä töissä äiti ratkeaa itkemään kahvihuoneessa ja selittää, että teinin kanssa on hankalaa. Tarvitsemaansa tukea ja neuvoja hän saa Irti huumeista -yhdistyksen päivystäjältä.
Entinen herkästi innostuva poika muuttuu flegmaattiseksi, makaa vain sängyllä ja katsoo telkkaria.
Äiti lupaa auttaa Jereä eroon kannabiksesta, mutta poika sanoo, ettei hän ole koukussa eikä tarvitse apua. Sailaa pelottaa, että pojan huumeiden käyttö vaarantaa heidän perheensä ja he voivat menettää nuorempien lasten huoltajuuden, jos poika jatkaa polttelua. Perheeseen kuuluvat äidin ja Jeren lisäksi äidin uusi mies ja kolme nuorempaa lasta.
Poika lupaa olla polttamatta, kunnes äiti taas löytää siitä merkkejä pojan huoneesta.
Saila ottaa käyttöön virtsasta otettavat huumetestit.
"Olisin vienyt hänet terveyskeskukseen, ellei hän olisi suostunut kotitestiin."
Saila suunnittelee, että ellei testi ala puhdistua, hän laittaa pojan vieroittumaan laitokseen.
Jerellä on pinna tiukalla ja hän raivoaa, kun mopon korjaaminen papan kanssa ei suju piirustusten mukaan.
Äitiä ahdistaa. Hän kokee, ettei voi oikein kenellekään puhua tilanteesta.
"En voinut töissä kahvipöydässä ottaa sitä esille. Ihmiset tuomitsevat, että eikö vaativissa tehtävissä oleva ihminen osaa kasvattaa omaa lastaan."
Saila purkaa tunteitaan avomiehelleen, jonka kanssa on sovittu, ettei hän puutu Jeren kasvatukseen. Hän pitää myös omaa äitiään ajan tasalla, vaikka mummin mielestä tytär on liian tiukka – Jeren pitäisi saada elää omaa elämäänsä.
"Käytännön asioissa soitin sosiaalityöntekijälle, että nyt on tilanne tämä, mitä seuraavaksi tehdään."
Huhtikuussa Saila saa järjestetyksi Jerelle keskusteluterapiaa A-klinikalle, vaikka poika onkin alaikäinen.
A-klinikan terapeutti toteaa, että poika on ihastunut kannabikseen ja että hänen pitäisi saada lopettaa omaan tahtiinsa. Saila ei näkemystä niele.
Myös kunnan sosiaalityöntekijän mielestä poika voi muutaman sätkän polttaa olematta koukussa, hänhän sentään käy töissä ja muuten käyttäytyy hyvin.
"Tyrmistyin. Olinhan itse ehdottomalla nollalinjalla."
Sitten poliisit tuovat pilvessä olevan pojan kotiin. Poliisi antaa äidille diagnoosin, että Jere on isän ikävää poteva, älykäs toiminnan kaveri, joka kapinoi sääntöjä vastaan. Kyllä Saila sen tietää. Hän päättää, että vieroitukseen tuo on laitettava.
Jere suostuu lähtemään, koska alaikäisellä vaihtoehtona olisi huostaanotto. Saila kokee luopumisen tuskaa pojastaan, jonka on määrä olla lastensuojelulaitoksessa elokuusta joulukuuhun.
Jere pääsee laitoksesta kotiin miltei saman tien, koska hänet hyväksytään ammattikouluun.
Kannabis alkaa pyörittää äidin ja pojan elämää.
Yhtenä päivänä poika raivoaa, toisena pyytää anteeksi, kunnes taas alkaa kulkea reppu selässä kiireisenä. Repusta löytyy bongi eli itsetehty vesipiippu, tyhjä minigrip-pussi, leikattu muovipullo, vesipullo, kahdet sakset, sitruunamehupullon etiketti – kannabiksen poltteluun ja positiivisen testituloksen häivyttämiseen tarvittavaa välineistöä. Äidin kukkarosta on hävinnyt rahaa.
Saila soittaa sijoituspaikkaan, että hakekaa poika takaisin.
"Jere oli jo saanut tuhat mahdollisuutta ja mokannut ne kaikki."
Kun Jere marraskuussa jo toisen kerran kotiutetaan, virtsatestit ovat positiivisia.
"Liian lepsu paikka. Eivät pystyneet valvomaan Jereä, mutta nähtiinhän sekin", Saila summaa.
Kotona poika makaa flegmaattisena sängyn pohjalla.
"Jere kysyi, miksi kyttään häntä. Sanoin, että koska rakastan häntä. Jere sanoi, että nyt saa tää rakastaminen jo riittää."
Saila tapaa Irti huumeista -tukiryhmässä äidin, jonka poika on suistunut koviin huumeisiin. Sailaa pelottaa Jeren tulevaisuus. Hän järjestää pojalleen uuden vieroituspaikan.
Ennen lähtöään vieroitukseen kolmannen kerran Jere on äidin mukaan jatkuvasti pilvessä kolme viikkoa.
"Näin, millaiseksi vakituinen käyttäjä menee. Hän vain nyökytteli lempeä hymy huulillaan, kun tehtiin lähtöä. Sieltä ei tullut 'v***u s**tana en varmaan lähe', vaan lammasmainen 'jooo, mennään'. Se oli kammottavaa. Jere aina väitti, ettei hän ole koukussa eikä kannabiksesta tule vieroitusoireita. Mutta tuleehan niitä."
Vieroituksessa Jere muuttuu entiseksi vilkkaaksi pojaksi muutamassa viikossa. Hän reagoi, vitsailee ja juttelee.
Silti äidin käy sääliksi poikaa, jota niin tiukasti vartioidaan, ettei tupakkaakaan saa polttaa.
Kotilomalta lähtiessään Jere piilottaa tupakat housuihinsa, mitä äiti ja poika nauravat yhdessä vedet silmissä. Perillä laitoksessa pojalta riisutaan housut ja tupakat takavarikoidaan.
Jere on ollut viisi kuukautta erossa kannabiksesta, kun hän toukokuun lopulla kotiutuu sijoituspaikastaan kokonaan.
Kun hän kesällä täyttää 18, hän muuttaa tyttöystävänsä Miian kanssa kaupungin keskustaan vuokralle äitinsä ostamaan kaksioon. Saila ei koe luopumisen tuskaa.
"Hienoa, että hän halusi itsenäistyä. Kunhan ei tule takaisin", hän sanoo ja nauraa.
Onnellisin hän nyt on siitä, että Jere on ollut jo vuoden polttamatta kannabista.
Äiti ja poika ovat edelleen tiiviisti tekemisissä. Jere soittaa tarvitessaan kyytiä tai rahaa tai jotain muuta äidin apua.
"Jere osaa vedota. Minulla on piteleminen itsessäni, etten kaikkeen suostu. Mutta Jere on sellainen, että häntä pitää auttaa."
Poika: "Tuntui paljon paremmalta kuin juominen; rauhoitti"
"Tyhmää, tällai jälkeenpäin kun miettii."
Ovi rappukäytävään on valmiiksi avattu. Sisällä nuorimies lepää sohvalla puolimakuulla ja pelaa kännykällä. Selkä on nitkahtanut.
Kihlattu Miia on käpertynyt Jeren viereen sohvalle läppäri ja puhelin sylissään. Kissa säntäilee hetken sohvan ja ikkunalaudan väliä, mutta rauhoittuu Jeren syliin.
Kannabis tuntuu Jerestä jo vanhalta asialta. Sehän loppui jo melkein vuosi sitten – taakse jäänyttä elämää.
"Lopetin siksi kun jouduin kovaan kuriin. Muuten se olisi ollut vaikeeta, ehkä mahdotonta. Sinällään ihan hyvä juttu se laitos, vaikka natsipaikka olikin", Jere sanoo ja malttaa hetkeksi keskeyttää pelaamisen.
Jere kertoo, että oltuaan pari kuukautta vieroituksessa ilman kannabista hän ei enää kaivannutkaan sitä. Muut asiat ja ihmiset alkoivat kiinnostaa.
"Jälkeenpäin ajatellen olin koukussa. En voinut olla ilman. Hitti (kannabis) kuului jokapäiväiseen elämään. Se oli tärkein asia, mielessä ensimmäisenä aamulla. Kaikki keskittyi sen ympärille, että mistä saa ja milloin."
"Vasta hitin jälkeen tulivat muut asiat, enkä sitten enää saanu mitään aikaseksi."
Jere osti kannabiksen tutuilta kavereiltaan välillä palkallaan, välillä äidiltä tai mummiltaan saamillaan rahoilla. Eikä hitin saamisessa ollut ongelmia.
Vahvempiakin aineita hän kokeili, mutta on tyytyväinen, ettei niistä tullut vakituista käyttöä.
"On Miiakin varmaan tyytyväinen, kun lopetin", Jere sanoo ja vilkaisee kysyvästi tyttöön vierellään.
Miia vastaa, että joo.
"Ennen Jere mieluummin poltti kun oli mun kanssa. Toista on nyt."
Jere poltti ensimmäisen kannabissätkänsä 16-vuotiaana kaverin luona humalapäissään ja alkoi siitä lähtien viikonloppuisin poltella juopottelun kyytipoikana.
"Ei siihen mitään syytä tarvittu. Ihan sama kun yläasteella juo ekat kännit. Kannabiksen kanssa vaan kaikki menee nopeammin päin peetä. Sekavaksi se olon veti. Kuulostaa tyhmältä, jälkeenpäin kun miettii."
Vähitellen Jere jätti juomisen ja alkoi pelkästään poltella.
"Tuntui paljon paremmalta kuin juominen. Rauhoitti."
Mitä hän nyt ajattelee siitä, että hän kerta kerran jälkeen lupasi äidilleen ja Miialle, että lopettaa?
"Pääsin pahasta tilanteesta pois lupailemalla. Huono omatunto tuli vasta jälkeenpäin."
Hän kertoo kannabiksen vaikuttaneen niin, ettei häntä kiinnostanut mikään. Hän saattoi innostua, että olisi hemmetin hienoa, jos saisi uuden puhelimen. Kun hän sai sen, niin "ihan sama mulle. Mistä sais hittii?"
Välillä tuli raivareita, pettymysten sieto oli nolla.
"Nykyään, jos en saa tahtoani läpi, ärsyttää hetken ja sitten se menee ohi", Jere sanoo, kampeaa sohvalta, siirtyy parvekkeen ovelle ja sytyttää tupakan.
"Koukuttavampaa tää on kuin kannabis", hän huomauttaa tupakka sormissa, polttaa puolet ja tarjoaa loput Miialle. Sitten hän kiepsauttaa itsensä sohvalle ja alkaa räplätä puhelintaan.
Miialla on koulunsa. Jere suunnittelee töihin menoa, kunhan selkä tulee kuntoon.
"Kun tietäisi vaan minne. Sehän se suurin ongelma on, kun ei tiedä", hän sanoo, mutta on toiveikas. Eiköhän jotain irtoa. Onhan hänellä trukkikorttikin.
Hän toteaa, että adhd hieman rajoittaa elämää: ei pysty keskittymään.
"Aku Ankkaa pystyn just ja just lukemaan."
Lääkkeitä hän ei kuitenkaan syö, koska ne tekevät liian rauhalliseksi ja joutuu keskittymään liikaa kaikkeen. Jerestä tuntuu, ettei hän silloin ole oma itsensä.
Aika kuluu puhelimella ja pleikkarilla pelaillessa.
"Helkkari, kun kuulostaa tyhmältä."
Jeren tärkeimmät ihmiset ovat Miia ja äiti.
Kysymyksen isästä hän kuittaa, ettei jaksa miettiä.
"Kavereista suurin osa on kannabiskoukussa, ei niiden kanssa oikein jaksa olla. Uusia kavereita ei vielä ole", Jeree sanoo ja silittää kissaa.
Haastateltavien nimet on muutettu. Lähteenä myös Saila Usvasalon (nimimerkki) teos Poika ja kannabis (Unigrafia).
Helena Hietaniemi
Äiti kävi taistelun saadakseen alaikäisen poikansa kannabiskoukusta
Outo haju pojan huoneessa pisti äidin nenään. Poika sanoi kokeilleensa "tota. . . yhtä hajuvettä". Alkoi taistelu, joka päättyi hyvin: poika vieroittui kannabiksesta. Molemmat kertovat, mitä tapahtui.
Äiti: "Olin itse ehdottomalla nollalinjalla" Kauniissa omakotitalossa ison kaupungin tuntumassa leijuu käsinkosketeltava rauha. Toisin oli vielä noin vuosi sitten ennen pojan huumevieroitusta.
Äiti näyttää ovet, joita poika, nyt jo 18-vuotias Jere, raivotessaan paiskoi niin että saranat sinkoilivat.
"Helppohan ovet on uusia", äiti Saila sanoo.
Kirjassaan Poika ja kannabis hän raportoi puolentoista vuoden jakson pojan elämästä, joka äidin mielestä oli suistumassa raiteiltaan, sekä sinnikkäästä päätöksestään saada poika lopettamaan kannabiksen käyttö.
"Tiukalla linjalla ja huumorilla on menty Jeren kanssa", Saila sanoo.
Outo haju Jeren huoneessa pistää äidin nenään helmikuussa 2012. Poika sanoo kokeilleensa "tota . . . yhtä hajuvettä". Äiti lähtee huoneesta, mutta häntä jää vaivaamaan se haju. Hän palaa takaisin ja huomaa tupakka-askin täynnä kuivattua marihuanaa.
"Järkytyin. Keskustelu Jeren kanssa järkytti vielä enemmän. Kertoi poltelleensa lokakuusta asti eli melkein puoli vuotta. Hänen mielestään kannabiksesta tulee kivan rauhallinen olo, eikä hän näe siinä mitään pahaa."
Saila tekee Jerelle selväksi, ettei hyväksy poikansa kannabiksen polttelua. Se on laiton huume, lisäksi poika on alaikäinen. Jere naureskelee, että joo joo, ja pilkkaa äitiä, joka hakee kannabistietoa netistä.
Seuraavana päivänä töissä äiti ratkeaa itkemään kahvihuoneessa ja selittää, että teinin kanssa on hankalaa. Tarvitsemaansa tukea ja neuvoja hän saa Irti huumeista -yhdistyksen päivystäjältä.
Entinen herkästi innostuva poika muuttuu flegmaattiseksi, makaa vain sängyllä ja katsoo telkkaria.
Äiti lupaa auttaa Jereä eroon kannabiksesta, mutta poika sanoo, ettei hän ole koukussa eikä tarvitse apua. Sailaa pelottaa, että pojan huumeiden käyttö vaarantaa heidän perheensä ja he voivat menettää nuorempien lasten huoltajuuden, jos poika jatkaa polttelua. Perheeseen kuuluvat äidin ja Jeren lisäksi äidin uusi mies ja kolme nuorempaa lasta.
Poika lupaa olla polttamatta, kunnes äiti taas löytää siitä merkkejä pojan huoneesta.
Saila ottaa käyttöön virtsasta otettavat huumetestit.
"Olisin vienyt hänet terveyskeskukseen, ellei hän olisi suostunut kotitestiin."
Saila suunnittelee, että ellei testi ala puhdistua, hän laittaa pojan vieroittumaan laitokseen.
Jerellä on pinna tiukalla ja hän raivoaa, kun mopon korjaaminen papan kanssa ei suju piirustusten mukaan.
Äitiä ahdistaa. Hän kokee, ettei voi oikein kenellekään puhua tilanteesta.
"En voinut töissä kahvipöydässä ottaa sitä esille. Ihmiset tuomitsevat, että eikö vaativissa tehtävissä oleva ihminen osaa kasvattaa omaa lastaan."
Saila purkaa tunteitaan avomiehelleen, jonka kanssa on sovittu, ettei hän puutu Jeren kasvatukseen. Hän pitää myös omaa äitiään ajan tasalla, vaikka mummin mielestä tytär on liian tiukka – Jeren pitäisi saada elää omaa elämäänsä.
"Käytännön asioissa soitin sosiaalityöntekijälle, että nyt on tilanne tämä, mitä seuraavaksi tehdään."
Huhtikuussa Saila saa järjestetyksi Jerelle keskusteluterapiaa A-klinikalle, vaikka poika onkin alaikäinen.
A-klinikan terapeutti toteaa, että poika on ihastunut kannabikseen ja että hänen pitäisi saada lopettaa omaan tahtiinsa. Saila ei näkemystä niele.
Myös kunnan sosiaalityöntekijän mielestä poika voi muutaman sätkän polttaa olematta koukussa, hänhän sentään käy töissä ja muuten käyttäytyy hyvin.
"Tyrmistyin. Olinhan itse ehdottomalla nollalinjalla."
Sitten poliisit tuovat pilvessä olevan pojan kotiin. Poliisi antaa äidille diagnoosin, että Jere on isän ikävää poteva, älykäs toiminnan kaveri, joka kapinoi sääntöjä vastaan. Kyllä Saila sen tietää. Hän päättää, että vieroitukseen tuo on laitettava.
Jere suostuu lähtemään, koska alaikäisellä vaihtoehtona olisi huostaanotto. Saila kokee luopumisen tuskaa pojastaan, jonka on määrä olla lastensuojelulaitoksessa elokuusta joulukuuhun.
Jere pääsee laitoksesta kotiin miltei saman tien, koska hänet hyväksytään ammattikouluun.
Kannabis alkaa pyörittää äidin ja pojan elämää.
Yhtenä päivänä poika raivoaa, toisena pyytää anteeksi, kunnes taas alkaa kulkea reppu selässä kiireisenä. Repusta löytyy bongi eli itsetehty vesipiippu, tyhjä minigrip-pussi, leikattu muovipullo, vesipullo, kahdet sakset, sitruunamehupullon etiketti – kannabiksen poltteluun ja positiivisen testituloksen häivyttämiseen tarvittavaa välineistöä. Äidin kukkarosta on hävinnyt rahaa.
Saila soittaa sijoituspaikkaan, että hakekaa poika takaisin.
"Jere oli jo saanut tuhat mahdollisuutta ja mokannut ne kaikki."
Kun Jere marraskuussa jo toisen kerran kotiutetaan, virtsatestit ovat positiivisia.
"Liian lepsu paikka. Eivät pystyneet valvomaan Jereä, mutta nähtiinhän sekin", Saila summaa.
Kotona poika makaa flegmaattisena sängyn pohjalla.
"Jere kysyi, miksi kyttään häntä. Sanoin, että koska rakastan häntä. Jere sanoi, että nyt saa tää rakastaminen jo riittää."
Saila tapaa Irti huumeista -tukiryhmässä äidin, jonka poika on suistunut koviin huumeisiin. Sailaa pelottaa Jeren tulevaisuus. Hän järjestää pojalleen uuden vieroituspaikan.
Ennen lähtöään vieroitukseen kolmannen kerran Jere on äidin mukaan jatkuvasti pilvessä kolme viikkoa.
"Näin, millaiseksi vakituinen käyttäjä menee. Hän vain nyökytteli lempeä hymy huulillaan, kun tehtiin lähtöä. Sieltä ei tullut 'v***u s**tana en varmaan lähe', vaan lammasmainen 'jooo, mennään'. Se oli kammottavaa. Jere aina väitti, ettei hän ole koukussa eikä kannabiksesta tule vieroitusoireita. Mutta tuleehan niitä."
Vieroituksessa Jere muuttuu entiseksi vilkkaaksi pojaksi muutamassa viikossa. Hän reagoi, vitsailee ja juttelee.
Silti äidin käy sääliksi poikaa, jota niin tiukasti vartioidaan, ettei tupakkaakaan saa polttaa.
Kotilomalta lähtiessään Jere piilottaa tupakat housuihinsa, mitä äiti ja poika nauravat yhdessä vedet silmissä. Perillä laitoksessa pojalta riisutaan housut ja tupakat takavarikoidaan.
Jere on ollut viisi kuukautta erossa kannabiksesta, kun hän toukokuun lopulla kotiutuu sijoituspaikastaan kokonaan.
Kun hän kesällä täyttää 18, hän muuttaa tyttöystävänsä Miian kanssa kaupungin keskustaan vuokralle äitinsä ostamaan kaksioon. Saila ei koe luopumisen tuskaa.
"Hienoa, että hän halusi itsenäistyä. Kunhan ei tule takaisin", hän sanoo ja nauraa.
Onnellisin hän nyt on siitä, että Jere on ollut jo vuoden polttamatta kannabista.
Äiti ja poika ovat edelleen tiiviisti tekemisissä. Jere soittaa tarvitessaan kyytiä tai rahaa tai jotain muuta äidin apua.
"Jere osaa vedota. Minulla on piteleminen itsessäni, etten kaikkeen suostu. Mutta Jere on sellainen, että häntä pitää auttaa."
Poika: "Tuntui paljon paremmalta kuin juominen; rauhoitti"
"Tyhmää, tällai jälkeenpäin kun miettii."
Ovi rappukäytävään on valmiiksi avattu. Sisällä nuorimies lepää sohvalla puolimakuulla ja pelaa kännykällä. Selkä on nitkahtanut.
Kihlattu Miia on käpertynyt Jeren viereen sohvalle läppäri ja puhelin sylissään. Kissa säntäilee hetken sohvan ja ikkunalaudan väliä, mutta rauhoittuu Jeren syliin.
Kannabis tuntuu Jerestä jo vanhalta asialta. Sehän loppui jo melkein vuosi sitten – taakse jäänyttä elämää.
"Lopetin siksi kun jouduin kovaan kuriin. Muuten se olisi ollut vaikeeta, ehkä mahdotonta. Sinällään ihan hyvä juttu se laitos, vaikka natsipaikka olikin", Jere sanoo ja malttaa hetkeksi keskeyttää pelaamisen.
Jere kertoo, että oltuaan pari kuukautta vieroituksessa ilman kannabista hän ei enää kaivannutkaan sitä. Muut asiat ja ihmiset alkoivat kiinnostaa.
"Jälkeenpäin ajatellen olin koukussa. En voinut olla ilman. Hitti (kannabis) kuului jokapäiväiseen elämään. Se oli tärkein asia, mielessä ensimmäisenä aamulla. Kaikki keskittyi sen ympärille, että mistä saa ja milloin."
"Vasta hitin jälkeen tulivat muut asiat, enkä sitten enää saanu mitään aikaseksi."
Jere osti kannabiksen tutuilta kavereiltaan välillä palkallaan, välillä äidiltä tai mummiltaan saamillaan rahoilla. Eikä hitin saamisessa ollut ongelmia.
Vahvempiakin aineita hän kokeili, mutta on tyytyväinen, ettei niistä tullut vakituista käyttöä.
"On Miiakin varmaan tyytyväinen, kun lopetin", Jere sanoo ja vilkaisee kysyvästi tyttöön vierellään.
Miia vastaa, että joo.
"Ennen Jere mieluummin poltti kun oli mun kanssa. Toista on nyt."
Jere poltti ensimmäisen kannabissätkänsä 16-vuotiaana kaverin luona humalapäissään ja alkoi siitä lähtien viikonloppuisin poltella juopottelun kyytipoikana.
"Ei siihen mitään syytä tarvittu. Ihan sama kun yläasteella juo ekat kännit. Kannabiksen kanssa vaan kaikki menee nopeammin päin peetä. Sekavaksi se olon veti. Kuulostaa tyhmältä, jälkeenpäin kun miettii."
Vähitellen Jere jätti juomisen ja alkoi pelkästään poltella.
"Tuntui paljon paremmalta kuin juominen. Rauhoitti."
Mitä hän nyt ajattelee siitä, että hän kerta kerran jälkeen lupasi äidilleen ja Miialle, että lopettaa?
"Pääsin pahasta tilanteesta pois lupailemalla. Huono omatunto tuli vasta jälkeenpäin."
Hän kertoo kannabiksen vaikuttaneen niin, ettei häntä kiinnostanut mikään. Hän saattoi innostua, että olisi hemmetin hienoa, jos saisi uuden puhelimen. Kun hän sai sen, niin "ihan sama mulle. Mistä sais hittii?"
Välillä tuli raivareita, pettymysten sieto oli nolla.
"Nykyään, jos en saa tahtoani läpi, ärsyttää hetken ja sitten se menee ohi", Jere sanoo, kampeaa sohvalta, siirtyy parvekkeen ovelle ja sytyttää tupakan.
"Koukuttavampaa tää on kuin kannabis", hän huomauttaa tupakka sormissa, polttaa puolet ja tarjoaa loput Miialle. Sitten hän kiepsauttaa itsensä sohvalle ja alkaa räplätä puhelintaan.
Miialla on koulunsa. Jere suunnittelee töihin menoa, kunhan selkä tulee kuntoon.
"Kun tietäisi vaan minne. Sehän se suurin ongelma on, kun ei tiedä", hän sanoo, mutta on toiveikas. Eiköhän jotain irtoa. Onhan hänellä trukkikorttikin.
Hän toteaa, että adhd hieman rajoittaa elämää: ei pysty keskittymään.
"Aku Ankkaa pystyn just ja just lukemaan."
Lääkkeitä hän ei kuitenkaan syö, koska ne tekevät liian rauhalliseksi ja joutuu keskittymään liikaa kaikkeen. Jerestä tuntuu, ettei hän silloin ole oma itsensä.
Aika kuluu puhelimella ja pleikkarilla pelaillessa.
"Helkkari, kun kuulostaa tyhmältä."
Jeren tärkeimmät ihmiset ovat Miia ja äiti.
Kysymyksen isästä hän kuittaa, ettei jaksa miettiä.
"Kavereista suurin osa on kannabiskoukussa, ei niiden kanssa oikein jaksa olla. Uusia kavereita ei vielä ole", Jeree sanoo ja silittää kissaa.
Haastateltavien nimet on muutettu. Lähteenä myös Saila Usvasalon (nimimerkki) teos Poika ja kannabis (Unigrafia).
Re: Pienet uutiset 2014
http://hbl.fi/opinion/webbfragan/enkat- ... a-tillatet
Enkät: Borde marijuana vara tillåtet?
Ett statligt drogmonopol som ser till att droghandeln åtminstone ger en hygglig avkastning och skatteinkomster. Hur låter det? Bättre än en cannabisdisk i K-affären, skriver Europaparlamentarikern Mitro Repo (SDP) i ett blogginlägg. Tycker du att marijuana borde vara tillåtet i Finland?
Eli Hufvudstadsbladet kysyy pitäisikö 1. Kannabis pitää laittomana, 2. Laillistaa kannabiksen myynti, vai 3. Dekriminalisoida käyttö.
Enkät: Borde marijuana vara tillåtet?
Ett statligt drogmonopol som ser till att droghandeln åtminstone ger en hygglig avkastning och skatteinkomster. Hur låter det? Bättre än en cannabisdisk i K-affären, skriver Europaparlamentarikern Mitro Repo (SDP) i ett blogginlägg. Tycker du att marijuana borde vara tillåtet i Finland?
Eli Hufvudstadsbladet kysyy pitäisikö 1. Kannabis pitää laittomana, 2. Laillistaa kannabiksen myynti, vai 3. Dekriminalisoida käyttö.
Re: Pienet uutiset 2014
http://www.patriootti.com/kuvasi-maahanmuuttajien-huumejuhlia-sai-syytteen-rasismista/
Kuvasi maahanmuuttajien huumejuhlia – sai syytteen rasismista
Julkaistu: 28.1.2014
Viime kesänä afrikkalaisten maahanmuuttajien huumejuhlia kuvanneelle ruotsalaismiehelle on luettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Jönköpingin käräjäoikeudessa. Mies oli ladannut videon YouTubeen herättääkseen keskustelua avoimesta huumeidenkäytöstä ja siitä, ettei poliisi puuttunut asiaan ollenkaan.
Syytteen saanut ruotsalaismies kirjoitti YouTubeen: ”Afrikkalaiset valtaavat Ruotsin. Juhlivat, polttavat pilveä, soittavat musiikkiaan ja tekevät mitä haluavat… Kannabiksen hajusta ei voinut erehtyä. Miksi tämä sai jatkua ilman poliisin ja viranomaisten puuttumista siihen?”
Mies on tunnustanut kuvanneensa videon ja ladanneensa sen myöhemmin nettiin, mutta kiistää syyllistyneensä rikokseen. Myös syytetyn lakimies pitää syytettä absurdina. Hän sanoo, ettei rikoksen paljastajaa pitäisi syyttää kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Kuvasi maahanmuuttajien huumejuhlia – sai syytteen rasismista
Julkaistu: 28.1.2014
Viime kesänä afrikkalaisten maahanmuuttajien huumejuhlia kuvanneelle ruotsalaismiehelle on luettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Jönköpingin käräjäoikeudessa. Mies oli ladannut videon YouTubeen herättääkseen keskustelua avoimesta huumeidenkäytöstä ja siitä, ettei poliisi puuttunut asiaan ollenkaan.
Syytteen saanut ruotsalaismies kirjoitti YouTubeen: ”Afrikkalaiset valtaavat Ruotsin. Juhlivat, polttavat pilveä, soittavat musiikkiaan ja tekevät mitä haluavat… Kannabiksen hajusta ei voinut erehtyä. Miksi tämä sai jatkua ilman poliisin ja viranomaisten puuttumista siihen?”
Mies on tunnustanut kuvanneensa videon ja ladanneensa sen myöhemmin nettiin, mutta kiistää syyllistyneensä rikokseen. Myös syytetyn lakimies pitää syytettä absurdina. Hän sanoo, ettei rikoksen paljastajaa pitäisi syyttää kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
-
GreaseMonkey
- Viestit: 94
- Liittynyt: 21.2.2013
Re: Pienet uutiset 2014
Ei jumalauta kun ihmiset on tyhmiä. Poliisin kommentit tulee kyllä huippuunsa viimeistään tuolla lopussa kun puhutaan laillistamisesta; verrataan kannabiksen käyttöä tappamiseen ja varastamiseen. Kas kun ei sitten samantien kansanmurhaan ja etniseen puhdistukseen.
Ai niin ja töihinkään ei voi mennä kun on kannabista rasvaliukoisesti varastoitunut elimistöön.
-
GreaseMonkey
- Viestit: 94
- Liittynyt: 21.2.2013
Re: Kannabis muissa medioissa
Ai niin ja töihinkään ei voi mennä kun on kannabista rasvaliukoisesti varastoitunut elimistöön.
Mutta parin kaljan jälkeen se on ihan ok, ihan päihdetyöntekijänkin mielestä.
Re: Pienet uutiset 2014
Timo kirjoitti:...
Poliisi totesi "useammat meistä tuntevat jonkun, joka varastaa". No jos näin on asiat niin ehkä kannattaa hieman kiinnittää huomiota siihen ystäväpiiriinsä.
Huumepoliisien tapauksessa on tietysti osoitettu että ainakin ne kollegat pääkaupunkiseudulta varastaa ja myy kamaa rahoittaakseen leveämmän elintasonsa.
Hulvaton on myös poliisin lausahdus: "päihteet vaikuttavat eri ihmisiin oikealla tavalla". WTF
http://www.youtube.com/watch?v=M8SPz1WtHKE
Re: Pienet uutiset 2014
Lääkekannabislait ja itsemurhat sukupuolen ja iän mukaan
Nuorten miesten (20 -39) itsemurhat vähenivät lääkekannabiksen laillistamisen myötä ~10%.
Medical Marijuana Laws and Suicides by Gender and Age
D. Mark Anderson, PhD, Daniel I. Rees, PhD, and Joseph J. Sabia, PhD
ABSTRACT
Objectives. We estimated the association between legalizing medical marijuana and suicides.
Methods. We obtained state-level suicide data from the National Vital Statistics System’s Mortality Detail Files for 1990–2007. We used regression analysis to examine the association between medical marijuana legalization and suicides per 100 000 population.
Results. After adjustment for economic conditions, state policies, and state-specific linear time trends, the association between legalizing medical marijuana and suicides was not statistically significant at the .05 level. However, legalization was associated with a 10.8% (95% confidence interval [CI] = −17.1%, −3.7%) and 9.4% (95% CI = −16.1%, −2.4%) reduction in the suicide rate of men aged 20 through 29 years and 30 through 39 years, respectively. Estimates for females were less precise and sensitive to model specification.
Conclusions. Suicides among men aged 20 through 39 years fell after medical marijuana legalization compared with those in states that did not legalize. The negative relationship between legalization and suicides among young men is consistent with the hypothesis that marijuana can be used to cope with stressful life events. However, this relationship may be explained by alcohol consumption. The mechanism through which legalizing medical marijuana reduces suicides among young men remains a topic for future study. (Am J Public Health. Published online ahead of print January 16, 2014: e1–e8. doi:10.2105/AJPH.2013.301612)
AJPH
Nuorten miesten (20 -39) itsemurhat vähenivät lääkekannabiksen laillistamisen myötä ~10%.
Medical Marijuana Laws and Suicides by Gender and Age
D. Mark Anderson, PhD, Daniel I. Rees, PhD, and Joseph J. Sabia, PhD
ABSTRACT
Objectives. We estimated the association between legalizing medical marijuana and suicides.
Methods. We obtained state-level suicide data from the National Vital Statistics System’s Mortality Detail Files for 1990–2007. We used regression analysis to examine the association between medical marijuana legalization and suicides per 100 000 population.
Results. After adjustment for economic conditions, state policies, and state-specific linear time trends, the association between legalizing medical marijuana and suicides was not statistically significant at the .05 level. However, legalization was associated with a 10.8% (95% confidence interval [CI] = −17.1%, −3.7%) and 9.4% (95% CI = −16.1%, −2.4%) reduction in the suicide rate of men aged 20 through 29 years and 30 through 39 years, respectively. Estimates for females were less precise and sensitive to model specification.
Conclusions. Suicides among men aged 20 through 39 years fell after medical marijuana legalization compared with those in states that did not legalize. The negative relationship between legalization and suicides among young men is consistent with the hypothesis that marijuana can be used to cope with stressful life events. However, this relationship may be explained by alcohol consumption. The mechanism through which legalizing medical marijuana reduces suicides among young men remains a topic for future study. (Am J Public Health. Published online ahead of print January 16, 2014: e1–e8. doi:10.2105/AJPH.2013.301612)
AJPH
Il est l’heure de s’enivrer!
Pour n’être pas les esclaves martyrisés du Temps ... Baudelaire: Le Spleen de Paris
Julkkiskuvat vuotivat jo – sinäkin voit olla alasti pilvessä (Laura Manninen, Taloussanomat 4.9.2014)
Tout pour la dolce vita!
Pour n’être pas les esclaves martyrisés du Temps ... Baudelaire: Le Spleen de Paris
Julkkiskuvat vuotivat jo – sinäkin voit olla alasti pilvessä (Laura Manninen, Taloussanomat 4.9.2014)
Tout pour la dolce vita!
Suomalaislääkäri:"Marihuanasta rankaiseminen on kohtuut
http://www.nelonen.fi/uutiset/viihde/1572199-suomalaislaakari-heikela-korporaatiossa-marihuanasta-rankaiseminen-on-kohtuutonta-katso
Suomalaislääkäri Heikelä Korporaatiossa: "Marihuanasta rankaiseminen on kohtuutonta!" Katso!
Lääkäri Antti Heikkilä vieraili maanantaiaamuna Radio Rockin Heikelä Korporaatiossa.
Kannanotoistaan tunnettu Heikkilä kertoi lähetyksessä mielipiteensä kannabiksesta ja siihen liittyvistä terveysvaikutuksista. Heikkilän mukaan kannabis, johon tilastojen mukaan ei ole kukaan kuollut toisin kuin ns. terveellisiin lääkkeisiin, on harmiton.
- On kohtuutonta rankaista ihmistä aineesta, joka on lähes harmiton. Marihuana on erittäin hyvä kipulääke ilman mitään sivuvaikutuksia, Heikkilä kertoi.
Mitä muita ajatuksia kannabis herättää Heikkilässä?
Suomalaislääkäri Heikelä Korporaatiossa: "Marihuanasta rankaiseminen on kohtuutonta!" Katso!
Lääkäri Antti Heikkilä vieraili maanantaiaamuna Radio Rockin Heikelä Korporaatiossa.
Kannanotoistaan tunnettu Heikkilä kertoi lähetyksessä mielipiteensä kannabiksesta ja siihen liittyvistä terveysvaikutuksista. Heikkilän mukaan kannabis, johon tilastojen mukaan ei ole kukaan kuollut toisin kuin ns. terveellisiin lääkkeisiin, on harmiton.
- On kohtuutonta rankaista ihmistä aineesta, joka on lähes harmiton. Marihuana on erittäin hyvä kipulääke ilman mitään sivuvaikutuksia, Heikkilä kertoi.
Mitä muita ajatuksia kannabis herättää Heikkilässä?
-
Haju-Mysteeri
- Viestit: 73
- Liittynyt: 8.7.2007
Re: Pienet uutiset 2014
Eeron kivut helpottuivat lääkekannabiksella
Studio55.fi > Tästä puhutaan Julkaistu 06.02.2014 09:45
Vielä muutama vuosi sitten pahat päänsärkykohtaukset pakottivat Eeron* polvilleen pimeään. Hoidoksi määrätyt lääkkeet toivat lääkepäänsäryn. Nyt Eero polttaa iltaisin tupakan, johon on kääritty gramma lääkekannabista. Kipu on melkein kaikonnut. Jos se pysyy poissa, Eero uskoo pärjäävänsä myös ilman ainetta.
– Käyn polttamassa yleensä illalla kahdeksan–yhdeksän aikaan, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Vaimoni on hieman konservatiivinen ja periaatepuolella kauheasti vastaan kaikkia huumausaineita, mutta ei tästä ole mitään ihmeellistä ongelmaa tullut. Olin pitkään töissä ydinvoimalatyömaalla Olkiluoto kolmosessa 12 tuntia päivässä, eikä ongelmia ollut sielläkään. Olen puhunut asiasta melko suoraan kaikille, joiden kanssa ollaan tekemisissä – työelämässä kaikki ja kouluissa lasten opettajat tietävät. Viranomaisetkin ovat suhtautuneet asiallisesti, eikä esimerkiksi aselupa-asioissa ole ollut mitään hankaluuksia.
43-vuotias työteknikko Eero on käyttänyt lääkekannabista nyt 2,5 vuotta.
Kun Suomeen tuli taantuma vuonna 2008, Eeron maalausyrityksen liikevaihdosta suli noin 60 prosenttia yhdessä kuukaudessa. 21 työntekijästä piti irtisanoa 15. Vuonna 2012 Eero ajoi yrityksen konkurssiin. Stressaava tilanne laukaisi päänsäryn, joka oli vaivannut ajoittain aikaisemminkin. Kädet vapisivat, ahdisti ja masensi.
– Päänsärkykohtaukset olivat niin kovia, että minun oli pakko lopettaa työskentely ja lähteä kotiin pilkkopimeään makaamaan. Kerran–kaksi viikossa kohtaukset olivat todella pahoja, Eero kertoo.
Virallinen diagnoosi oli stressin aiheuttama kroonistunut migreeni.
– Kun kohtaukset pahenivat, rupesin keräämään tietoa siitä, onko lääkekannabista oikeasti saatavilla. Olin kuullut siitä, mutta aikaisemmin en ollut kiinnittänyt asiaan sillä tavalla huomiota. Kun ihminen on kipeä, sitä hakee itselleen sopivinta hoitomuotoa, oli se sitten hyväksyttyä tai ei.
Lääkkeistä lääkepäänsärky
Lääkärillä käydessään Eero ehdotti itse hoitomuodoksi lääkekannabista.
– Sitä ei noteerattu millään tavalla. Lopulta hakeuduin lääkärille, jonka tiesin myöntävän lääkekannabisreseptejä. Kävin silti järjestelmällisesti läpi kaikki käypä hoito -suositusten mukaiset lääkkeet. Tavalliset päänsärkylääkkeet pois luettuna kokeilin viittä eri lääkevalmistetta.
Vuonna 2011 Eerolla diagnosoitiin niin sanottu lääkepäänsärky.
– Minut piti vieroittaa käyttämistäni lääkeaineista kortisonikuureilla. Tämän jälkeen lääkäri ehdotti itse reseptiä valmisteeseen, joka sisältää kuivattua kannabiskasvin kukintoa.
Eero otti reseptin vastaan. Hänen vuosien ajan pitämästään päänsärkypäiväkirjasta selviää, että kaikkein pahimmat kohtaukset hävisivät kokonaan kahdessa kuukaudessa kannabislääkityksen aloittamisesta.
– Olen nyt erittäin tyytyväinen tilanteeseeni. Koska oireet ovat vähentyneet huomattavasti, lääkäri oli viimeksi jutellessamme sitä mieltä, että annostusta voitaisiin jo periaatteessa pienentää. Tähän asti olen käyttänyt gramman päivässä. Koska viiden gramman purkissa oleva tuote on hyvin kallista – 14,40 euroa grammalta – eikä siitä saa Kela-korvausta, sitä tulee käytännön pakostakin säästeltyä, Eero sanoo.
Alussa tajunta laajenee
Eeron käyttämä kannabisvalmiste muserretaan itse kotona sormien välissä tai grinderillä eli yrttimurskaajalla. Sen jälkeen se laitetaan esimerkiksi vaporisaattoriin eli höyrystimeen tai vesipiippuun. Eero tosin yleensä käärii aineen tupakan joukkoon ja polttaa sen siinä samalla.
– Pitkäaikaiskäytössä lääkekannabiksesta ei enää tule niin sanottua päihdevaikutusta. Sellainen pieni nousu tuntuu vajaan tunnin ajan. Sen jälkeen se nousee päähän suunnilleen yhtä paljon kuin tupakka.
Kivut pysyvät poissa noin vuorokauden.
– Lääkekannabis ei poista kipua kokonaan, mutta tavallaan vaimentaa sitä ja nostaa omaa kipukynnystä sen verran, ettei kipua enää noteeraa, Eero sanoo.
Ensimmäisillä kerroilla sivuvaikutukset ovat isommat.
– On hyvin vaikea kuvailla, millainen tajunnan laajeneminen siitä tulee. Olo on hyvin euforinen, aistit terävöityvät, tulee valtava syömisen himo… Aivot toimivat aavistuksen nopeammin, joten tulee katkoksia ja unohduksia. Se herättää itsessä hilpeyttä niin, että päivänselvät asiat alkavat naurattaa.
Voimakas vaikutus menee ohi kolmen päivän käytön jälkeen eikä juuri ilmaannu sen jälkeen. Mutta jollei ensimmäisinä kertoina tiedä, mitä on tapahtumassa, sitä voi olla vaikea käsitellä. Lähes kaikki lääkekannabiksen käyttäjät tuntuvatkin olevan yhtä mieltä siitä, että jos kannabis on itselle aivan vieras aihe, niin pelkotilojen välttämiseksi vieressä olisi aluksi hyvä olla sairaanhoitajan kaltainen kontrollihenkilö. Kannabis vahvistaa kaikkia tunteita, joita sillä hetkellä on. Jos tunteet ovat pelkoja, ne voivat korostua entisestään ja säikäyttää.
Lääkekannabiksen käyttäjien yhdistyksen tietojen perusteella noin 30 prosenttia lääkekannabiksen käyttäjistä ei ole kokeillut kannabista koskaan aikaisemmin.
– Myös suurin osa niistä, jotka eivät halua jatkaa käyttöä vaan vaihtavat takaisin johonkin muuhun lääkkeeseen, ovat niitä, joille ensimmäinen kerta huimauksineen tai huonoine oloineen on ollut liian järisyttävä. Toinen ryhmä on krooniset kipupotilaat, joiden kipuun tarvitaan kannabiksen sijaan järeämpiä kipulääkkeitä, Eero sanoo.
– Itse kokeilin kannabista ensimmäisen kerran Amsterdamissa noin kymmenen vuotta ennen lääkityksen aloittamista. Lisäksi käytin sitä satunnaisesti Suomessa muutamina viikonloppuina.
”Hallusinaatiot ja äänet höpöpuhetta”
Virallisesti lääkekannabis on Suomessa vielä suhteellisen uusi asia. Ensimmäisen kerran sitä myönnettiin täällä erityisluvalla vuonna 2006, ja vuosi sitten yksi uusi synteettinen valmiste sai myyntiluvan.
– Lääkitykseni on aina herättänyt melkoista hämmästystä terveyskeskuslääkäreissä. He eivät koskaan ole törmänneet lääkekannabista käyttävään potilaaseen. Nyt reseptejä on kuitenkin alettu kirjoittaa enemmän. Kasvun taustalla lienee tietoisuuden lisääntyminen.
– Koko aiheen laillisuus on lähinnä poliittinen eikä juridinen kysymys, sillä juridisesti lääkekannabis on hyväksytty. Toisaalta kun tietoa ja vastatietoa tulee tuutin täydeltä, ratkaisut ovat kiinni siitä, mihin uskoo.
Eero uskoo lääkekannabikseen kohdistuvien pelkojen johtuvan siitä, että ihmisten on vaikea ymmärtää ja määritellä asiaa, jota he eivät ole itse kokeneet.
– Lisäksi kymmenien vuosien pelottelupropaganda on muokannut asenneilmapiiriä. Uskon lääkekannabiksen käytön kuitenkin lisääntyvän rajusti. Tulevaisuudessa suurin käyttäjäryhmä lienee varttuneet ihmiset, joille eletty elämä on kerryttänyt erilaisia särkyjä, kulumia ja nivelongelmia.
– Kaikenlaiset kannabiksen käyttöön liittyvät tontut, hallusinaatiot, muut visuaaliset häiriöt tai päänsisäiset äänet ovat ihan höpöpuhetta. Sellainen huumaantunut – voisi sanoa pöllämystynyt – olo kyllä säilyy jonkin aikaa, Eero sanoo.
Työkyky melkein palannut
Jos Eero ei enää saisi lääkekannabista käyttöönsä laillisesti, hän todennäköisesti hankkisi sitä muualta.
– Se tosin riippuu vähän siitä, millaiset sanktiot olisivat – jos kuolemantuomio, ehkä harkitsisin kaksi kertaa.
– Nyt olen omasta mielestäni orientoitunut siihen, että sairauteni on lievenemään päin ja loppusuoralla. Viimeisen vuoden ajan elämä on ollut hyvin miellyttävää, ja näen olevani lähes täysin työkykyinen. Maksa- ja veriarvot ovat nykyisin erinomaisella tasolla. Katsotaan, tulevatko oireet takaisin, kun vähennän annostusta.
Jos tai kun Eerolla ei ole enää tarvetta lääkekannabikselle, uskooko hän pystyvänsä lopettamaan kannabiksen käytön kokonaan?
– Kyllä. Uskon niin.
* Haastateltavan nimi on muutettu.
http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/ar ... la/2789416
Studio55.fi > Tästä puhutaan Julkaistu 06.02.2014 09:45
Vielä muutama vuosi sitten pahat päänsärkykohtaukset pakottivat Eeron* polvilleen pimeään. Hoidoksi määrätyt lääkkeet toivat lääkepäänsäryn. Nyt Eero polttaa iltaisin tupakan, johon on kääritty gramma lääkekannabista. Kipu on melkein kaikonnut. Jos se pysyy poissa, Eero uskoo pärjäävänsä myös ilman ainetta.
– Käyn polttamassa yleensä illalla kahdeksan–yhdeksän aikaan, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Vaimoni on hieman konservatiivinen ja periaatepuolella kauheasti vastaan kaikkia huumausaineita, mutta ei tästä ole mitään ihmeellistä ongelmaa tullut. Olin pitkään töissä ydinvoimalatyömaalla Olkiluoto kolmosessa 12 tuntia päivässä, eikä ongelmia ollut sielläkään. Olen puhunut asiasta melko suoraan kaikille, joiden kanssa ollaan tekemisissä – työelämässä kaikki ja kouluissa lasten opettajat tietävät. Viranomaisetkin ovat suhtautuneet asiallisesti, eikä esimerkiksi aselupa-asioissa ole ollut mitään hankaluuksia.
43-vuotias työteknikko Eero on käyttänyt lääkekannabista nyt 2,5 vuotta.
Kun Suomeen tuli taantuma vuonna 2008, Eeron maalausyrityksen liikevaihdosta suli noin 60 prosenttia yhdessä kuukaudessa. 21 työntekijästä piti irtisanoa 15. Vuonna 2012 Eero ajoi yrityksen konkurssiin. Stressaava tilanne laukaisi päänsäryn, joka oli vaivannut ajoittain aikaisemminkin. Kädet vapisivat, ahdisti ja masensi.
– Päänsärkykohtaukset olivat niin kovia, että minun oli pakko lopettaa työskentely ja lähteä kotiin pilkkopimeään makaamaan. Kerran–kaksi viikossa kohtaukset olivat todella pahoja, Eero kertoo.
Virallinen diagnoosi oli stressin aiheuttama kroonistunut migreeni.
– Kun kohtaukset pahenivat, rupesin keräämään tietoa siitä, onko lääkekannabista oikeasti saatavilla. Olin kuullut siitä, mutta aikaisemmin en ollut kiinnittänyt asiaan sillä tavalla huomiota. Kun ihminen on kipeä, sitä hakee itselleen sopivinta hoitomuotoa, oli se sitten hyväksyttyä tai ei.
Lääkkeistä lääkepäänsärky
Lääkärillä käydessään Eero ehdotti itse hoitomuodoksi lääkekannabista.
– Sitä ei noteerattu millään tavalla. Lopulta hakeuduin lääkärille, jonka tiesin myöntävän lääkekannabisreseptejä. Kävin silti järjestelmällisesti läpi kaikki käypä hoito -suositusten mukaiset lääkkeet. Tavalliset päänsärkylääkkeet pois luettuna kokeilin viittä eri lääkevalmistetta.
Vuonna 2011 Eerolla diagnosoitiin niin sanottu lääkepäänsärky.
– Minut piti vieroittaa käyttämistäni lääkeaineista kortisonikuureilla. Tämän jälkeen lääkäri ehdotti itse reseptiä valmisteeseen, joka sisältää kuivattua kannabiskasvin kukintoa.
Eero otti reseptin vastaan. Hänen vuosien ajan pitämästään päänsärkypäiväkirjasta selviää, että kaikkein pahimmat kohtaukset hävisivät kokonaan kahdessa kuukaudessa kannabislääkityksen aloittamisesta.
– Olen nyt erittäin tyytyväinen tilanteeseeni. Koska oireet ovat vähentyneet huomattavasti, lääkäri oli viimeksi jutellessamme sitä mieltä, että annostusta voitaisiin jo periaatteessa pienentää. Tähän asti olen käyttänyt gramman päivässä. Koska viiden gramman purkissa oleva tuote on hyvin kallista – 14,40 euroa grammalta – eikä siitä saa Kela-korvausta, sitä tulee käytännön pakostakin säästeltyä, Eero sanoo.
Alussa tajunta laajenee
Eeron käyttämä kannabisvalmiste muserretaan itse kotona sormien välissä tai grinderillä eli yrttimurskaajalla. Sen jälkeen se laitetaan esimerkiksi vaporisaattoriin eli höyrystimeen tai vesipiippuun. Eero tosin yleensä käärii aineen tupakan joukkoon ja polttaa sen siinä samalla.
– Pitkäaikaiskäytössä lääkekannabiksesta ei enää tule niin sanottua päihdevaikutusta. Sellainen pieni nousu tuntuu vajaan tunnin ajan. Sen jälkeen se nousee päähän suunnilleen yhtä paljon kuin tupakka.
Kivut pysyvät poissa noin vuorokauden.
– Lääkekannabis ei poista kipua kokonaan, mutta tavallaan vaimentaa sitä ja nostaa omaa kipukynnystä sen verran, ettei kipua enää noteeraa, Eero sanoo.
Ensimmäisillä kerroilla sivuvaikutukset ovat isommat.
– On hyvin vaikea kuvailla, millainen tajunnan laajeneminen siitä tulee. Olo on hyvin euforinen, aistit terävöityvät, tulee valtava syömisen himo… Aivot toimivat aavistuksen nopeammin, joten tulee katkoksia ja unohduksia. Se herättää itsessä hilpeyttä niin, että päivänselvät asiat alkavat naurattaa.
Voimakas vaikutus menee ohi kolmen päivän käytön jälkeen eikä juuri ilmaannu sen jälkeen. Mutta jollei ensimmäisinä kertoina tiedä, mitä on tapahtumassa, sitä voi olla vaikea käsitellä. Lähes kaikki lääkekannabiksen käyttäjät tuntuvatkin olevan yhtä mieltä siitä, että jos kannabis on itselle aivan vieras aihe, niin pelkotilojen välttämiseksi vieressä olisi aluksi hyvä olla sairaanhoitajan kaltainen kontrollihenkilö. Kannabis vahvistaa kaikkia tunteita, joita sillä hetkellä on. Jos tunteet ovat pelkoja, ne voivat korostua entisestään ja säikäyttää.
Lääkekannabiksen käyttäjien yhdistyksen tietojen perusteella noin 30 prosenttia lääkekannabiksen käyttäjistä ei ole kokeillut kannabista koskaan aikaisemmin.
– Myös suurin osa niistä, jotka eivät halua jatkaa käyttöä vaan vaihtavat takaisin johonkin muuhun lääkkeeseen, ovat niitä, joille ensimmäinen kerta huimauksineen tai huonoine oloineen on ollut liian järisyttävä. Toinen ryhmä on krooniset kipupotilaat, joiden kipuun tarvitaan kannabiksen sijaan järeämpiä kipulääkkeitä, Eero sanoo.
– Itse kokeilin kannabista ensimmäisen kerran Amsterdamissa noin kymmenen vuotta ennen lääkityksen aloittamista. Lisäksi käytin sitä satunnaisesti Suomessa muutamina viikonloppuina.
”Hallusinaatiot ja äänet höpöpuhetta”
Virallisesti lääkekannabis on Suomessa vielä suhteellisen uusi asia. Ensimmäisen kerran sitä myönnettiin täällä erityisluvalla vuonna 2006, ja vuosi sitten yksi uusi synteettinen valmiste sai myyntiluvan.
– Lääkitykseni on aina herättänyt melkoista hämmästystä terveyskeskuslääkäreissä. He eivät koskaan ole törmänneet lääkekannabista käyttävään potilaaseen. Nyt reseptejä on kuitenkin alettu kirjoittaa enemmän. Kasvun taustalla lienee tietoisuuden lisääntyminen.
– Koko aiheen laillisuus on lähinnä poliittinen eikä juridinen kysymys, sillä juridisesti lääkekannabis on hyväksytty. Toisaalta kun tietoa ja vastatietoa tulee tuutin täydeltä, ratkaisut ovat kiinni siitä, mihin uskoo.
Eero uskoo lääkekannabikseen kohdistuvien pelkojen johtuvan siitä, että ihmisten on vaikea ymmärtää ja määritellä asiaa, jota he eivät ole itse kokeneet.
– Lisäksi kymmenien vuosien pelottelupropaganda on muokannut asenneilmapiiriä. Uskon lääkekannabiksen käytön kuitenkin lisääntyvän rajusti. Tulevaisuudessa suurin käyttäjäryhmä lienee varttuneet ihmiset, joille eletty elämä on kerryttänyt erilaisia särkyjä, kulumia ja nivelongelmia.
– Kaikenlaiset kannabiksen käyttöön liittyvät tontut, hallusinaatiot, muut visuaaliset häiriöt tai päänsisäiset äänet ovat ihan höpöpuhetta. Sellainen huumaantunut – voisi sanoa pöllämystynyt – olo kyllä säilyy jonkin aikaa, Eero sanoo.
Työkyky melkein palannut
Jos Eero ei enää saisi lääkekannabista käyttöönsä laillisesti, hän todennäköisesti hankkisi sitä muualta.
– Se tosin riippuu vähän siitä, millaiset sanktiot olisivat – jos kuolemantuomio, ehkä harkitsisin kaksi kertaa.
– Nyt olen omasta mielestäni orientoitunut siihen, että sairauteni on lievenemään päin ja loppusuoralla. Viimeisen vuoden ajan elämä on ollut hyvin miellyttävää, ja näen olevani lähes täysin työkykyinen. Maksa- ja veriarvot ovat nykyisin erinomaisella tasolla. Katsotaan, tulevatko oireet takaisin, kun vähennän annostusta.
Jos tai kun Eerolla ei ole enää tarvetta lääkekannabikselle, uskooko hän pystyvänsä lopettamaan kannabiksen käytön kokonaan?
– Kyllä. Uskon niin.
* Haastateltavan nimi on muutettu.
http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/ar ... la/2789416
fnord
Re: Pienet uutiset 2014
Keskustelu kannabiksen laillistamisesta halutaan avata Sveitsissä uudestaan. USA:n, Uruguan ja Espanian esimerkit inspiroivat parlamentaarista huumausainekomissiota pohtimaan laillistamisen mallia Sveitsiin.
Diskussion um legales Kiffen wird neu lanciert
Inspiriert durch Beispiele aus den USA, Uruguay oder Spanien: Eine Gruppe Parlamentarier erarbeitet ein Konzept für die Regulierung von Cannabis in der Schweiz. Dabei gibt es schon einige ganz konkrete Ideen.
Die Eidg. Kommission für Drogenfragen (EKDF) will die Diskussion um die schweizweite Liberalisierung von Cannabis neu lancieren. Sie lässt derzeit von einer Arbeitsgruppe ein Regulierungskonzept für Hanf erarbeiten - inspiriert durch Beispiele aus den USA, Uruguay oder Spanien. Die Kommission wolle verschiedene bestehende Liberalisierungsmodelle analysieren, sagte Kommissionspräsident Toni Berthel am Sonntag auf Anfrage der Nachrichtenagentur sda.
Eine Auswertung dieser Modelle solle die Grundlage bilden für den Entwurf eines Schweizer Regulierungskonzepts, sagte Berthel weiter und bestätigte damit einen Artikel der Zeitung «Schweiz am Sonntag».
Schwarzhandel «keine Lösung
Als Beispiel führte er ein entsprechendes Experiment im US-Bundesstaat Colorado an. Dort kann seit Anfang dieses Jahres Cannabis legal gekauft werden.
Als weiteres Beispiel nannte Berthel Uruguay. Dort wurde ein neues Gesetz verabschiedet, welches die Produktion und den Verkauf von Cannabis unter staatlicher Kontrolle erlaubt. Die Gesetzesänderung löste in Lateinamerika eine kontroverse Debatte über den Grundsatz der Drogen-Liberalisierung aus.
Die EKDF interessiert sich laut Berthel auch für Beispiele von kontrolliertem Handel mit sogenannten psychotropen Substanzen. «Wir wollen in diesem Dossier vorankommen», so der Kommissionspräsident. In der Schweiz seien die Konsumenten, hauptsächlich Junge, nach wie vor dem Schwarzhandel ausgesetzt. «Dies kann nicht die Lösung sein», so Berthel.
«Cannabis Social Clubs»
Aus Sicht des Kommissionspräsidenten wird der Anstoss für eine Cannabis-Liberalisierung in der Schweiz jedoch nicht unbedingt vom Bund kommen. «Städte wie Zürich, Basel, Bern oder Genf sind punkto Cannabis sehr viel reformwilliger als die Eidgenossenschaft.» Berthel rechnet für die nächsten Jahre auf Bundesebene auch nicht mit einem grundlegenden Mentalitätswandel.
Abseits von Bern scheint sich indes etwas zu tun: Ende 2013 hatte eine überparteiliche Gruppe von Genfer Abgeordneten ein Pilotprojekt vorgeschlagen. Dieses sieht vor, während dreier Jahre im Kanton Genf den Anbau, den Handel und den Konsum von Cannabis im Rahmen von kontrollierten Clubs, sogenannten «Cannabis Social Clubs», zu erlauben. Diese Praxis wird in Spanien bereits seit mehreren Jahren angewandt.
Die Parlamentariergruppe möchte das Pilotprojekt in Zusammenarbeit mit anderen grossen Schweizer Städten lancieren. Das Genfer Projekt ist bereits auf Interesse gestossen. So hat eine Tessiner Vereinigung - die «Associazione Cannabis Ricreativa Ticino» - kürzlich einen entsprechenden Vorstoss für das Tessin eingereicht. (ajk/sda)
Erstellt: 02.02.2014, 21:37 Uhr
BaZ
Diskussion um legales Kiffen wird neu lanciert
Inspiriert durch Beispiele aus den USA, Uruguay oder Spanien: Eine Gruppe Parlamentarier erarbeitet ein Konzept für die Regulierung von Cannabis in der Schweiz. Dabei gibt es schon einige ganz konkrete Ideen.
Die Eidg. Kommission für Drogenfragen (EKDF) will die Diskussion um die schweizweite Liberalisierung von Cannabis neu lancieren. Sie lässt derzeit von einer Arbeitsgruppe ein Regulierungskonzept für Hanf erarbeiten - inspiriert durch Beispiele aus den USA, Uruguay oder Spanien. Die Kommission wolle verschiedene bestehende Liberalisierungsmodelle analysieren, sagte Kommissionspräsident Toni Berthel am Sonntag auf Anfrage der Nachrichtenagentur sda.
Eine Auswertung dieser Modelle solle die Grundlage bilden für den Entwurf eines Schweizer Regulierungskonzepts, sagte Berthel weiter und bestätigte damit einen Artikel der Zeitung «Schweiz am Sonntag».
Schwarzhandel «keine Lösung
Als Beispiel führte er ein entsprechendes Experiment im US-Bundesstaat Colorado an. Dort kann seit Anfang dieses Jahres Cannabis legal gekauft werden.
Als weiteres Beispiel nannte Berthel Uruguay. Dort wurde ein neues Gesetz verabschiedet, welches die Produktion und den Verkauf von Cannabis unter staatlicher Kontrolle erlaubt. Die Gesetzesänderung löste in Lateinamerika eine kontroverse Debatte über den Grundsatz der Drogen-Liberalisierung aus.
Die EKDF interessiert sich laut Berthel auch für Beispiele von kontrolliertem Handel mit sogenannten psychotropen Substanzen. «Wir wollen in diesem Dossier vorankommen», so der Kommissionspräsident. In der Schweiz seien die Konsumenten, hauptsächlich Junge, nach wie vor dem Schwarzhandel ausgesetzt. «Dies kann nicht die Lösung sein», so Berthel.
«Cannabis Social Clubs»
Aus Sicht des Kommissionspräsidenten wird der Anstoss für eine Cannabis-Liberalisierung in der Schweiz jedoch nicht unbedingt vom Bund kommen. «Städte wie Zürich, Basel, Bern oder Genf sind punkto Cannabis sehr viel reformwilliger als die Eidgenossenschaft.» Berthel rechnet für die nächsten Jahre auf Bundesebene auch nicht mit einem grundlegenden Mentalitätswandel.
Abseits von Bern scheint sich indes etwas zu tun: Ende 2013 hatte eine überparteiliche Gruppe von Genfer Abgeordneten ein Pilotprojekt vorgeschlagen. Dieses sieht vor, während dreier Jahre im Kanton Genf den Anbau, den Handel und den Konsum von Cannabis im Rahmen von kontrollierten Clubs, sogenannten «Cannabis Social Clubs», zu erlauben. Diese Praxis wird in Spanien bereits seit mehreren Jahren angewandt.
Die Parlamentariergruppe möchte das Pilotprojekt in Zusammenarbeit mit anderen grossen Schweizer Städten lancieren. Das Genfer Projekt ist bereits auf Interesse gestossen. So hat eine Tessiner Vereinigung - die «Associazione Cannabis Ricreativa Ticino» - kürzlich einen entsprechenden Vorstoss für das Tessin eingereicht. (ajk/sda)
Erstellt: 02.02.2014, 21:37 Uhr
BaZ
Il est l’heure de s’enivrer!
Pour n’être pas les esclaves martyrisés du Temps ... Baudelaire: Le Spleen de Paris
Julkkiskuvat vuotivat jo – sinäkin voit olla alasti pilvessä (Laura Manninen, Taloussanomat 4.9.2014)
Tout pour la dolce vita!
Pour n’être pas les esclaves martyrisés du Temps ... Baudelaire: Le Spleen de Paris
Julkkiskuvat vuotivat jo – sinäkin voit olla alasti pilvessä (Laura Manninen, Taloussanomat 4.9.2014)
Tout pour la dolce vita!
-
Microchippi
Re: Kannabis muissa medioissa
Tervehdys Sawon maalta, ihan piti rekisteröityä tälle foorumille, kun aamiaispöydässä lueskelin paikallista viikkolehteä. Mukavasti on saatu aiheesta kaikki perinteiset valistuskliseet pistettyä tuoreimpaan eiliseen lehteen; On ahdistunut ylikomisario ikkunasta hyppäävine hampuuseineen, on surkea ihmiskohtalo sekakäyttöineen, joka pääsee kuitenkin vieroituksen kautta uuteen elämään. Näin meillä täällä.
http://www.viikkosavo.fi/web/index.php?id=1
Nyt olisi kyllä tilausta sille toiselle "rohkeammalle" paikalliselle viikkolehdelle, tekisivät jutun tavallisista paikallisista hampunkäyttäjistä, joilla ei ole ongelmia. Mielellään 30-50 vuotiaista, työssäkäyvistä ja muutenkin asioistaan huolta pitävistä ihmisistä, joille ainoan ongelman tuovat hampun laiton asema yhteiskunnassa.
http://www.kaupunkilehti.fi/web/index.php
Mieli tekisi tehdä tempaus, mutta en taida kuitenkaan uskaltaa.
http://www.viikkosavo.fi/web/index.php?id=1
Nyt olisi kyllä tilausta sille toiselle "rohkeammalle" paikalliselle viikkolehdelle, tekisivät jutun tavallisista paikallisista hampunkäyttäjistä, joilla ei ole ongelmia. Mielellään 30-50 vuotiaista, työssäkäyvistä ja muutenkin asioistaan huolta pitävistä ihmisistä, joille ainoan ongelman tuovat hampun laiton asema yhteiskunnassa.
http://www.kaupunkilehti.fi/web/index.php
Mieli tekisi tehdä tempaus, mutta en taida kuitenkaan uskaltaa.
Re: Kannabis muissa medioissa
DEA Agent Joins Marijuana Industry - ReasonTV 2/26/14 (10:07)
http://www.youtube.com/watch?v=SbWNuUl1 ... detailpage
http://www.youtube.com/watch?v=SbWNuUl1 ... detailpage
Re: Kannabis muissa medioissa
Puuhelmi kirjoitti:DEA Agent Joins Marijuana Industry - ReasonTV 2/26/14 (10:07)
http://www.youtube.com/watch?v=SbWNuUl1 ... detailpage
Asiallinen mies! Tälläinen asenne on arvokasta.
Palaa sivulle “Politiikka ja media”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa
