Hamppuforum

Tulipahan mieleeni, että voisiko hamppua ulkokasvattaa merenrannan kaislikossa? Etuina olisivat hyvä piilo, valmiit ravinteet paikalla ja "automaattikastelu", eli ei tarvitsisi ravata edes kastelemassa. Moni "tavallinen" kasvihan tämän murtovetemme suolan (0,3-0,4%) sietää, mutta kuinkas on hampun laita???

Ei oikein mikään kasvi siedä suolaa, se kuivattaa kukkasen tyystin, eli tappaa.
Tälle tapahtumalle oli joku tosi hieno sana, mutta eipä se päähän ole jäännyt.
Tosta pitoisuus jutusta en tiedä mitään, mutta itse ainakin välttelisin suolojen päätymistä
kasvien juurille.

Savon palmu kirjoitti:Tulipahan mieleeni, että voisiko hamppua ulkokasvattaa merenrannan kaislikossa? Etuina olisivat hyvä piilo, valmiit ravinteet paikalla ja "automaattikastelu", eli ei tarvitsisi ravata edes kastelemassa. Moni "tavallinen" kasvihan tämän murtovetemme suolan (0,3-0,4%) sietää, mutta kuinkas on hampun laita???

Mietin itsekin tuota, mutta päädyin siihen tulokseen, että ei onnistu. Varma ei voi olla.. Koita kastella hamppusi merivedellä, sittempä tiedät. Ja kerro tuloksista!

Mitä toi "automaattinen kastelu" tarkoittaa? Jos se tarkoittaa sadetta niin ihan hyvä, mut jos meinaat istuttaa sen jotenkin niin että juuret ylettyvät veteen niin luultavasti tapat kasvis alle vuorokaudessa. Sillä suolasella vedellä voi kyl muuten kastella varmaan pari kertaa jos ei ole satanut. En lähtis kokeilee silti sitäkään.

Kyllähän jotkut kasvit kestävät suolaa, esim ne kaislat, mut tuskin hamppu kestää jatkuvaa "suolaamista".

Yhden uroskasvin voisi uhrata tähän tieteelliseen kokeeseen, jos pallit paljastuu. Iso tonkka vettä pitää hakea merestä ja kastella sillä. Raportoin jos muistan.

Verso kirjoitti:Tälle tapahtumalle oli joku tosi hieno sana, mutta eipä se päähän ole jäännyt.

Osmoosi?

Kirjoitan viestiin enemmän.

Tässäpä vasta hyvä kysymys. Itselläni olisi ensi kesäksi mietittynä kasvatuspaikka jonka vieressä on mereen menevä oja. ojaan vesi taas tulee joen suistosta. Uskallanko kastella kasvit sen ojan vedellä?
Jos/kun ojan vieressä kasvaa esim. nokkosia, niin silloinhan hampunkin pitäisi kestää sitä vettä?

tattis kirjoitti:Tässäpä vasta hyvä kysymys. Itselläni olisi ensi kesäksi mietittynä kasvatuspaikka jonka vieressä on mereen menevä oja. ojaan vesi taas tulee joen suistosta. Uskallanko kastella kasvit sen ojan vedellä?
Jos/kun ojan vieressä kasvaa esim. nokkosia, niin silloinhan hampunkin pitäisi kestää sitä vettä?

Tuskimpa se suolavesi nousee puroa pitkin ylävirtaan?
Eli luulisin että ojasta otettu vesi on sopivaa kasteluun.

kajauttelija kirjoitti:...

Tuskimpa se suolavesi nousee puroa pitkin ylävirtaan?
Eli luulisin että ojasta otettu vesi on sopivaa kasteluun.

juu mutta kun se ojaan tuleva vesi on joen suistosta , joka siis on joen ja meren yhtymäkohta. mutta vesihän virtaa joesta mereen päin, joten kait sillä sitten ehkä uskaltaa kastella

Insanick kirjoitti:...Osmoosi?

Kirjoitan viestiin enemmän.

Plasmolyysi lienee se sana, jota haetaan.

tattis kirjoitti:...

juu mutta kun se ojaan tuleva vesi on joen suistosta , joka siis on joen ja meren yhtymäkohta. mutta vesihän virtaa joesta mereen päin, joten kait sillä sitten ehkä uskaltaa kastella

Katso virtausta, siitä sen näkee. Jos vesi sitten on käyttökelvotonta, hae ylävirrasta vettä. Jos mahdollista..

Luulisi, että merivesi on kuitenkin niin täynnä kaikenlaisia mineraaleja, että se estäisi tarvittavien ravinteiden saannin. Jos joku jaksaa koittaa, niin kuulisin mielelläni tuloksista.

"Plasmolyysi tarkoittaa kasvisolun soluliman/solukalvon irtoamista soluseinästä veden menetyksestä johtuen. Vesi saattaa poistua kasvisolusta esimerkiksi aineiden diffundoitumisen vuoksi. Mikäli solu laitetaan sokeri- tai suolaliuokseen, joka on väkevämpää kuin soluneste, virtaa nestettä solusta pois.

Plasmolyysissä solun nesteen täyttämät vakuolit pienenevät ja solukalvon muodostama pussi kutistuu.Itse soluseinän rakenne säilyy. Solut voivat selvitä plasmolyysistä, mikäli ne saavat vettä uudelleen sisälleen. Veden siirtymistä takaisin soluun kutsutaan deplasmolyysiksi. Solut kuitenkin kuolevat kuivuuteen, mikäli plasmolyysi on hyvin voimakas." -wikipedia

Kastelu ei näin ollen ilmeisesti kannata pidemmän päälle merivedellä. Sama kuin ihmisellä- suola janottaa.

Edit: nopeuttaisikohan tuo kukitusta? Kasvi ikäänkuin kuihtuisi pystyyn. Mitenköhän polton maku muuttuu? Taidan koittaa tuota yhdellä kasvilla.

Eikös tämä homma mene niin, että mikäli maaneste* on kovin väkevää, niin kasvi ei kykene imemään sitä juurilla sisäänsä osmoottisesti ja käyttämään näin ollen sen sisältämiä ravinteita eikä itse vettä hyödyksi. Eli käytännössä kasvi kuivuu pystyyn.

*maaneste on siis vettä, jossa on ravinteita veteen liuenneina.

Johtoluku – EC kertoo liuoksessa olevien ionimuotoisten ravinteiden kokonaismäärän, ts. kuinka paljon ravinnesuoloja on liuennut veteen.

http://www.puutarhurinverstas.com/index.php?id=29

Suola nostaa vedessä tuota EC-arvoa, eli johtolukua, ainakin oppimani peruskemian mukaan. Suolainen vesi voi olla liian väkevää kasville, jolloin kasvin juuret eivät sitä kykene käyttämään hyödyksi.
Harmittaa, kun en löytänyt tarkkaa selitystä tuolle osmoosin ja johtoluvun väliselle yhteydelle, mutta liitän sen tähän jos nyt saisin sen esille. Omasta päästä en uskalla selittää, kun en ihan varma ole.


Tämän lukemista suosittelen muutenkin, perusoppi kasveista ja niiden kasvusta. Puutarhurikamaa!

http://www.puutarhurinverstas.com/index.php?id=28

Edit: Elikkäs. Mikäli kasvin juurten sisällä olevan nesteen suolapitoisuus (johtoluku, EC) on suurempi kuin maanesteen, pyrkivät pitoisuuserot tasoittumaan veden virtaamisella kasvin juuriin (puoliläpäisevän kalvon kautta, osmoosi). Vesiliukoiset ravinteet seuraavat matkassa.
Mikäli kuitenkin maanesteen suolapitoisuus (ravinteet ja suolat jne) on suurempi kuin juurissa olevan juurinesteen, osmoosin kautta suolapitoisuus pyrkii tasoittumaan, jolloin vesi imeytyykin kasvista kohti maanestettä.

Eli tästä syystä rankka lannoitus saattaa kuivattaa kasvin. Toivottavasti auttoi jotakuta.

Ja aiheeseen vielä; mittaa sen murtoveden johtoluku, jos mahdollista.
Ymmärrettävistä syistä merenrannat ovat aika hiekkaisia, sinne kun eloperäistä ainesta ei kovin kerry juurikin siksi, kun harva kasvi siellä voi elää. Merenrantakasveilla, kaislat esim, on oman juurinesteen suolapitoisuus korkeampi kun meriveden, siksi merivesi virtaa kasvien sisään, eivätkä kasvit kuivu.
Mikäli johtoloku ei ole liian rankka hampuille murtovedessä, niin kannattaa vielä tarkistaa pH, niiltä osin asioiden pitäisi sitten olla reilassa.
Epäilen, että suolavesi on hampuille liikaa, vaikka osa kestää rankkaakin lannoitusta. Pitää myös muistaa, että mitä korkeampi on maaperän normaali EC, niin sitä vähemmän kasvia kestää lannoittaa. Merivedessä ei taida hirveästi olla ravinteita, joten mahdollista on, että EC on korkea, kasvit pysyvät hengissä, mutta ravinnevajarit tulee, koska lisälannoitus nostaisi EC:tä ja kasvit kuivuisivat.

Pitkä pätkä ja kaikki täysin teoreettista, olisi hienoa, jos joku jaksaisi koittaa sitä merivedellä tai murtovedellä kastelua, saisin tukea tai korjaamisen aihetta teoreettiselle tiedolleni. MInä itsehän en varmasti testaa mitään ;)

No niin kahdet pallit paljastui eli ilmat kun sallii niin vois viedä molemmat ulos ja toiseen käyttää vain merivettä. Taidan laittaa jonkunlaisen päiväkirjan siitä pystyyn muiden tulevien projektien ohessa kunhan ehdin.

https://www.hamppu.net/forum/viewtopic.php?t=24993

Jokos joku on jo uhrannut hUUmeensa merivedelle? Mites on käynyt? Uskaltaako kastella sillä?

aertsih kirjoitti:Jokos joku on jo uhrannut hUUmeensa merivedelle? Mites on käynyt? Uskaltaako kastella sillä?

Eipä kannata jos satoa mielii saada. Tai ylipäätään pitää kasvinsa elossa.
Rokkimies tuossa aika selkeästi kertoi noita perus ongelmia joihin suurella todennäkösyydellä tulee törmäämään. Ts. kasvi luultavasti kuolee pystyyn OD:n merkeissä.