- olen joskus helvetin kateellinen kauniille ja sosiaaliselle, (parhaalle) ystävättärelleni, koska hän saa aina miehen baarista minun ollessa se rumempi ja pienitissisempi, (vaikkakin ehkä fiksumpi)
- edellä mainitusta syystä juon itseni joko liian känniin tai poltan niin paljon pilveä että uskallan edes mennä puhumaan miehille
- olen yrittänyt itsemurhaa unilääkkeillä lukion ensimmäisellä luokalla, seuraavana aamuna menin kouluun sienissä ja lääkepöhnässä
- vihaan töitä ja sitä, ettei opiskelusta makseta palkkaa
- vihaan sitä että kaikki itseriittoiset ja "oikeassa olevat" kusipäät yrittävät pakottaa minua tekemään asioita joita en pidä ollenkaan tärkeänä
- usein tunnen itseni yksinäiseksi, mutta silti jaksan esittää etten muka tarvitsisi seurustelukumppania ja ahdistus rinta-alassani vain kasvaa
- olen ollut ihastunut ainakin kahteen (tietämättäni) homoseksuaaliseen mieheen ja minua hävettää se aivan helvetisti enkä ole kertonut asiasta kellekään
- valehtelen vanhemmilleni ja perheenjäsenilleni jatkuvasti
- minulla on ollut pitkään syömishäiriö mutta kukaan ei tiedä siitä
- esitän olevani vitunmoinen jeesustelija ja varsinainen buddha, mutta oikeasti olen täysi nolla joka ei edes vaivaannu kierrättämään mutta silti paasaa veganismista, eläinten oikeuksista yms. paskasta josta ei oikeasti välitä vitunkaan vertaa
- kiroilen liikaa ja liian kovaa
- häpeän vartaloani niin paljon, että aina seksiä harrastaessani pidän päälläni rintaliivejä
- edellisestä aiheesta johtuen olen salaa harkinnut rintojensuurennusleikkausta
- vihaan pakollisia sukulaisvierailuja
- vihaan puhelimessa puhumista
- vihaan kaikkia ernuja ja pörristeinejä kun ne luulevat erottuvansa edukseen katukuvasta mutta heitä katsellessani he näyttävät lähinnä pelokkailta ja säälittäviltä koiranpennuilta
- minua vituttaa tampiot, jotka yrittävät todistaa minulle kristinuskoon liittyviä faktoja argumentilla "se vain on niin"
- olen äärettömän ujo ja arka, mutta on helpompaa olla kova kuin pehmeä
- olen tosissani harkinnut aseen/veitsen hankkimista
- minua vituttaa se, ettei meitä naisia oteta useinkaan vakavasti Näistä Asioista puhuttaessa ja miehet vain naureskelevat ajatukselle esim. kotikasvatuksesta
- sama pätee musiikintekoon
- kahdesta aikaisemmasta johtuen, joskus toivoisin kovasti olevani mies jotta minua kuunneltaisiin eikä minun tarvitsisi koko ajan todistella kovuuttani
- aina kaupassa käydessäni minusta tuntuu siltä että vartijat seuraavat minua ja kaupan muut asioijat tuijottavat minua
- joskus yllätän itseni haaveilemasta keskiluokkaisesta kotiäitielämästä
- olen nauranut liian usein itseni ulos kirkosta
- pidän suurimpaa osaa ihmisistä ympärilläni ärsyttävinä teeskentelijöinä, ja häpeän itseäni kun huomaan ajattelevani niin sillä olen joka tapauksessa samanlainen dorka kuin kaikki muutkin
- omistan liikaa sonic youthin levyjä joita en ole koskaan edes kuunnellut
- olen huomannut nykyään esittäväni liian usein mukavaa ihmistä vain miellyttääkseni tuntemattomia ihmisiä vaikka oikeasti minua vain vituttaa ja haluaisin pitää turpani kiinni ja mököttää nurkassa
Taidan rakastaa itseäni liikaa <333
