Uruguay tuo halvan hasiksen ja marihuanan apteekkeihin – käyttäjät rekisteröidään
Yhdysvallat jarruttaa Etelä-Amerikan maiden halua muuttaa huumepolitiikkaansa.
MÉXICO – Latinalaisen Amerikan maissa on odotettavissa ensimmäiset kannabishuumeiden laillistamiset lähivuosina. Uruguay tuo hasiksen ja marihuanan apteekkeihin ensi vuoden aikana. Seuraavina ovat ehkä Guatemala, Meksiko ja Kolumbia.
Yhdysvaltojen kielteinen asenne on toistaiseksi onnistunut jarruttamaan Etelä-Amerikan maiden halua muuttaa radikaalisti huumepolitiikkaa laillistavaan suuntaan. Keskustelun kärki on siirtymässä pois moraalisista äänenpainoista, kuten siitä, voiko valtio hyväksyä kannabishuumeet ja jopa itse kasvattaa ja myydä niitä.
Uruguayn valtio alkaa kasvattaa marihuanaa sotilastukikohtien yhteyteen perustettavilla marihuanapelloilla. Se toimittaa huumeen lailliseen myyntiin apteekkeihin ja pitää aina halvempaa hintaa kuin mihin huumeliigat pystyvät.
Uruguayn viranomaiset uskovat, että tämä pudottaa laittomalta huumekaupalta taloudellisen pohjan pois.
Uruguaylla on hyvin tarkka kontrollijärjestelmä, jolla valvotaan, että laillinen marihuana pysyy vain uruguaylaisten käsissä. Kuluttajat rekisteröidään. Valtion marihuana on geenimerkittyä sen takia, että naapurimaat kuten Brasilia ja Argentiina voivat varmistua, että Uruguayn valtion marihuanaa ei ilmesty niiden markkinoille.
Yhdysvaltalaiset käyttävät Rand Corporationin mukaan noin 100 miljardia dollaria vuodessa ostaakseen laittomia huumeita, jotka pääosin tulevat Latinalaisesta Amerikasta.
Randin karkean arvion mukaan amerikkalaiset käyttävät marihuanaan 40 miljardia ja loput 60 miljardia kokaiiniin, heroiiniin ja keinotekoisiin huumeisiin, kuten metamfetamiiniin.
Huumeiden vapauttamisen kannattajat uskovat, että jos tulovirta saadaan pois pelistä, huumekartellien valta kaatuu. Nykyisellään huumekartelleilla on rahaa ja valtaa lahjoa kenet tahansa. Se on niiden pelottavin piirre.
Huumeiden laillistamisesta käydään kovaa keskustelua Amerikan valtioiden liitossa OAS:ssä. Äskeisessä 35 maan yleiskokouksessa Guatemalassa Yhdysvaltain diplomaattikoneisto sai vaivoin estetyksi periaattellisen kannanoton, että huumepolitiikkaa on muutettava sallivampaan suuntaan.
Yhdysvaltain liittovaltion vaikeutena ajaa kovan linjan huumepolitiikkaa on se, että sillä on malka omassa silmässä, sillä kahden osavaltion Coloradon ja Washingtonin äänestäjät vaativat ja saivat kannabistuotteet laillisiksi.
Meksikon entinen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Arturo Sarukhan sanoi ennen OAS:n Guatemalan kokousta, että latinoyhteiskunnat ovat kypsyneet hitaasti mutta varmasti siihen, että poliiseihin, sotilaisiin ja vankiloihin perustuva rankaisulinja ei voi jatkua enää pitkään.
Sarukhan viittaa järjettömään tilanteeseen, että Meksikossa tuhannet ihmiset kuolevat vuosittain huumesodassa, kun he yrittävät estää tai edistää marihuanan viljelyä ja salakuljetusta rajan yli Yhdysvaltoihin. Ja heti sen jälkeen, kun aine pääsee USA:n puolelle, siitä tuleekin laillista Coloradossa ja Washingtonissa, eikä amerikkalainen poliisi muutenkaan juuri puutu marihuanaan ja hasikseen muuallakaan.
Sarukhan, joka käyttää usein painavia puheenvuoroja huumepolitiikasta, ja monet muut ovat varoittaneet useita kertoja Yhdysvaltoja, että amerikkalaiset eivät voi enää odottaa Meksikon ja muiden huumeiden tuottajamaiden panevan voimavarojaan huumeiden vastaiseen taisteluun, kun amerikkalaiset ovat itse laillistaneet ne.
Meksikon viisaana pidetty Sarukhan varoittaa myös siitä, että kevyiden huumeiden legalisointi ei vähentäisi heti yhteiskuntien rikollisuutta, koska kymmenien tuhansien huumesotureiden kartellit siirtyisivät muille rikollisuuden aloille.
Yhdysvallat yrittää ohjata ja johtaa läntisen pallonpuoliskon huumekeskustelua, mutta tulos on usein surkuhupaisa sen omien syntien takia.
Yhdysvaltojen korkein huumevirkamies William Brownfield moitti Meksikoa ja Keski-Amerikan maita OAS:n Guatemalan kokouksen jälkeen siitä, että näiden suopeat käsitykset huumeiden laillistamiselle ovat ”yksinkertaistettuja”.
Brownfieldin mukaan ”Yhdysvallat on sitoutunut seuraamaan marihuanan laillistamista Coloradossa ja Washingtonissa ja jakamaan tietonsa liittolaistensa kanssa, mutta emme halua vielä suositella samaa muille, koska emme ole varmoja, johtaako se suurempaan addiktioon näitä aineita kohtaan. Meidän täytyy lähestyä ongelmaa käytännön tietä.”
Guatemalan presidentin Otto Perez Molinan mielestä Keski- ja Etelä-Amerikan yhteiskunnat ovat hävinneet neljänkymmenen vuoden sodan huumeita vastaan.
Molinan mukaan nyt on aika vihdoin tunnustaa tappio ja lähestyä ongelmaa aivan toisesta suunnasta.
”Miedot huumeet, kuten marihuana, on vapautettava ja myytävä kohtuullisilla hinnoilla halukkaille. Sen sijaan kovat huumeet kuten heroiini on pidettävä edelleen kiellettyinä”, Molina sanoi, kun haastattelin häntä taannoin.
Hän moitti, että kaikki yhteiskunnat ovat saman ajattelutavan vankeja, koska ne panevat YK:ta myöten kaikki huumeet samaan säkkiin, vaikka esimerkiksi marihuana ei ole tunnetusti yhtä vahingollinen kuin esimerkiksi kovat huumeet kuten heroiini.
Molinan mielestä kannabiksen polttajia ei saa pitää rikollisina vaan heitä on lähestyttävä kansanterveyden, valistuksen ja ehkäisemisen kautta.
Molina kertoi, että huumeliigoilla on hallussaan suuria osia maasta, jolla he kasvattavat marihuanaa myydäkseen sen suurella voitolla Yhdysvaltoihin. Huumekartellit käyvät brutaaleja sotia keskenään markkinoista, salakuljetusreiteistä ja kaikesta mahdollisesta. Niissä kuolee kymmeniä tuhansia ihmisiä vuodessa Meksikossa ja Keski-Amerikan maissa.
Presidentti Molina uskoo, että kaikkea tätä olisi vähemmän, jos marihuanaa saisi tavallisesta kaupasta halvemmalla kuin kartelleilta. Hänen mukaansa esimerkiksi Guatemalalta vapautuisi suuret budjettivarat, joita nykyisin käytetään huumevalvontaan ja rankaisemiseen. Köyhä Guatemala tarvitsisi rahansa muihin tarkoituksiin.
Molinan kanssa samoilla linjoilla on Amerikan valtioiden OAS:n pääsihteeri José Miguel Insulza.
”Jos puhumme sodan termeillä, me olemme olleet todella voitokkaita, sillä huumesotamme on tuottanut niin paljon sotavankeja. Meillä ovat vankilat täynnä, mutta miksi me lähetämme väkeä vankiloihin emmekä hoitoon, jos keskeinen ongelma on huumeiden käytössä terveydellinen”, hän kysyi OAS:n yleiskokouksessa.
Yksi huumekaupan epäoikeudenmukainen piirre on se, että väkivalta ja murhat tapahtuvat silloin, kun huume tulee jakeluketjussa kohti Yhdysvaltoja, mutta kun se ylittää rajan, tapahtumat huumeiden ympärillä rauhoittuvat ja muuttuvat liikemiesmäiseksi.
Suuret huumevoitot tehdään vasta perillä Yhdysvalloissa, jossa huumerahan tuomat miljardit sekoittuvat lopulta rahanpesun vuoksi yleiseen talouteen merkittävänä tulonlähteenä.
Kesällä 2014 meksikolainen turvallisuusvirkailija arveli, että kokaiinin tuottajamaissa, kuten Boliviassa, Perussa ja Kolumbiassa puhtaan aineen kilohinta on niinkin alhainen kuin 2500 dollaria. Meksikoon tuotuna hinta se nousee 12 500 dollariin, mutta Yhdysvalloissa kokankilolla tehdään jo 65 000–75 000 dollaria. Euroopassa kilohinta on jo 100 000 dollaria.
Kokapensaan kasvattajilla on sama ongelma kuin minkä tahansa maissin, tomaattien tai oliivien tuottajilla, koska he saavat vain murto-osan lopullisesta hinnasta.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaa ... 199fb6-500
