Voimassa olevan huumausainelain mukaan hampun viljely on kielletty käytettäväksi huumausaineena taikka huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa. Huumausainelaissa ei kuitenkaan ole erikseen säädetty, millä edellytyksin hampun viljely on sallittua. Tästä voi aiheutua epäselviä tulkintatilanteita, koska hamppu sisältää käytännössä aina tetrahydrokannabidiolia, jäljempänä THC, joka on määritelty huumausaineeksi. Lisäksi ongelmana on, että vaikka hampun viljelyyn on tietyin edellytyksin mahdollista saada EU:n maataloustukea, ei välttämättä ole yleisesti riittävän hyvin tiedossa, että huumausainelaissa kielletään huumausaineen tuotanto, eli esimerkiksi hampun kukan ottaminen talteen, sekä valmistus, eli esimerkiksi kannabinoidien uuttaminen kasvista. Kannabis, kannabisuutteet ja -tinktuurat ja kannabishartsi on lueteltu vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen listoissa huumausaineista ja hampun sisältämä THC isomeereineen vuoden 1971 yleissopimuksen listoissa huumausaineista, minkä vuoksi sopimusosapuolilla on velvollisuus toteuttaa parhaaksi katsomiaan valvontamenettelyjä näiden huumausaineiden laittoman tuonnin, viennin, valmistuksen, levittämisen ja käytön estämiseksi. EU:n vapaa liikkuvuus ei koske huumausaineita.
Esityksessä ehdotetaan, että hampun viljely olisi sallittua vain, jos sitä varten olisi haettu EU:n maataloustukea tai jos viljelystä olisi tehty Fimealle ilmoitus ja viljely täyttäisi tietyt edellytykset, jotka ovat osittain samoja kuin maataloustuen saamisen edellytykset. Hampun viljely käytettäväksi huumausaineena taikka huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa säilyisi jatkossakin kiellettynä.
Ehdotettu hampun viljelyä koskeva sääntely helpottaisi viljelijöiden asemaa, koska jatkossa laissa säädettäisiin selvästi siitä, millä edellytyksin hampun viljely on sallittua. Toisaalta viljelijöille, jotka eivät hae EU:n maataloustukea, aiheutuisi jossain määrin hallinnollista taakkaa siitä, että heidän olisi jatkossa ilmoitettava viljelystä viranomaisille. Ilmoituksesta ei kuitenkaan perittäisi maksua.
Hampun sääntelyä koskevien muutosten myötä hampun uusien hamppulajikkeiden kehitykseen liittyvä kasvinjalostustoiminta tulisi kielletyksi. Käytännössä jalostustoimintaa ei ole Suomessa juurikaan harjoitettu, joten ehdotuksen vaikutukset olisivat tältä osin vähäiset. Jalostustoiminnan salliminen edellyttäisi lupamenettelyä, jota ei kuitenkaan tässä esityksessä ehdoteta. Asiaa olisi selvitettävä tulevaisuudessa maa- ja metsätalousministeriön kanssa.
Lisäksi harkittavana oli, mille viranomaiselle ehdotetun 15 a §:n mukainen hampun viljelyä koskeva ilmoitus olisi tehtävä. Fimea on huumausainelain 34 §:n 1 momentin nojalla huumausainelain mukainen lupa-, ilmoitus- ja valvontaviranomainen, mikä puoltaa sitä, että myös hampun viljelyä koskeva ilmoitus olisi tehtävä Fimealle. Vaihtoehtona olisi ollut maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa annetussa laissa (210/2010) tarkoitettu kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen, joka käsittelee EU:n maataloustukea koskevat hakemukset ja valvoo maataloustukea saavaa viljelyä. Esityksessä on päädytty ehdottamaan, että viljelyä koskeva ilmoitus tehtäisiin Fimealle, koska tällä tavoin voitaisiin parhaiten varmistaa, että hamppua ei viljellä käytettäväksi huumausaineena.
Tällä pyritään myös varmistamaan se, että kukaan ei viljele hamppua käytettäväksi lääkkeenä. Fimeahan on aiemmin ilmoittanut, että valvontaa hampun lääketuotannon mahdollistamiseksi ei voida toteuttaa; mutta nyt kapasiteettia löytyy kaikkien hamppupeltojen valvontaan. Johdanto-osiossa lääkeraaka-aineena käyttöä ei mainita sanallakaan:
Hampusta voi tuottaa kuitua, puumaista päistärettä ja siementä niille sallittuihin käyttötarkoituksiin. Siementä tai siitä valmistettua hamppuproteiinia on esimerkiksi käytetty elintarvikkeissa sellaisenaan. Lisäksi siemenestä puristettua hamppuöljyä on käytetty elintarvikkeissa tai esimerkiksi kosmetiikassa. Hampun varren kuitua ja puumaista päistärettä on käytetty paitsi historiallisesti tekstiilien valmistamiseen, myös esimerkiksi eristeaineiden valmistuksessa sekä kuivikkeiden ja kateaineiden tuottamiseen. Muualla Euroopassa kuitua on viime vuosina käytetty pääasiassa paperiteollisuuden tuotteissa ja rakennusten eristämisessä.
Heirloom-kantojen (kuten Northern Sunin) viljely halutaan kieltää:
Edellä sanottu merkitsisi, että viljelyyn voisi käyttää vain EU:n kasvilajikeluettelossa olevien hamppulajikkeiden kylvösiemeniä, jotka ovat sertifioituja. Tämän vuoksi viljelyyn ei siis voisi käyttää siemeniä, jotka viljelijä olisi kerännyt edellisen vuoden hamppusadosta (niin sanottu TOS-siemen).
Hamppua saisi viljellä vain ulkotiloissa, eikä esimerkiksi kasvihuoneissa:
Momentin 2 kohdan d alakohdan mukaan edellytyksenä olisi, että hamppua viljellään avoimessa ulkotilassa. Hampun viljeleminen esimerkiksi kasvihuoneessa, kasvuhuoneessa tai kasvutunnelissa olisi siis ehdotetun 2 kohdan vastaista. Jos hamppua kasvatetaan esimerkiksi kasvihuoneessa, sen THC-pitoisuus nousee helposti korkeaksi.
EU-sertifioitujenkin lajikkeiden kukinnon hyödyntäminen halutaan yksiselitteisesti kieltää:
Pykälän 3 momentin mukaan hampun kukintoa ei saisi hyödyntää, varastoida tai luovuttaa eteenpäin. Hyödyntämisellä tarkoitettaisiin kukinnon käyttämistä raaka-aineena minkä tahansa tuotteen valmistamiseksi. Hampun kukinto sisältää eniten THC:tä hampun eri osista, minkä vuoksi sen hyödyntäminen, varastointi ja luovuttaminen on kiellettyä jo voimassa olevan huumausainelain nojalla. Asiasta olisi kuitenkin selkeyden vuoksi säädettävä erikseen, koska ehdotetussa laissa mahdollistettaisiin hampun eräiden muiden osien teollinen hyödyntäminen.
Menettelyjä "halutaan selkeyttää", mutta tämä tulee olemaan hyvin työlästä viljelijöille, eikä todellakaan helpota viljelijöiden asemaa:
Pykälän 5 kohdan mukaan ilmoituksessa olisi oltava tieto hampun suunnitelluista käyttötavoista [...] Ilmoituksessa olisi yksilöitävä myös, mitä on tarkoitus tehdä hamppukasvin niille osille, joita ei ole tarkoitus hyödyntää teollisessa tarkoituksessa.
Momentin 2 kohdan mukaan viljelijän olisi pidettävä kirjaa viljelemästään hampusta. Kirjanpitoaineistosta olisi käytävä ilmi esimerkiksi kylvettyjen ja kylvämättä jätettyjen siementen määrä kiloina, korjattujen kasvien lukumäärä ja käyttötarkoitukset sekä peltoon jätetty sato suunniteltuine käyttötarkoituksineen. Lisäksi kohdassa säädettäisiin viljelijän velvollisuudesta säilyttää alkuperäinen vakuustodistus siinä tapauksessa, että sitä ei olisi toimitettu Fimealle 15 a §:n mukaisen ilmoituksen yhteydessä. Momentin 3 kohdan mukaan viljelijän olisi annettava Fimealle vuosittain ennen tammikuun loppua ilmoitus edellisen vuoden aikana viljellystä, varastoidusta, käytetystä ja hävitetystä hampusta.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 10 kohta, jossa säädettäisiin ehdotetun 7 §:n 3 ja 4 momentin vastainen hampun viljely sekä 24 a §:n mukaisten ilmoitus- ja kirjanpitovelvollisuuden laiminlyönti huumausainelakirikkomuksena rangaistavaksi. Samalla 1 momentin 8 ja 9 kohtaan tehtäisiin ehdotetusta lisäyksestä johtuvat tekniset muutokset. Teko olisi rangaistava sekä tahallisena että huolimattomuudesta tehtynä. Kun rikkomuksen vakavuutta arvioitaisiin sakon suuruutta määritettäessä, tulisi huomioida olosuhteet ja asiayhteys, joissa rikkomus on tapahtunut, sekä varmistaa, että rangaistuksella olisi varoittava vaikutus viljelijän toimintaan tulevaisuudessa. Merkitystä olisi lisäksi rikkomuksen vakavuudella ja teon tahallisuuden asteella.
Esitys mahdollistaisi myös viranomaisten harjoittaman kasvatustoiminnan osana rikosten selvittämistä:
Huumausainerikosten estämistä, paljastamista ja selvittämistä suorittavalle viranomaiselle voitaisiin esityksen mukaan jatkossa myöntää lupa myös huumausaineen valmistamiseen. Muutoksenhakua koskeva sääntely ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi hallintoprosessilain yleissääntelyn kanssa.
Samalla lakiesityksellä halutaan myös vapauttaa opioidilääkeyhtiöt lupamenettelyiltä:
Esitykseen sisältyy lupamenettelyjä keventäviä ehdotuksia, jotka helpottaisivat luvanhakijoiden ja luvanhaltijoiden hallinnollista taakkaa. Näitä ovat esimerkiksi kansallisesti huumausaineeksi luokiteltujen lääkevalmisteiden vapauttaminen erityistapauksissa tuonti- ja vientilupavaatimuksista.
... Sekä lopettaa apteekkien harjoittama huumausaineeksi luokiteltavien lääkkeiden seuranta, jolloin Fimea hoitaisi kaiken valvonnan:
Apteekkien velvollisuudesta toimittaa eräiden huumausaineiden seurantaa koskevat tiedot kuukausittain Fimealle luovuttaisiin, ja jatkossa apteekkien olisi toimitettava muita kuin reseptikeskukseen tallennettuja tietoja vain, jos Fimea niitä erikseen pyytää. Seuranta laajentuisi koskemaan kaikkia huumausaineita sisältäviä lääkkeitä, kun nykyisin seuranta on keskittynyt pääosin niin sanotulla huumausainelääkemääräyslomakkeella määrättyihin valmisteisiin. Tämä ei kuitenkaan työllistäisi apteekkeja nykyistä enempää, sillä valtaosa näistä tiedoista on saatavissa sähköisessä muodossa reseptikeskuksesta.
Huomionarvoista on myös, että vallan kolmijako ei toteudu tässäkään, vaan Fimean viranomaiset ovat olleet itse päättämässä siitä, miten toimivaltuuksia tulisi laajentaa:
Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä syksyllä 2020 ja keväällä 2021. Valmistelua varten ei ole perustettu erillistä työryhmää, mutta esitystä on valmisteltu yhteistyössä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen, jäljempänä Fimea, sekä maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan viranomaisten kanssa.