Charly kirjoitti:Joo tämähän on ollut jo tiedossa 15v että kun tietyt ikäluokat siirtyy ajasta iäisyyteen alkaa tapahtua tällä saralla....
From the start, there’s been a loophole in the legislation regulating where people in Barcelona can freely buy and smoke marijuana, better known as “clubes cannábicos” or “asociaciones cannábicas.”
Now that loophole is being closed via a decision by Catalonia’s Superior Court overturning a 2016 regulation approved by the Barcelona City Council permitting the clubs to operate in the city.
The decision could force the associations to close.
Charly kirjoitti:https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3c48c24c-06be-4850-883e-45d93908fc82
Please älä ole pilvee siellä safkassa!!
Charly kirjoitti:https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3c48c24c-06be-4850-883e-45d93908fc82
Please älä ole pilvee siellä safkassa!!
Appleseed kirjoitti:Charly kirjoitti:https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3c48c24c-06be-4850-883e-45d93908fc82
Please älä ole pilvee siellä safkassa!!
Tuskin oli pilveä, jos ihan sairaalaan saakka joutui porukkaa.
Joku varmaan tehnyt jekut ja terästänyt buffetin.
"Ravintolan epäillään tarjonneen Siuntiossa viime viikon lopulla huumaus- tai lääkeainetta sisältävää ruokaa. Iltalehden mukaan kyse oli vahingosta.
Lehden mukaan useampi ihminen joutui sairaalaan.
Länsi-Uudenmaan poliisi vahvisti lehdelle tapahtuneen muttei kommentoinut tarkemmin. Rikoskomisario Nina Kangas Länsi-Uudenmaan poliisista puolestaan kertoi STT:lle, että tapahtumankuvaukseen sopiva tapaus on poliisin tiedossa.
Hän sanoi, että IL:n uutisen sanavalinnat perustuvat lehden omiin tietoihin, eivätkä käytetyt termit ole peräisin poliisilta."
Ja näitä hatsikakku "jäyniä" on ollut muutenkin välillä. Ei toivois yhtään lisää. 
Hampula kirjoitti:https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008274814.html
Porttiteoria on jo todistettu vääräksi mutta jos siihen haluaa uskoa niin kannattaa katsoa Wikipediasta hakusanoilla "porttiteoria" ja päihde". Teorian mukaan alkoholi on se portti muihin päihteisiin. Alkoholia saa alaikäinen yhtä helposti kuin karkkia. Kannabiksen hankinta on vaikeampaa.
Jos nuori haluaa päihtyä niin nuori päihtyy. Nuorella on vaikeaa ja hakee ulospääsyä alkoholista. Kun se ei riitä poistamaan pahaa oloa niin kokeillaan uusia päihteitä. Myös lähes kaikilla alkoholismiin sairastuneilla on rikkinäinen perhetausta ja alkoholin käyttö on alkanut aikaisin.
Jos ihmisiä halutaan suojella päihteiden paheelta niin viinakortti takaisin koska se vaikeuttaisi ensimmäisien portin avaamista
Charly kirjoitti:https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008263139.html
Oisko kellään hs tunnareita joka vois ystävällisesti kopsia jutun vaikka tähän? Pusi pusi.
Valmiina vallankumoukseen
Aureum Life -yritys perusti klinikan Tukholmaan, koska haluaa edistää kannabiksen lääkekäyttöä. Aiemmin suomalaislääkäri Risto Sutinen oli yksi harvoja lääkäreitä, jotka kirjoittivat Ruotsissa lääkekannabisreseptejä.
KUN vallankumous tulee, me olemme valmiina.
Näin sanoo Christian Engström, Ruotsin ensimmäisen kannabisyrityksen puhemies.
Engström viittaa hetkeen, jonka hän toivoo koittavan nopeammin kuin monet uskoisivatkaan. Hetkeen, jolloin Ruotsi laillistaa kannabiksen viihdekäytön.
Silloin Engström ja hänen edustamansa Aureum Life ovat valmiina tekemään bisnestä.
Oikeastaan Aureum Life tekee bisnestä jo nyt. Vaikka kannabis on Ruotsissa laitonta, lääkekannabis on täysin laillista.
KLINIKKA sijaitsee Sankt Göransin sairaalan alueella Tukholman Kungsholmenilla, tornitalon viidennessä kerroksessa. Klinikan logossa on sydämen muotoon leikattu kannabiskukinto.
Täällä Aureum Life pyörittää lääkekannabikseen erikoistunutta klinikkaa, jonka nimi on Aureum Healthcare.
Noin vuoden toiminut klinikka on Engströmin mukaan kirjoittanut lääkekannabisreseptejä ”tuhansille potilaille”.
”Pandemian aikana olemme tavanneet potilaita etänä kaikkialta Ruotsista”, Engström sanoo klinikan neuvotteluhuoneessa.
Operatiivinen johtaja Angelica Örnell kattaa pöytään kahvit ja pullat. Viereisessä huoneessa istuu klinikan ainoa lääkäri, jonka vastaanotolla on kuulemma juuri nyt potilas.
Aureum Healthcaren tavoitteena on tehdä lääkekannabista tunnetuksi kipujen hoidossa ja korvata sillä opiaattipohjaisia lääkkeitä.
Ruotsissa tällainen yritys ja kannabismyönteisyys ovat harvinaisia, mutta esimerkiksi Tanskassa hallitus käynnisti vuonna 2018 lääkekannabiksen pilottiohjelman. Sen puitteissa lääkärit saivat mahdollisuuden määrätä potilailleen kannabista lääkkeeksi. Osana ohjelmaa lääkekannabiksen viljelystä tehtiin laillista. Tämän vuoden toukokuussa hallitus päätti jatkaa ohjelmaa, jonka tavoitteena on myös tehdä Tanskasta iso peluri kansainvälisillä lääkekannabismarkkinoilla.
Suomessa kannabiskeskustelu leimahti käyntiin viikko sitten sunnuntaina, kun vihreät kertoi kannattavansa kannabiksen laillistamista. Mikään yritys ei ole kuitenkaan vielä noussut esiin lääke- ja viihdekannabiksen puolestapuhujana.
”Mutta nyt Suomi meni reippaasti Ruotsin edelle”, Christian Engström sanoo.
”Suomessa kannabiksen laillistamisesta käydään nyt keskustelua korkeimmalla poliittisella tasolla. Ruotsissa keskustelua käydään vasta toiseksi korkeimmalla tasolla, yksittäisten poliitikkojen debattiartikkeleissa ja lehtien pääkirjoituksissa”, hän jatkaa.
KESKUSTELU kannabiksesta ei ole Ruotsissa kovin vilkasta. Myös Aureum Life on saanut toistaiseksi pyörittää klinikkaansa suhteellisen rauhassa. Vaikka lääkekannabiksen käyttö on kasvanut, se ei ole Ruotsissa yleistä ja vain harvat lääkärit kirjoittavat lääkekannabisreseptejä potilailleen.
”Käytännössä Ruotsissa kannabista saa määrätä lääkkeeksi vasta sitten, kun kaikki muut keinot on kokeiltu. Useimmat lääkärit vain eivät tunne kannabista, vaikka se voisi olla monille potilaille paras vaihtoehto. Ei se tietysti kaikille sovi”, Engström sanoo.
”Kannabista kirjoittavia lääkäreitä on vaikea löytää, ja siksi me täytämme tätä tyhjiötä.”
Klinikan operatiivisen johtajan Angelica Örnellin mukaan monet lääkärit myös pelkäävät kannabisreseptien kirjoittamista ja sen tuomaa leimaa. Esimerkiksi vuonna 2019 Ruotsin Hoidon ja hoivan tarkastuslaitos (IVO) antoi eräälle lääkärille kritiikkiä kannabisreseptien kirjoittamisesta. IVO:n mukaan lääkäri oli määrännyt reseptejä heppoisin perustein ja luottanut liikaa potilaiden omiin tuntemuksiin lääkkeen hyödyistä.
Örnell tuntee vuoden 2019 tapauksen hyvin.
”Se on siis se Riston juttu. Risto Sutisen”, hän sanoo.
LÄÄKÄRI Risto Sutinen vastaa puhelimeen Suomen Mustasaaresta. Sutinen, 67, voisi ikänsä puolesta olla jo eläkkeellä, mutta hän jatkaa yhä lääkärin ammatissa. Hiljattain hän muutti Ruotsista takaisin Suomeen.
Sutinen ei ole kuullut Aureum Lifesta, vaikka he ovatkin kuulleet Sutisesta.
Sutinen on työskennellyt Ruotsissa noin puolet ammattiurastaan. Suomessa hän ehti tehdä töitä muun muassa Vaasan vankilan lääkärinä.
Viime vuosien aikana Sutisesta tuli Ruotsissa eräänlainen julkkis, televisiosta tuttu kannabislääkäri. Sutisella oli Ruotsissa yli 250 potilaista, joille hän kirjoitti lääkekannabisreseptejä.
”Vieläkin tulee puheluita Ruotsista, että saisiko reseptin. Voisivat tulla vaikka Suomesta hakemaan”, Sutinen sanoo.
Kannabiksesta lääkkeenä hänellä on vain hyvää sanottavaa. Hän näki omin silmin, millaista hyötyä monet potilaat saivat lääkekannabiksesta.
”On ihan järkyttävää, että ihmisille ei anneta aitoa mahdollisuutta käyttää sitä lääkkeenä. Siihen pitäisi panostaa, ja sitä pitäisi tutkia paljon nykyistä enemmän”, Sutinen sanoo.
Sutisen kirjoittama kannabisresepti oli myös pelastus heille, jotka olivat aiemmin joutuneet lääkitsemään itseään pimeiltä markkinoilta ostetulla kannabiksella.
”Eivät minun potilaani olleet mitään väärinkäyttäjiä tai bilettäjiä. Heidän keski-ikänsä oli 55–60 vuotta”, hän sanoo.
Ruotsissa markkinoilla on kaksi lääkekannabisvalmistetta, jotka ovat saaneet myyntiluvan. Tämän lisäksi Lääkevirastolta voi hakea erityislupaa muiden kannabisvalmisteiden tai -kasvien lääkekäyttöön. Tilanne lääkekannabiksen suhteen on Ruotsissa suurin piirtein samanlainen kuin Suomessa. Myyntiluvalliset lääkkeetkin ovat samat: MS-taudin hoitoon suunniteltu Sativex ja vaikean epilepsian hoitoon suunniteltu Epidiolex.
Tosin Ruotsissa esimerkiksi Sativex-lääkekannabisvalmistetta voi määrätä potilaalle käytännössä kuka tahansa lääkäri, kun Suomessa sitä saavat määrätä vain neurologian erikoislääkärit. Lisäksi Ruotsissa lääkäreiden on mahdollista kirjoittaa sitä kipuihin laajemmin, kun Suomessa se on tarkoitettu vain MS-potilaiden hoitoon.
Juuri Sativex oli se lääke, jota Risto Sutinen potilailleen kirjoitti.
VUONNA 2017 Sutinen esiintyi Ruotsin TV4:n aamupäivän suositussa haastatteluohjelmassa ja kertoi kannabiksesta lääkkeenä. Mukana ohjelmassa oli 12-vuotias Alicia, joka oli saanut selätettyä epilepsian oireet lääkekannabiksen avulla. Sen jälkeen ihmiset ympäri Ruotsin alkoivat soitella Sutiselle.
”Vastaanotolle tuli viikkojen jonot.”
Lopulta Sutinen jätti työnsä Ruotsissa. Samalla kun IVO antoi Sutiselle kritiikkiä, työnantaja pani pillit pussiin ja myi terveysasemansa pois. IVO:n mukaan Sutinen ei olisi saanut kirjoittaa reseptejä potilaille vain siksi, että potilaat tunsivat olonsa parantuneen lääkekannabiksen ansiosta.
Kritiikkiä tuli myös rekisterinpidon puutteista. IVO olisi halunnut panna Sutisen koeajalle ja poistaa häneltä oikeuden kirjoittaa reseptejä. Prosessi on yhä kesken.
”Kyllä minä potilaani tutkin, ja he kävivät kontrolleissa. Jos potilas tulee rollaattorin kanssa ja lääkityksen jälkeen pystyy kulkemaan ilman sitä, jotain on oletettavasti tapahtunut”, Sutinen sanoo.
Suomessa hän ei kuitenkaan aio lääkekannabista enää määrätä. Hän ei enää jaksa taistella viranomaisten kanssa asiasta.
Suomalaista keskustelua kannabiksesta Sutinen on seurannut ihmeissään ja surullisena.
”Yhdellä sanalla: asiantuntematonta. Sekä Suomessa että Ruotsissa.”
Sutinen toivoo ennen kaikkea, että lääkekannabiksen mahdollisuudet tutkittaisiin kunnolla ja sen hyödyt otettaisiin käyttöön. Viihdekäyttöä hän ei suoraan kannata, vaikka ei pidäkään kannabista kovin vaarallisena huumeena. Sutinen kallistuu silti ennemmin täyden laillistamisen kuin kieltolain puolelle.
”Miksi annamme rahat rikollisille? Kannabista laillistetaan ympäri maailmaa. Meidän pitäisi mennä tähän bisnekseen mukaan ennen kuin muut keräävät miljardit.”
KANNABIKSEN viihdekäytön markkinoista on jo tietoa esimerkiksi Yhdysvalloista, jossa monet osavaltiot ovat laillistaneet päihteen käytön. Viime vuonna markkinan koko oli noin 19 miljardia dollaria. Vuonna 2026 sen ennustetaan nousevan yli 40 miljardiin dollariin. Jos mukaan lasketaan myös lääkekannabis, ennusteen voi tuplata.
Laillistaminen ei ole kuitenkaan kitkenyt laitonta kauppaa, joka on paikoin Yhdysvalloissa yhä merkittävästi suurempaa kuin laillinen kauppa. Viime vuonna laittoman markkinan kooksi Yhdysvalloissa arvioitiin yli 65 miljardia dollaria.
Euroopassa viihdemarkkina on rikollisten käsissä. EU:n huumeseurantakeskuksen mukaan kannabismarkkinoiden arvo EU:ssa on noin 11,6 miljardia euroa. Kaikista laittomista huumeista kannabiksen myynti on kaikista suurinta. Käyttäjiä on arvioitu olevan EU:ssa 25 miljoonaa.
Jos kannabis laillistetaan Euroopassa, yksi miljardien keräämiseen varautuva on ruotsalainen Aureum Life.
Christian Engström luottaa siihen, että keskustelu herää Ruotsissakin, vaikka yksikään valtiopäiväpuolue ei ole ottanut kannabikseen sallivaa linjaa. Yksittäiset poliitikot ovat kuitenkin kertoneet kannattavansa laillistamista, myös esimerkiksi keskusta- ja liberaalipuolueen nuoriso-osastot.
”Ja jossain vaiheessahan nuorisopoliitikoista tulee aikuisia poliitikkoja”, Engström sanoo.
Hänen mukaansa kannabiksen laillistamisen hyödyistä pitäisi keskustella Ruotsissa avoimesti.
”Meillä on Euroopan korkeimmat luvut huumekuolemissa, minkä lisäksi huumekauppa tuo rikollisjengeille perustulonlähteen, joka on miljardeja kruunuja vuodessa. Miksi annamme rahaa rikollisille?”
Engströmin mukaan Aureum Life ei yrityksenä aja kannabiksen laillistamista Ruotsissa, mutta yhtiön tavassa viestiä flirttaillaan myös kannabiksen viihdekäytöllä.
Esimerkiksi juhannusta yritys juhlisti julkaisemalla Instagramissa kuvan, joka esitti kannabiksesta valmistettua ruotsalaista juhannussalkoa. Lisäksi yritys oli järjestämässä suurta kannabiskonferenssia Tukholman Grand Hotelissa 20 huhtikuuta, joka on kannabiksen käyttäjien maailmanlaajuinen merkkipäivä.
”Lait ja asetukset muuttuvat nyt lähes viikoittain ympäri Eurooppaa. Me olemme kiinnostuneita ketjun kaikista osista: siemenestä potilaaseen. Yrityksenä tehtävänämme ei ole ajaa kannabiksen laillistamista, mutta jos se tapahtuu, olemme mielellämme mukana kilpailemassa, myös Ruotsin rajojen ulkopuolella”, Engström sanoo.
AUREUM LIFEN tavoitteena on aloittaa myös kannabiksen viljely. Sitä yhtiö aikoo tehdä Kreikassa, jossa lääkekannabiksen viljely on sallittua. Lisäksi yritys haluaa jossain vaiheessa mukaan myös lääkekannabiksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ruotsin ensimmäisen kannabisaiheisen median yritys on jo käynnistänyt.
Engströmin mukaan klinikan pyörittäminen maksaa jo itse itsensä, mutta mistä tulee muu rahoitus suuriin suunnitelmiin?
”Takana on ryhmä yksityisiä sijoittajia, jotka haluavat tutkia alueen bisnesmahdollisuuksia”, hän vastaa eikä suostu kertomaan sijoittajista tarkemmin.
Paitsi sen, että he ovat valmiina odottamaan vallankumousta.
Professori: Lääkekannabiksen hyötyjen mittaaminen vaikeaa, vaikka potilaat kokisivat olonsa parantuvan
LÄÄKEKANNABIKSEN hyötyjen mittaaminen on vaikeaa, koska potilaan kokemukset ja objektiiviset mittaustulokset ovat usein ristiriitaisia, sanoo Helsingin yliopiston farmakologian professori Esa Korpi.
Kärjistettynä: monet potilaat kertovat lääkekannabiksen parantavan oloa ja lieventävän oireita, mutta kertomuksia ei ole välttämättä pystytty todistamaan.
”Usein tilanne on sellainen, että potilaan tila ei ole objektiivisesti katsoen parantunut, mutta potilaat silti kokevat tilanteensa tulleen paremmaksi. Tehoa ei ole pystytty todistamaan kliinisissä kokeissa”, Korpi sanoo.
Korven mukaan lääkevalmisteen ja hoidon tehoa ei voi mitata objektiivisesti vain potilaan tuntemusten perusteella.
”Jos kysytään vain, että miltä potilaasta tuntuu, siihen vaikuttaa moni muukin asia. Voi olla, että lääkeaine on vähentänyt ahdistusta ja tuonut helpotusta olotilaan vaikuttamatta itse sairausprosessiin.”
SUOMESSA on markkinoilla kaksi lääkekannabisvalmistetta, joille Fimea on myöntänyt myyntiluvan.
Suusumutteena otettava Sativex-lääke on ollut markkinoilla muutaman vuoden, mutta se ei ole Korven mukaan ollut ”mikään käänteentekevä uudistus” MS-potilaiden hoidossa.
”Joillekin potilaille se on toiminut ja vähentänyt oireita.”
Korven mukaan MS-taudin hoitoon on jo tullut uusia tehokkaampia lääkkeitä, jotka vaikuttavat elimistön puolustusjärjestelmään.
Suomessa etenkin lasten vaikeiden epilepsiaoireiden hoidossa käytettävä Epidiolex puolestaan on osoittanut lupaavia merkkejä, Korpi sanoo.
”Vaikka epilepsialääkkeitä on parikymmentä käytössä, niistä yksikään ei sovi jokaiselle potilaalle. En sano, että Epidiolex kokonaan parantaisi lasten vaikeahoitoiset epilepsiat, mutta sillä on merkittävä vaikutus joillekin potilaille, mikä on kliinisissä kokeissa nähty kohtausten vähenemisenä.”
Nyt Suomessa käynnistyneeseen keskusteluun kannabiksen laillistamisesta Korvella on selkeä mielipide.
”Jos kannabiksen käyttö laajenee, haittoja tulee varmasti lisää.”
”Alkoholista ja tupakasta tulee jo yhteiskunnalle aika suuri maksu, ja sitten ottaisimme vielä kolmannen päihteen siihen päälle.”
Korven mukaan lääkekannabiksen edistäminen edistää myös viihdekäytön lisääntymistä.
”Se tulee ikään kuin yhteiskunnan tasolla hyväksyttävämmäksi.”
Palaa sivulle “Politiikka ja media”
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: D4HNZK1 ja 1 vierailija
