Huumausainerikos

[Vieras]

Eli saisko laki tekstii tänne?

mitenkä määritellään huumausainerikos ja törkeä huumausainerikos. ja mitä niistä tulee tuomiota.

[Taustatuki]

Huumausainerikos
Huumausainerikokseen (RL 50:1 §) syyllistyy henkilö, joka laittomasti

valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee oopiumiunikkoa, kokapensasta tai hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena,
tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta,
myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai
pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta.
Huumausainerikokseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi


Törkeä huumausainerikos on kyseessä seuraavissa tapauksissa:

rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta,
tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä,
rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä,
aiheutetaan usealle ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa, tai
levitetään huumausainetta alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla
ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Rangaistuksen mittaamisesta
Suuri määrä ainetta on oikeuden kulloinkin määriteltävissä oleva käsite. Yhtenäisen oikeuskäytännön saavuttamiseksi on pyritty määrittelemään käsite suuri määrä huumausainetta. Oikeuskäytännössä on vakiintumassa eri aineiden määrät, joista lähtien kyseessä on törkeä huumausainerikos, mikäli myös muut edellytykset täyttyvät. Arvioinnissa on otettu huomioon myös huumausaineen vaarallisuus:

Hasis 1000 grammaa
Amfetamiini 100 grammaa [13]
Ekstaasi 10 000 tablettia[14]
Kokaiini 300 grammaa[15]
Heroiini 100 grammaa[16]
Tuomioistuin ei luonnollisesti tässäkään tapauksessa ole sidottu mihinkään em. kaltaiseen taulukkoon, vaan se harkitsee rangaistuksen tapauskohtaisesti rikoslain vähimmäis- ja enimmäisrajojen puitteissa. Viime aikoina korkeimman oikeuden ennakkopäätökset osoittavat rangaistuskäytännön ainakin törkeiden huumausainerikosten osalta selkeästi ankaroituneen. Tämä voi johtaa myös entistä pienemmän määrän katsomiseksi törkeäksi huumausainerikokseksi.

[ÄÄLIÖ]

50 LUKU (17.12.1993/1304)
Huumausainerikoksista
1 § (19.10.2006/928)
Huumausainerikos
Joka laittomasti

1) valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee tai yrittää viljellä oopiumiunikkoa, kokapensasta tai hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena,

2) tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa tai yrittää kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta,

3) myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai

4) pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta,

on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

2 § (17.12.1993/1304)
Törkeä huumausainerikos
Jos huumausainerikoksessa

1) rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta,

2) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä,

3) rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä,

4) aiheutetaan usealle ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa, tai

5) levitetään huumausainetta alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla

ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

2 a § (13.7.2001/654)
Huumausaineen käyttörikos
Joka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta, on tuomittava huumausaineen käyttörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

3 § (17.12.1993/1304)
Huumausainerikoksen valmistelu
Joka tehdäkseen 1 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetun rikoksen valmistaa, tuo maahan, hankkii tai vastaanottaa tällaisen rikoksen tekemiseen soveltuvan välineen, tarvikkeen tai aineen, on tuomittava huumausainerikoksen valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava. (19.10.2006/928)

4 § (17.12.1993/1304)
Huumausainerikoksen edistäminen
Joka

1) huumausaineen laitonta valmistusta, viljelyä, maahantuontia tai maastavientiä varten valmistaa, kuljettaa, luovuttaa tai välittää välineitä, tarvikkeita tai aineita tietäen, että niitä käytettäisiin tähän tarkoitukseen, tai

2) varoja lainaamalla tai muuten rahoittamalla edistää huumausainerikosta tai sen valmistelua taikka 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa tietäen, että rahoitus käytetään tähän tarkoitukseen,

on tuomittava, jollei teko ole rangaistava osallisuutena huumausainerikokseen tai törkeään huumausainerikokseen, huumausainerikoksen edistämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun huumausainerikoksen edistämisen yritys on rangaistava. (19.10.2006/928)

4 a § (19.10.2006/928)
Törkeä huumausainerikoksen edistäminen
Jos huumausainerikoksen edistämisessä rikoksentekijä toimii huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenenä ja

1) rikoksen kohteena oleva väline, tarvike tai aine on tarkoitettu erittäin vaarallisen huumausaineen tai suuren huumausainemäärän valmistukseen, viljelyyn, maahantuontiin tai maastavientiin taikka

2) huumausainerikoksen edistämisellä tai edistettävällä rikoksella tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä

ja huumausainerikoksen edistäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä huumausainerikoksen edistämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Edellä 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tehdyn törkeän huumausainerikoksen edistämisen yritys on rangaistava.

5 § (17.12.1993/1304)
Määritelmät
Huumausaineena pidetään tässä luvussa huumausainelaissa (1289/93) tarkoitettua huumausainetta.

Erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet.

6 § (26.10.2001/875)
Menettämisseuraamus
Valtiolle menetetyksi on tuomittava:

1) välineet, tarvikkeet tai aineet, joita on käytetty tässä luvussa tarkoitetun rikoksen tekemiseen tai jotka on tähän tarkoitukseen hankittu; sekä

2) edellä 4 §:n 2 kohdassa tarkoitetut varat siinäkin tapauksessa, että teko on rangaistava huumausainerikoksena tai törkeänä huumausainerikoksena; varojen menettämiseen on tuomittava rahoittaja, rahoituksen vastaanottaja tai kumpikin yhteisvastuullisesti.

Muutoin on noudatettava, mitä 10 luvussa säädetään.

7 § (13.7.2001/654)
Toimenpiteistä luopuminen
Huumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvästä muusta tässä luvussa mainitusta rikoksesta voidaan, sen lisäksi mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) tai tässä laissa säädetään, jättää syyte nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos rikosta on huumausaineen määrä ja laatu, käyttötilanne sekä olosuhteet muutoinkin huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Syyte voidaan myös jättää nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon.

8 § (19.10.2006/928)
Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Huumausainerikokseen, törkeään huumausainerikokseen, huumausainerikoksen valmisteluun, huumausainerikoksen edistämiseen ja törkeään huumausainerikoksen edistämiseen sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.

[Vieras]

Mikähän on huomattava taloudellinen hyöty? muutama tonni vai muutama kymppitonni?

Jos kasvattaa, kuinka ne mittaa paljon siitä olisi tullut valmista vai mitataanko siten mitä sillä hetkellä on?

onko törkeä: 1200w, 10 kasvia kukitukses. joku 30 pistokasta juurtumassa?


jos tuomio alle 2v pääsee ehdollisella jos ei pohjia.


MUTTA JOUDUNKO VANKILAAN jos jään kiinni???

Entäs jos myy kaverille vaikka 100g? Onko siinä joku raja grammoissa? Kannattaako hallussa/myydä kaverille, olla ennemmin 99g kuin 100g? väliä?

on tää kauhee lain säädäntö, amerikassakin on 20 miljoonaa ihmistä kannabiksen takia lusimassa

[ÄÄLIÖ]

Rangaistukset päättää tapauskohtaisesti tuomari.

[Vieras]

«Huumausainerikos»
Rangaistuksen mittaaminen


Diaarinumero: R2002/894
Esittelypäivä: 15.12.2003
Antopäivä: 23.1.2004
Taltio: 147
Kysymys rangaistuksen mittaamisesta, kun vastaaja oli kasvattanut Cannabis sativa -kasveja huumausaineeksi omaan käyttöönsä.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kokemäen käräjäoikeuden tuomio 15.5.2001
Virallisen syyttäjän syytteestä käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että Jari K. oli 4.12.2000 Kokemäellä laittomasti käyttänyt, pitänyt hallussaan ja viljellyt huumausainetta. Poliisin kotietsinnässä vastaajalta oli löydetty 1 gramma hasista, 12 kappaletta kannabiskasveja sekä kannabiksen viljelyssä ja käytössä tarvittavia välineitä.

Käräjäoikeus lausui, että Jari K. oli jatkuvasti kasvattanut kannabiskasveja omaan käyttöönsä. Toiminta oli nyt käräjäoikeuden mukaan ollut jo niin laajaa, että huumausaineiden käytön leviämisen estämiseksi ja lainkuuliaisuuden ylläpitämiseksi sakkorangaistus tai ehdollinen vankeusrangaistus ei enää ollut riittävä seuraamus. Sen vuoksi käräjäoikeus tuomitsi Jari K:lle rikoslain 50 luvun 1 §:n nojalla huumausainerikoksesta 40 päivää vankeutta.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Riikka Sandholm sekä lautamiehet.

Turun hovioikeuden tuomio 23.7.2002
Jari K. vaati hovioikeudessa, että rangaistus lievennetään sakoksi. Hovioikeus lausui, että Jari K. oli viljellyt 12 kannabiskasvia omaan käyttöönsä ja häneltä oli löytynyt tässä tarvittavia välineitä sekä 1 gramma hasista. Rikoksen vakavuus, siitä ilmenevä syyllisyys tai vastaajan aikaisempi rikollisuus ei edellyttänyt ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että ehdollinen vankeusrangaistus yksin olisi riittämätön seuraamus. Hovioikeus alensi Jari K:lle tuomitun vankeusrangaistuksen 30 päiväksi ja määräsi sen ehdolliseksi. Vankeuden ohella Jari K:lle tuomittiin 25 päiväsakkoa.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pertti Liesivuori, Eeva Perho ja Arto Suomi (eri mieltä). Esittelijä Mika Mäkinen.

Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Suomi lausui, että Jari K:n menettelyssä oli ollut kysymys omaan käyttöön tarkoitetusta vähäisestä huumausainemäärästä ja että 40 päiväsakon rangaistus oli tästä riittävä seuraamus.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Jari K:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan hän vaati, että rangaistus lievennetään sakoksi.

Virallinen syyttäjä antoi häneltä pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Jari K:n laittomasti omaan käyttöönsä viljelemiä kannabiskasveja on ollut kaikkiaan 12 kappaletta. Kasvit ja kasvattamisessa käytetyt välineet ovat löytyneet vaatekomerosta. Valokuvista arvioiden kasvit ovat olleet istutettuina muovisiin juomamukeihin ja suurimmat niistä ovat olleet korkeudeltaan noin 10 senttimetriä. Suurin osa kasveista on ollut joidenkin senttimetrien mittaisia lehdettömiä varsia. Kasvattamisessa käytettyinä välineinä Jari K:lla on ollut yksi pienikokoinen loisteputkivalaisin ja pöytätuuletin. Suunnitelmallisella ja asiantuntevalla kasvatuksella näin monesta kasvista voitaisiin saada huomattava määrä huumausainetta. Sen mukaan, mitä Jari K:n viljelemistä kasveista ja viljelyolosuhteista on selvitetty, kasveista ei ole voitu saada eikä voida arvioida, että niistä olisi ollut myöhemminkään saatavissa kuin vähäinen määrä huumausainetta. Huumausaineen vähäisyyden vuoksi sanottavaa vaaraa sen leviämisestä muiden kuin vastaajan käyttöön ei ole ollut. Sakkorangaistus on riittävä seuraamus alempien oikeuksien vastaajan syyksi lukemasta rikoksesta, vaikka hänet on tuomittu aiemminkin huumausainerikoksesta.

Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan. Jari K:lle tuomittu rangaistus lievennetään 40:ksi 6 euron määräiseksi päiväsakoksi eli Jari K. velvoitetaan maksamaan sakkoa 240 euroa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Eeva Vuori, Gustav Bygglin, Liisa Mansikkamäki ja Juha Häyhä. Esittelijä Pasi Kumpula.

[Vieras]

«Huumausainerikos»
Rangaistuksen mittaaminen


Diaarinumero: R2002/500
Esittelypäivä: 7.3.2003
Antopäivä: 2.7.2003
Taltio: 1686
Kysymys rangaistuksen mittaamisesta, kun vastaaja oli pitänyt hallussaan hasista yhteensä 500 grammaa suurimpien kerralla hallussa pidettyjen määrien ollessa noin 100 ja 60 grammaa ja käyttänyt tämän huumausaineen itse. (Ään.)

RL 50 luku 1 §


ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Espoon käräjäoikeuden tuomio 3.7.2001
Virallisen syyttäjän syytteestä käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli 1.1.1999 - 19.11.2000 Espoossa laittomasti pitänyt hallussaan hasista yhteensä 500 grammaa, jonka hän oli käyttänyt itse.

Käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A olisi syyllistynyt syytteessä väitettyyn 140 gramman välittämiseen kavereilleen.

Rangaistusseuraamuksen osalta käräjäoikeus totesi, että A oli oma-aloitteisesti edistänyt rikoksensa selvittämistä heti esitutkinnassa, mikä oli otettava huomioon rangaistusta mitattaessa. Kuitenkin, kun A oli pitänyt kerrallaan hallussa suurehkoa 100 gramman hasiserää, yleinen lainkuuliaisuus edellytti, että A muiden vastaajien ohella tuomittiin vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n huumausainerikoksesta 45 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Juha Lehto sekä lautamiehet.

Helsingin hovioikeuden tuomio 21.3.2002
A vaati hovioikeudessa, että rangaistus lievennetään sakoksi. Hovioikeus katsoi, ettei aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ollut.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pentti W. Korhonen, Pirkko Kauppinen ja Marjatta Möller. Esittelijä Inka Grönqvist.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että rangaistus lievennetään sakoksi.

Virallinen syyttäjä antoi häneltä pyydetyn vastauksen.

A on määräajan jälkeen 5.3.2003 toimittanut Korkeimmalle oikeudelle lisäselvityksenä Espoon nuorisoaseman päihdelääkärin 4.3.2003 antaman lääkärintodistuksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Käsittelyratkaisu
A ei ole voinut määräajassa vedota Korkeimpaan oikeuteen 5.3.2003 toimittamaansa lisäselvitykseen. Sen vuoksi lääkärintodistus otetaan oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 18 §:n nojalla huomioon. Selityksen pyytäminen viralliselta syyttäjältä mainitun selvityksen johdosta on ilmeisen tarpeetonta.

Pääasiaratkaisun perustelut
A on alempien oikeuksien ratkaisuissa todetuin tavoin syyllistynyt huumausainerikokseen pitäessään 1.1.1999 - 19.11.2000 omaa käyttöään varten laittomasti hallussaan hasista yhteensä 500 grammaa. A:n tunnustuksen mukaan suurimmat hänen hallussaan olleet hasiserät olivat olleet noin 100 ja 60 grammaa.

Vaatiessaan tuomitsemistaan vain sakkorangaistukseen A on vedonnut siihen, että hänen hallussapitämänsä hasis oli hankittu omaan käyttöön ja ettei hasiksen käytöstä yleensä ole tuomittu sakkoa ankarampaan rangaistukseen. Rangaistuksen lieventämisperusteina tuli lisäksi ottaa huomioon, että A oli oma-aloitteisesti edistänyt rikoksensa selvittämistä muun muassa kertomalla hallussa pitämiensä huumausaineiden määrät ja että hän oli menettänyt rikoksen vuoksi työpaikkansa. Lisäksi A on paljastumisensa jälkeen lopettanut huumausaineiden käytön ja esittämänsä selvityksen mukaan hakeutunut hoitoon.

Rikoslain 6 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan rangaistusta mitattaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat rangaistusta koventavat ja lieventävät perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä rikoksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen. Rikoslain 6 luvun 3 §:n 3 kohdan mukaan rangaistusta voidaan lieventää, jos tekijä on oma-aloitteisesti pyrkinyt edistämään rikoksensa selvittämistä. Jos rikoksentekijälle on rikoksesta johtunut tai hänelle tuomiosta aiheutuu muu seuraus, joka yhdessä edellä mainittuja perusteita soveltaen määrättävän rangaistuksen kanssa johtaisi rikoksen laatuun nähden kohtuuttomaan tulokseen, tällainen seikka on rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan otettava rangaistusta mitattaessa kohtuuden mukaan huomioon.

A on, kuten käräjäoikeuden tuomiosta ilmenee, itse käyttänyt hallussaan pitämänsä huumausaineet. Huumausaineen käytöstä on rangaistuskäytännössä vakiintuneesti tuomittu sakkorangaistus. Arvioitaessa A:n menettelyn vahingollisuutta ja vaarallisuutta on kuitenkin otettava huomioon, että A:n kerrallaan hallussaan pitämän huumausaineen määrä on ollut huomattava ja että noin 60 ja 100 gramman eristä hasista on saatu useita satoja käyttöannoksia. Näin suurten määrien pitkäaikaiseen hallussapitoon liittyy huomattava vaara siitä, että muutkin henkilöt saavat ainetta haltuunsa. A:n on täytynyt tämä ymmärtää. Vaara on ollut ilmeinen erityisesti sen vuoksi, että A:n toiminta on liittynyt hänen samanikäisten ystäviensä toimintaan. Edellä sanottu seikka puoltaisi hänelle ankarampaa kuin pelkästä käytöstä tuomittavaa rangaistusta.

A on alempien oikeuksien toteamin tavoin oma-aloitteisesti pyrkinyt edistämään rikoksensa selvittämistä ja hän on, kuten esitetty selvitys osoittaa, kiinnijäämisensä jälkeen ollut tuloksellisesti päihdehoidon piirissä tähän hetkeen saakka. Nämä seikat on perusteltua ottaa A:n rangaistusta lieventävinä seikkoina huomioon.

A on rikoksen paljastuessa ollut 21-vuotias ja vailla ammattikoulutusta. Vaikka hän on syyksi luetun rikoksen johdosta menettänyt työpaikkansa, ei tämä seuraus yhdessä tuomittavan rangaistuksen kanssa johda tulokseen, jota voitaisiin hänen olosuhteensa huomioon ottaen pitää kohtuuttomana ja jolla siten olisi vaikutusta rangaistuksen mittaamiseen.

Ottaen huomioon edellä mainitut rangaistuksen määräämisessä eri suuntaan vaikuttavat seikat Korkein oikeus päätyy siihen, että A:ta ei ole perusteltua tuomita hänen syykseen luetusta teosta vankeusrangaistukseen vaan tuomiolauselmasta ilmenevään tuntuvaan sakkorangaistukseen. Oikeudenmukainen rangaistus A:n rikoksesta on sen vahingollisuus ja vaarallisuus, siitä ilmenevä A:n syyllisyys sekä mainitut lieventämisperusteet huomioon ottaen 80 päiväsakkoa.

Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan. A:lle tuomittu rangaistus lievennetään 80:ksi 6 euron määräiseksi päiväsakoksi eli A velvoitetaan maksamaan sakkoa 480 euroa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Leif Sevón sekä oikeusneuvokset Mikko Tulokas (eri mieltä), Gustav Bygglin, Liisa Mansikkamäki ja Mikko Könkkölä. Esittelijä Jarmo Hirvonen.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Tulokas:Käräjäoikeus, jonka tuomion hovioikeus on pysyttänyt, on katsonut A:n syyllistyneen huumausainerikokseen pitämällä laittomasti hallussaan hasista yhteensä 500 grammaa. Tuomion mukaan A on käyttänyt hasiksen itse. Kysymys on siitä, onko A:lle tuomittu 45 päivän ehdollinen vankeusrangaistus liian ankara ottaen huomioon myös käräjäoikeuden tuomiossa mainittu lieventämisperuste.

Vakiintuneen rangaistuskäytännön mukaan huumausaineen hallussapidosta tuomittava rangaistus riippuu olennaisesti huumausaineen laadusta ja määrästä. Tämän mukaisesti on tuomittu. Peruste on oikeudenmukainen, koska se kuvaa karkeasti rikoksen vahingollisuutta. Usein syytetyn hallusta tavatun huumausaineen laatu ja määrä muodostavat ainoan luotettavan näytön rikoksesta.

Ottaen huomioon A:n kerralla käsittelemien huumausaine-erien koko ja yhteismäärä sekä lievennysperuste en pidä tuomittua rangaistusta liian ankarana. Hylkään valituksen.

[Taustatuki]

jos tuomio alle 2v pääsee ehdollisella jos ei pohjia.

Ei pidä paikkaansa, ei se ihan noin automaattisesti kyllä mene.

[Vieras]

No 99% yleensä jos ei mitään pohjia entuudestaan!

[ÄÄLIÖ]

Eikö olisi ollut helpompi olla hiljaa määristä kun avautua puolesta kilosta. No jokainen tavallaan.

[Vieras]

Törkeä «huumausainerikos»
Rangaistuksen mittaaminen
Menettämisseuraamus


Diaarinumero: R98/428
Esittelypäivä: 15.3.1999
Antopäivä: 25.8.1999
Taltio: 2099
A:n viljelemä hamppu vastasi marihuanaksi valmistettuna tetrahydrokannabinoli-pitoisuudeltaan pääosin hasista. Rangaistuksen lähtökohdaksi voitiin ottaa hasiksen osalta yleisesti noudatettu, määrään perustuva rangaistuskäytäntö. A:n teon erityinen suunnitelmallisuus, pitkäkestoisuus ja liiketoimenomaisuus huomioon ottaen rangaistus tuli mitata ankarammin kuin yleensä vastaavanlaatuisen ja -suuruisen hasiserän ollessa rikoksen kohteena.

Huumausaineen viljelystä ja valmistamisesta aiheutuneita kustannuksia ei voitu ottaa vähennyksenä huomioon tuomittaessa rikoslain 2 luvun 16 §:n nojalla rikoksen tuottama hyöty valtiolle menetetyksi.

RL 2 luku 16 §


ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 25.8.1999

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Riihimäen käräjäoikeuden tuomio 22.10.1997
Käräjäoikeus katsoi virallisen syyttäjän ajamasta syytteestä selvitetyksi, että A oli toukokuun 1997 ja 4.9.1997 välisenä aikana Janakkalassa vuokraamallaan kiinteistöllä, jolle hän oli rakentanut 15 metriä pitkän, 3 metriä leveän ja harjan kohdalta 2 metriä korkean tuulettimilla ja lämmittimellä varustetun muovilla katetun kasvihuoneen, viljellyt Cannabis sativa -kasvia eli hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena. Kasvattamastaan hampusta A oli valmistanut suuren määrän marihuanaa ja jonkin verran hasista. Kasvihuoneesta oli 4.9.1997 takavarikoitu 93 täysikasvuista Cannabis sativa -kasvia. A:n hallusta tilan päärakennuksesta oli lisäksi takavarikoitu noin 2 grammaa hasista ja kuivattua ja kuivumassa ollutta marihuanaa yhteensä noin 4,5 kiloa. Vielä A:n hallusta oli sanotusta rakennuksesta löydetty 69 900 markan arvosta setelirahoja. A:n asunnosta Vantaalta oli löydetty marihuanaa yhteensä noin 4,7 kiloa. Osa viimeksi mainitusta marihuanaerästä oli pakattu todennäköisesti myyntipakkauksiksi tarkoitettuihin muovipusseihin. Lisäksi A:n asunnosta oli takavarikoitu vaaka, 12 kasvihuoneviljelyssä käytettävää kaasupurkauslamppua, kasvilannoitteita ja ravinteita sekä kaksi lannoiteliuoksen happamuuden mittaamiseen käytettävää PH-mittaria, mikä osoitti A:n toiminnan ammattimaisuutta.

A:n viljelemän ja hallussapitämän huumausaine-erän laskennallinen kokonaismäärä oli ollut 24,2 kiloa, josta 2 grammaa oli ollut hasista ja loput hyvälaatuista hasiksen veroista marihuanaa.

Huumausainekasvien viljely oli toteutettu ammattimaisesti. Viljely oli tapahtunut kasvihuoneessa, jossa oli ollut lämmityslaite, tuulettimet ja musta muovi, jolla kasvihuoneen kasvuolosuhteita oli säädelty peittämällä viljelmä yöksi. A oli pitänyt kasvien hoitopäiväkirjaa. A:n hallusta oli löydetty useita astioita kasvien lannoitteita ja PH-mittari suotuisten kasvuolosuhteiden luomiseksi. Huomioon ottaen teon suunnitelmallisuus, ammattimaisuus, viljelmästä saatavat suuret huumausainemäärät ja se, että osa huumausaineesta oli ollut pakattuna tyypillisiin myyntipakkauksiin, käräjäoikeus katsoi, että viljely ja huumausaineen hallussapito oli tapahtunut myyntitarkoituksessa. A:n saama hyöty, jos hän olisi ehtinyt myydä huumausaineen, olisi ollut noin 968 000 markkaa.

Huomioon ottaen huumausaineen suuri määrä, viljelyn ammattimaisuus ja rikoksella tavoiteltu suuri hyöty huumausainerikosta oli, myös tekoa kokonaisuutena arvostellen, pidettävä törkeänä.

Käräjäoikeus totesi, että A oli aikaisemmin tuomittu Helsingin hovioikeuden 8.10.1996 antamalla tuomiolla alkukesästä 1995 tehdystä huumausainerikoksesta. Hän oli tuolloinkin viljellyt hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena. Toiminta oli tuolloin ollut suunnitelmallista. A:lle oli tuosta teosta tuomittu ehdollinen rangaistus. Tästä rangaistuksesta A ei ollut ottanut ojentuakseen, vaan oli tehnyt uuden vastaavanlaisen rikollisen teon. Teko oli nyt suunnitelmallinen. Edellä oleva otettiin huomioon rangaistusta mitattaessa. Hampun laajamittaisen viljelyn myyntiä varten tuli olla rikoksen vahingollisuuden ja rangaistuksen yleisestävien vaikutusten vuoksi selkeästi ankarammin rangaistavaa, kuin vastaavanlaatuisen ja suuruisen huumausaine-erän tai huumausaineen raaka-aine-erän pelkän hallussapidon ja myynnin.

Edelleen käräjäoikeus totesi, että A:n hallusta oli löydetty kätkettynä setelirahaa. A oli juuri ryhtynyt korjaamaan satoa ja näin ollen oli todennäköistä, että rahat olivat olleet osittain ennakkomaksua tai maksua korjatusta tai korjattavasta sadosta.

A:n kasvienhoitopäiväkirjan merkintöjen mukaan hän oli hankkinut lämpölamput, jotta voisi jatkaa huumausaineeksi tarkoitetun hampun viljelyä.

A tuomittiin rikoslain 50 luvun 2 §:n ja 6 luvun 2 §:n 1 kohdan nojalla törkeästä huumausainerikoksesta ja Helsingin hovioikeuden 8.10.1996 annetulla tuomiolla hänen syykseen luetuista huumausainerikoksesta ja hallinnan loukkauksesta yhteiseen 5 vuoden 3 kuukauden vankeusrangaistukseen. Lamput muun ohessa tuomittiin rikoksentekovälineinä valtiolle menetetyksi. Rahat 69 900 markkaa määrättiin rikoslain 50 luvun 6 §:n ja 2 luvun 16 §:n nojalla rikoksen tuottamana hyötynä valtiolle menetetyksi.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Janhunen sekä lautamiehet Holopainen, Anttila ja Horila.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 4.3.1998
A valitti hovioikeuteen. Valituksessaan A vaati, että hänen katsotaan syyllistyneen huumausainerikokseen törkeän huumausainerikoksen asemesta ja että syyte enemmälti hylätään tai että rangaistusta ainakin alennetaan. Lisäksi A vaati, ettei Helsingin hovioikeuden 8.10.1996 tuomitsemaa ehdollista vankeusrangaistusta määrätä pantavaksi täytäntöön. Vielä A vaati häneltä takavarikoitujen lämpölamppujen ja rahojen palauttamista.

Toimitettuaan asiassa suullisen käsittelyn hovioikeus lausui, että A oli kiistänyt hänen syykseen luetun huumausaineen määrän sillä perusteella, että poliisien tutkiman kahdeksan kilon kasvimäärän perusteella ei ollut voitu tehdä luotettavia johtopäätöksiä koko takavarikoidusta kasvierästä, kasvien märkäpainon punnitsemisessa käytetty vaaka ei ollut ollut riittävän tarkka, marihuana oli punnittu kosteana ja A:n syyksi luettuun huumausainemäärään oli sisältynyt huumausaineeksi kelpaamattomia kasvin osia.

Todistajana kuultu poliisimies oli kertonut, että tutkittuun kahdeksan kilon erään oli otettu viisi isoa kasvia, viisi keskisuurta kasvia ja viisi pientä kasvia sekä tilan päärakennuksen keittiöstä löytyneet kolme kasvia eli yhteensä 18 kasvia. Todistajana kuullun farmasian tohtorin mukaan kahdeksasta kilosta saatuja laskennallisia arvoja oli voitu luotettavasti käyttää arvioitaessa koko takavarikoidun kasvierän kuivapainoa sekä lehtien ja kukintojen osuutta siitä.

A:n esittämä väite ei heikentänyt tutkimustulosten soveltuvuutta arvioitaessa koko kasvierän kuivapainoa, koska kysymys oli otokseen sisältyvien erikokoisten kasvien painon keskiarvosta. Jos sama asia laskettiin suurilla kasveilla, saatiin kaikkien kasvien kokonaispainoksi reilusti yli 67 kiloa ja pienillä kasveilla kokonaispaino oli taas huomattavasti alle 40 kiloa.

Poliisin teknisen tutkinnan pöytäkirjasta kävi ilmi, että kasvien märkäpainon punnituksessa käytetty vaaka oli ollut kilon tarkkuudella punnitseva. Todistajana kuullun farmasian tohtorin mukaan tästä johtuneen virheen vaikutus ei ollut ollut kovin suuri 59 kilossa, mutta kylläkin jo huomattavampi kahdeksassa kilossa.

Poliisin teknisen tutkinnan mukaan näytteeksi otetussa kahdeksan kilon erässä oli ollut kuiva-ainetta 3 kiloa 570 grammaa eli kuivapainoprosentti oli ollut 44,63. Siten 59 kilossa kuiva-ainetta oli ollut 26 kiloa 331 grammaa. Koska vaaka oli näyttänyt painon vain yhden kilon tarkkuudella, oli kuivapainoprosentti ja kuiva-aineen osuus koko määrästä laskettava syytetyn edun mukaisesti. Siten sanotusta vaa'an tarkkuutta koskevasta seikasta johtuen kahdeksan kilon asemesta yhdeksän kilon perusteella laskettu kuivapainoprosentti oli 39,67 ja kuiva-aineen osuus 58 kilosta oli 23,9 grammaa.

Näytteeksi otetusta kahdeksan kilon erästä kuivatussa 3 kilossa 570 grammassa oli poliisin teknisen tutkinnan mukaan ollut lehtiä ja kukintoja 1 kilo 813 grammaa eli 50,78 prosenttia. Näin ollen 67 kilosta saatavan marihuanan määrä oli ollut yhteensä 15 kiloa 184 grammaa. A:n väitteiden johdosta syyttäjä oli ilmoittanut, että laskuvirheestä johtuen kukintoja ja lehtiä oli ollut tosiasiassa enemmän ja että siten huumausainemäärä oli tosiasiassa ollut noin kiloa suurempi kuin syytteessä. Kun syyttäjän ilmoittama virhe oli eliminoitu, saatiin kukintojen ja lehtien määräksi 1 kilo 920 grammaa eli 53,78 prosenttia kuiva-aineesta. Laskemalla 53,78 prosenttia koko kuiva-ainemäärästä hovioikeus päätyi tältä osin enintään yhteensä 14 kilon 294 gramman laskennalliseen huumausainemäärään.

Todistajana kuultu poliisimies oli kertonut, että tutkimuksiin otetut kasvit oli kuivattu vetokaapissa 5. -10.9.1997. Todistelutarkoituksessa kuultu A oli kuitenkin pitänyt kuivausaikaa riittämättömänä. A oli kertonut, että marihuanaa tuli kuivata kaksi viikkoa huoneenlämmössä riittävällä ilmanvaihdolla. Todistajana kuullun farmasian tohtorinkin mukaan poliisin käyttämä kuivausaika oli ollut liian lyhyt, mikä oli myös pääteltävissä poliisin teknisen tutkinnan pöytäkirjasta ja keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion 19.9.1997 ja 23.9.1997 antamista lausunnoista. Tutkimushetkellä laboratoriossa suurten kasvien lehtien ja kukintojen paino oli pudonnut noin 12,5 prosenttia siitä, mikä niiden paino oli ollut poliisin suorittamassa punnituksessa. Sen sijaan A:n itsensä kuivaama Vantaalta löydetty marihuana ei ollut tutkinnan aikana kuivunut. Tämä tuki osaltaan sitä, että kuivausaika vetokaapissa oli ollut liian lyhyt.

Siitä huolimatta, että keskisuurten ja pienten kasvien lehtien ja kukintojen paino oli punnituksen jälkeen pudonnut huomattavasti vähemmän kuin suurten kasvien, hovioikeus arvioi syytetyn edun huomioonottaen kuivumisen osuudeksi 15 prosenttia. Siten viljelmällä olleista kasveista saatavan huumausaineen määrä oli ollut 12 kiloa 150 grammaa.

Myös Janakkalan tilan päärakennuksessa olleen marihuanan kuivuminen oli ollut kesken, erityisesti 3 kilon 380 gramman osalta. Todistajana kuullun poliisimiehen kertomuksen perusteella hovioikeus katsoi selvitetyksi, että 3 kilon 380 gramman erään olivat sisältyneet myös oksat. Ottaen huomioon lehtien ja kukintojen kuivapainoprosentti 53,78 ja noin 35 prosentin luokkaa oleva lisäkuivuminen tutkinnan aikana saatiin marihuanan määräksi 1 kilo 182 grammaa. Asunnossa oli 3 kilon 380 gramman lisäksi ollut marihuanaa tutkinnan mukaan 1 kilo 310 grammaa. Koska kuivuminen oli ollut vähäistä, ei 1 kilosta 310 grammasta tehty vähennystä.

Todistajana kuullun poliisimiehen kertomuksen, tutkinnasta otettujen valokuvien ja poliisin teknisen tutkinnan pöytäkirjan perusteella hovioikeus katsoi selvitetyksi, ettei marihuanaan ollut sisältynyt huumausaineeksi kelpaamattomia kasvin osia lukuunottamatta 3 kilon 380 gramman erää.

Edellä kerrotun perusteella oli selvitetty, että viljelmällä olleista kasveista saatavan huumausaineen laskennallinen määrä oli ollut yhteensä 12 kiloa 150 grammaa ja että tilan päärakennuksessa oli ollut marihuanaa 1 kilo 182 grammaa ja 1 kilo 310 grammaa eli yhteensä 2 kiloa 492 grammaa. Lisäksi siellä oli ollut 2 grammaa hasista. Teknisen tutkinnan pöytäkirjasta ilmeni, että A:n asunnossa Vantaalla oli ollut marihuanaa 4 kiloa 591 grammaa. Marihuanan laskennallinen kokonaismäärä oli siten ollut yhteensä 19 kiloa 233 grammaa.

Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnon mukaan Janakkalasta tutkituista kasveista oli ollut kannabiksen vaikuttavaa ainetta tetrahydrokannabinolia (THC) 2,6 - 8,4 prosenttia. Hasiksen THC-pitoisuus oli ollut 28 prosenttia. Vantaalta tutkittujen kasvien THCpitoisuudet olivat olleet 0,7 - 1,8 prosenttia lukuun ottamatta kukintoja, joiden THC-pitoisuus oli ollut 6,6 prosenttia. Todistajana kuullut kaksi poliisimiestä ovat kertoneet, että marihuanan THC-pitoisuus oli yleensä 0,35 - 12 prosenttia ja hasiksen 4 - 10 prosenttia.

Edellä mainitut seikat huomioonottaen hyvälaatuista hasiksen veroista marihuanaa oli ollut Janakkalassa 14 kiloa 642 grammaa ja Vantaalla 640 grammaa sekä Vantaalla huonompilaatuista marihuanaa 3 kiloa 951 grammaa. Hyvälaatuisen marihuanan grammahinnaksi oli selvitetty 40 markkaa ja huonompilaatuisen 30 markkaa. Siten A:n saama hyöty, jos hän olisi ehtinyt myydä huumausaineen, olisi ollut yhteensä 729 810 markkaa.

Syytteen osittaisesta hylkäämisestä huolimatta A:n syyksi luettua tekoa oli käräjäoikeuden mainitsemin perustein pidettävä törkeänä.

Vaikka Vantaalta löydetyn marihuanan 3 kilon 951 gramman huumausainepitoisuuden alhaisuus oli otettava rangaistuksen mittaamisessa lieventävänä seikkana huomioon, niin käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevin perustein hovioikeus katsoi, että teko oli ankarasti tuomittava.

Lämpölamppujen osalta hovioikeus totesi, että rikoslain 50 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan menetetyksi oli tuomittava välineet, tarvikkeet tai aineet, joita oli käytetty sanotussa luvussa mainitun rikoksen tekemiseen tai jotka oli tähän tarkoitukseen hankittu. Säännöksen perusteella oli tuomittava menetetyksi myös sellaiset rikoksentekovälineet, jotka rikoksentekijä oli hankkinut samanlaisen rikoksen tekemistä varten kuin menettämisseuraamuksen perustana ollut rikos, mutta joita hän ei vielä ollut ehtinyt käyttää aiottuun tarkoitukseen.

A:n muistiinpanoista oli pääteltävissä vastoin hänen kiistämistään, että hän oli hankkinut lämpölamput jatkaakseen huumausaineeksi tarkoitetun hampun viljelyä. Vaikka A ei ollut käyttänyt lämpölamppuja hänen syykseen luetun rikoksen tekemiseen, niin edellä mainitun perusteella lämpölamput oli tuomittava valtiolle menetetyiksi, koska ne oli hankittu myöhempää huumausaineen viljelyä varten.

Hovioikeus pysytti muutoin käräjäoikeuden tuomion, mutta alensi A:lle tuomitun yhteisen vankeusrangaistuksen 4 vuoteen 9 kuukauteen vankeutta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Heikkilä, Pitkänen ja Ketola. Esittelijä Minna Hällström.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle myönnettiin valituslupa.

A vaati valituksessaan, että hänet tuomitaan törkeän huumausainerikoksen asemesta huumausainerikoksesta muuttaen samalla syyksilukemisen koskemaan huomattavasti pienempää huumausainemäärää kuin mitä hovioikeus oli katsonut sekä että hänelle tuomittua rangaistusta joka tapauksessa oleellisesti alennetaan. Lisäksi A vaati, ettei aiempaa ehdollista vankeusrangaistusta määrätä pantavaksi täytäntöön. Vielä A vaati häneltä takavarikoitujen rahojen ja lämpölamppujen palauttamista.

Virallinen syyttäjä antoi häneltä pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 25.8.1999
Syyksilukeminen
Näytön arvioinnin osalta Korkein oikeus ei katso olevan syytä muuttaa hovioikeuden tuomiota. Näin ollen Korkein oikeus hyväksyy hovioikeuden johtopäätöksen A:n syyksi luettavasta huumausaineen määrästä. A:n kasvattamista hampuista saatavan huumausaineen laskennallinen määrä on ollut yhteensä 19 kiloa 233 grammaa ja arvo lähes 730 000 markkaa. Tämän lisäksi A:n hallusta on tavattu kaksi grammaa hasista. Rikoksen kohteena on siten ollut suuri määrä huumausainetta ja rikoksella on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä. Huumausainerikosta on tämän vuoksi ja, ottaen huomioon sen ammattimaisuus, myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

Rangaistuksen mittaaminen
Hamppu on marihuanaksi valmistettuna tai muun huumausaineen raaka-aineena ollut hyvänlaatuista ja vastannut THC-pitoisuudeltaan pääosin hasista. Rangaistusta teosta mitattaessa on siten perusteltua ottaa lähtökohdaksi yleisesti noudatettu, huumausainerikoksen kohteena olleeseen hasiksen määrään perustuva rangaistuskäytäntö. A:n syyksi luettu menettely on kuitenkin vaatinut erityistä suunnitelmallisuutta, ollut pitkäkestoinen ja liiketoimenomainen. Teko osoittaa tämän vuoksi hänessä niin moitittavaa syyllisyyttä, että rangaistus tulee mitata ankarammin kuin yleensä vastaavanlaatuisen ja -suuruisen hasiserän ollessa rikoksen kohteena. Hovioikeuden A:lle tuomitsemaa rangaistusta ei siten ole syytä alentaa.

Menettämisseuraamukset
Takavarikoidut setelirahat yhteensä 69 900 markkaa ovat löytyneet Janakkalassa sijaitsevan A:n vuokraaman tilan päärakennuksen keittiöstä hellan alta halkopinosta muovipussiin niputettuina. A on kertonut saaneensa rahat haltuunsa, mutta etteivät rahat olleet hänen. Muuta A ei ole suostunut rahoista kertomaan.

A:n vuokraamalle tilalle tehdyssä kotietsinnässä tilalta on tavattu vain A. A on asiaa tutkittaessa ilmoittanut, ettei, vuokranantajaa ja tämän tuttavia lukuunottamatta, yksikään hänen tuttunsa ollut tilalla käynyt. Viitteitä siitä, että tilalla olisi asunut tai vieraillut muita henkilöitä kuin A, ei ole.

Kun takavarikoidut setelirahat ovat löytyneet A:n yksin hallitsemasta rakennuksesta, jossa ei ole oleskellut muita henkilöitä, ja kun A ei ole suostunut kertomaan mitään rahojen alkuperästä, asiassa on selvitetty, että rahat kuuluvat A:lle.

A:n taloudellisesta asemasta esitetyn selvityksen mukaan hänellä ei kesällä 1997 ole ollut varallisuutta. Maksamatonta opintolainaa hänellä on ollut ainakin 10 000 markkaa. A on saanut työttömyyspäivärahaa 2 021 markkaa ja asumistukea 647 markkaa kuukaudessa. A on maksanut vuokraa Helsingissä sijaitsevasta asunnostaan 2 200 markkaa ja Vantaalla sijaitsevasta asunnostaan 2 500 markkaa kuukaudessa. Lisäksi A on maksanut vuokraa Janakkalassa sijaitsevasta tilasta.

A:lla ei siten ole ollut työpaikkaa eikä mainittavaa varallisuutta. A ei ole vastannut tiedusteluihin, jotka ovat koskeneet hänen aikaisempaa työssäoloaan tai varallisuusasemaansa. Viitteitä siitä, että A olisi syytteessä tarkoitettuna aikana harjoittanut muuta tuloa tuottavaa toimintaa kuin marihuanan tuotantoa, ei ole.

A:n varallisuusasemasta sekä säännöllisistä tuloista ja menoista esitetty edellä mainittu selvitys osoittavat, ettei A:lla ole voinut olla hallussaan 69 900 markkaa omia säästöjä. Rahojen suuresta määrästä sekä poikkeuksellisesta säilytystavasta voidaan päätellä, etteivät rahat ole liittyneet A:n säännönmukaiseen taloudenpitoon ja kulutukseen.

A on rahojen löytymisen aikoihin harjoittanut laajamittaista huumausaineen viljelyä. A:n Vantaalla sijaitsevasta asunnosta muun ohella takavarikoidut 43 pienehköä marihuanapussia viittaavat siihen, että A on toiminnallaan pyrkinyt laajamittaiseen huumausaineen jakeluun. Asiassa ei ole ilmennyt mitään siihen viittaavaa, että A tämän lisäksi olisi harjoittanut muutakin tuloa tuottavaa toimintaa, josta takavarikoidut rahat saattaisivat olla peräisin.

Edellä esitetyn perusteella on selvitetty, että A on saanut edellä mainitut setelirahat hänen syykseen tässä jutussa luetulla rikoksella. Rahat ovat näin ollen rikoslain 2 luvun 16 §:ssä tarkoitettua rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä. Kun huumausaineen viljely ja valmistaminen ovat rikollista toimintaa, niistä aiheutuneita kustannuksia ei voida hyödyn määrää arvioitaessa ottaa vähennyksenä huomioon. Setelirahat on siten kokonaisuudessaan tuomittava valtiolle menetetyiksi.

Rahat eivät ole rikoslain 50 luvun 6 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja välineitä, tarvikkeita tai aineita, joita on käytetty A:n syyksi luetun rikoksen tekemiseen eivätkä saman momentin 2 kohdassa tarkoitettuja huumausaineen laitonta viljelyä ja valmistusta varten lainattuja varoja tai varoja, joilla muuten olisi rahoitettu A:n syyksi luettua törkeää huumausainerikosta. Näin ollen niitä ei voida, niin kuin alemmat oikeudet ovat tehneet, tuomita menetetyiksi rikoslain 50 luvun 6 §:n nojalla.

Lämpölamppuja koskevan menettämisseuraamuksen osalta Korkein oikeus katsoo, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomiota.

Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Taipale, Möller ja Kitunen sekä ylimääräinen oikeusneuvos Mansikkamäki. Esittelijä Jarmo Hirvonen.

[Taustatuki]

No 99% yleensä jos ei mitään pohjia entuudestaan!

Onko esittää lähdetietoa?

[Vieras]

No yli 2v ei voi tuomita ehdollisena! Ellei kyse nuoresta henkilöstä erikoistapauksessa. ja kato uutisia raiskaajat saa ehdollista jos tuomio alle 2v ja syyksi sanotaan aikaisempi nuhteettomuus eli ei pohjia. Tuossa vielä joku lakipätkä.



Ehdollinen vankeus

1 §. 1 momentti. Valinta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä. Seuraamusjärjestelmämme perustuu ajatukseen asteittain ankaroituvasta rangaistusjärjestelmästä, jonka mukaan seuraamuksen määrää ja lajia ankaroitetaan asteittain rikoksen vakavuusasteen ja uusimisen mukaan. Ehdollinen vankeus sijoittuu tässä portaikossa sakon yläpuolelle, mutta yhdyskuntapalvelun ja sen rinnalla olevien lyhyimpien ehdottomien vankeusrangaistusten alapuolelle. Lievempää porrasta on katsottu voitavan perustellusti käyttää yhteiskuntaan takaisin sijoittumisen kannalta tai tuomitun henkilöön liittyvistä kohtuussyistä.

Rangaistuslajin valinnassa on ilmennyt käytännössä suuriakin eroja eri tuomioistuinten kesken. Tuomittavien henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta on ongelmallista, että samankaltaisesta teosta tuomitut rangaistukset vaihtelevat sen mukaan, millä paikkakunnalla rikos satutaan tekemään.

Seuraamusharkinnan helpottamiseksi ja rangaistuskäytännön yhtenäistämiseksi tuomioistuimille olisi annettava aikaisempaa tarkemmat lajivalintaa ohjaavat säännökset. Tämän mukaan lievemmän rangaistuslajin tuomitseminen on pääsääntö silloin, kun sille asetetut muodolliset edellytykset täyttyvät. Pääsäännöstä poikkeamiseen ankarampaan suuntaan on lajivalintaa koskevassa säännöksessä annettava selkeät perusteet.

Edellä mainituilla perusteilla ehdotetaan, että valittaessa ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä ehdollinen vankeusrangaistus asetetaan lähtökohdaksi, josta tuomioistuin voi poiketa ehdottoman vankeuden suuntaan laissa mainituin perustein. Näitä perusteita olisivat rikoksen vakavuus, siitä ilmenevä tekijän syyllisyys ja tekijän aikaisempi rikollisuus.

Nykyisen lain mukaan rikoksen törkeys estää ehdollisen rangaistuksen käyttämisen, koska yli kahden vuoden pituista vankeusrangaistusta ei voida määrätä ehdolliseksi. Myös uudessa laissa lähdettäisiin siitä, että rikosta, josta tuomitaan yli kahden vuoden vankeusrangaistus, on yleensä pidettävä niin törkeänä, ettei ehdollinen vankeus tule kysymykseen. Poikkeuksellisesti saattaisi myös tällaisen vankeusrangaistuksen määrääminen ehdolliseksi olla perusteltua. Esimerkiksi alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta saattaa joskus olla aihetta määrätä pitkäkin vankeusrangaistus ehdolliseksi. Ehdollisen vankeuden käyttö voidaan kuitenkin eräissä tapauksissa mahdollistaa mittaamalla rangaistus kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen alle kahden vuoden pituiseksi.

Rikoksen vakavuus olisi, kuten nykyisinkin, otettava huomioon rangaistuslajin valinnassa. Mitä pitempi rangaistus olisi, sitä vähäisemmät olisivat mahdollisuudet ehdollisen vankeusrangaistuksen käyttöön. Uudistuksella ei ole tarkoitus muuttaa nykyistä tuomitsemiskäytäntöä.

Rikoksen vakavuus viittaa ensi sijassa ulkoiseen teonkuvaukseen, ennen kaikkea aiheutettuun vahinkoon ja teolla tuotettuun vaaraan. Ulkoisen teonkuvauksen ohella teon moitittavuus- ja törkeysarvosteluun vaikuttaa tekijän syyllisyys. Syyllisyys mainitaan myös yhtenä rikoslain 6 luvun 1 §:n yleisenä mittaamisperusteena. Valinta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä on aina olennaisesti valintaa ankaruudeltaan toisistaan poikkeavien vaihtoehtojen välillä. Tämän vuoksi yleiset mittaamisperusteet ohjaavat keskeisesti myös tätä ratkaisua. Tämän mukaisesti ehdotetaan säädettäväksi, että lajivalinnassa kiinnitetään huomio myös rikoksessa ilmenevään tekijän syyllisyyteen. Samoin kuin rikoslain 6 luvussa sanamuoto painottaa konkreettisesta teosta ilmenevää syyllisyyttä (niin sanottu tekosyyllisyys), ei esimerkiksi tekijän yleistä elämäntapaa ja sen moitittavuutta (niin sanottu tekijäsyyllisyys). On myös selvää, että tekijän syyllisyys otetaan jo nykyisin käytännössä huomioon ehdollista rangaistusta määrättäessä.

Kolmas ehdollisen vankeuden este olisi tekijän aikaisempi rikollisuus. Aikaisemmalla rikollisuudella tarkoitetaan tässä ennen kaikkea rikoksia, joista syytetty on tuomittu rangaistukseen ennen kuin hän syyllistyi tuomittavana olevaan rikokseen. Jos syytetty tuomitaan rangaistukseen esimerkiksi rikossarjasta, rikosten lukumäärä tulee huomioon otetuksi kahden ensiksi mainitun kriteerin, rikoksen vakavuuden ja tekijän syyllisyyden kautta eikä kysymyksessä siis ole syytetyn aikaisempi rikollisuus. Samoin jos samaan konkurrenssiryhmään kuuluvista eri rikoksista tuomitaan rangaistukseen kahdessa eri oikeudenkäynnissä, ensimmäisessä oikeudenkäynnissä käsiteltyjä rikoksia ei voida pitää syytetyn aikaisempana rikollisuutena, vaan ehdollisen vankeusrangaistuksen mahdollisuus määräytyy rikosten vakavuuden ja tekijän syyllisyyden perusteella. Jos rikossarja koostuu suuresta määrästä rikoksia, tuomitun rikollisuus saattaa tällöin olla niin vakavaa, että hänet on myöhemmässä oikeudenkäynnissä tuomittava ehdottomaan vankeusrangaistukseen, vaikka hänet olisi ensimmäisessä oikeudenkäynnissä tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lopputuloksena on tällöin tosiasiallisesti eräänlainen yhdistelmärangaistus, joka koostuu sekä ehdollisesta että ehdottomasta osasta. Edellä kuvatun kaltaisissa tapauksissa rikossarjaan kuuluvien rikosten käsitteleminen eri oikeudenkäynneissä saattaa myös johtaa siihen, että rikoksen tekijälle tuomitaan useita ehdollisia vankeusrangaistuksia peräkkäin.

Rikoksentekijän aikaisemman rikollisuuden perusteella joudutaan siten ratkaisemaan ehdollisen vankeusrangaistuksen tuomitsemisen mahdollisuus sellaisissa tapauksissa, joissa rikoksen tekijä syyllistyy uuteen rikoksen sen jälkeen kun hänet on tuomittu yhteen tai useampaan ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Aikaisemman rikollisuuden vaikutusta uuden rangaistuksen ehdollisuuteen ei voida määritellä täsmällisesti laissa, koska tilanteet poikkeavat toisistaan. Koska kysymyksessä on kokonaisharkinta, jossa on otettava huomioon myös tuomittavana olevan rikoksen vakavuus ja tekijän syyllisyys, yksiselitteistä tulkintaohjetta ei voida antaa siihen kysymykseen, miten monta ehdollista vankeusrangaistusta rikoksentekijälle voidaan tuomita peräkkäin nyt tarkoitetuissa tapauksissa. Aikaisempien rikosten määrän ja rikosten törkeyden lisäksi harkintaan vaikuttaa myös uusimisnopeus. Mitä pitempi aika on kulunut aikaisemmasta tuomiosta, sitä pienempi merkitys uusimiselle on syytä antaa. Rikoksentekijän aikaisempaa rikollisuutta koskevan nimenomaisen maininnan tarkoituksena on kuitenkin vähentää useiden peräkkäisten ehdollisten vankeusrangaistusten tuomitsemisen mahdollisuutta.

2 momentti. Edellä 1 momentissa kuvatut pääperiaatteet ovat pääsääntöisesti riittäviä ohjaamaan lajivalintaa ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä. Ehdottoman vankeuden aiheuttamat haitat korostuvat kuitenkin silloin, kun kysymyksessä on nuori henkilö. Nuorten henkilöiden asema olisikin syytä tässä valintatilanteessa nykyiseen tapaan ottaa erityisesti huomioon. Tämän vuoksi ehdotetaan 2 momenttiin otettavaksi voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaava säännös, jonka mukaan alle 18 -vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saisi tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen, elleivät painavat syyt sitä vaadi. Sen sijaan lakiin ei ehdoteta sisällytettäväksi nykyiseen ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 2 §:ään sisältyvää aikaisemman tuomion estevaikutusta koskevaa nimenomaista säännöstä. Kyseinen aikaisemman ehdottoman vankeustuomion estevaikutus voidaan riittävästi ottaa huomioon ehdotettujen säännösten mukaisessa harkinnassa. Samalla myös nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 7 § ehdotetaan kumottavaksi.

Tuomioistuimella on luonnollisesti edelleen harkintavaltaa sen arvioidessa rikoksen törkeyttä, tekijän syyllisyyttä tai aikaisempien vakavien rikosten merkitystä rangaistuslajin valinnalle. Huomioon otettavat yleiset rangaistuksen määräämiseen vaikuttavat periaatteet saattavat poikkeuksellisesti johtaa siihen, että muutoin törkeä ja ehdotonta vankeusrangaistusta vaativa rikos rangaistaan ehdollisella vankeudella, kun otetaan huomioon esimerkiksi kohtuusperusteet. Pitkä esitutkintavankeusaika tai syytetyn vakava sairaus voivat puhua ehdottoman vankeuden tuomitsemista vastaan. Samoin muuttuneessa elämäntilanteessa, jossa rikoksentekijä on pitkään pysytellyt irti rikoksista, vankilaan palauttaminen voisi katkaista myönteisen kehityksen.

2 §. Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset. Ehdollisen vankeuden ohesseuraamukseksi voitaisiin tässä pykälässä mainituin edellytyksin tuomita sakkoa tai yhdyskuntapalvelua. Alle 21-vuotiaana rikoksen tehnyt voidaan myös tuomita ehdollisen vankeuden lisäksi valvontaan.

1 momentti. Pykälän 1 momentin mukaan ehdollisen vankeuden ohessa voitaisiin edelleen tuomita sakkoa, silloinkin kun ehdollinen vankeus on yli yhden vuoden. Tuomioistuimella säilyisi laaja harkintavalta sen suhteen, milloin sakon tuomitsemista pidettäisiin tarpeellisena. Sen tuomitsemisen edellytykset kuvattaisiin samalla tavoin kuin voimassa olevassa laissa, eli sakko tuomittaisiin, jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena rikoksesta. Sakko voidaan luonnollisesti tuomita oheisrangaistukseksi myös silloin, kun rikoksesta ei muutoin ole säädetty rangaistukseksi sakkoa. Tätä ei ole pidetty tarpeellisena mainita laissa erikseen. Sakko olisi ehdoton, koska ehdollista sakkoa ei muutenkaan enää tunnettaisi.

Toiseksi oheisseuraamukseksi ehdotetaan yhdyskuntapalvelua. Se voisi liittyä yli yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen eli tapauksiin, joissa on kyse suhteellisen vakavasta rikoksesta. Yhdyskuntapalvelu on sakkoa ankarampi rangaistus ja soveltuu siten tällaisen rikoksen lisärangaistukseksi. Nykyisen lain mukaan yli kahdeksan kuukauden pituista ehdotonta vankeusrangaistusta ei voida muuntaa yhdyskuntapalveluksi, vaan voidaan tuomita vain ehdollinen vankeusrangaistus tai ehdoton vankeusrangaistus. Lisäksi alle 18-vuotiaana rikoksen tehneille voidaan vastaavassa tilanteessa tuomita nuorisorangaistus. Tällä tavoin tuomioistuin saisi käyttöönsä uuden rangaistusvaihtoehdon, jolla voitaisiin mahdollisesti välttää ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitseminen. Lisärangaistuksena tuomittava yhdyskuntapalvelu voi aiheuttaa käytännössä ongelmia, koska se on lyhyempi kuin itsenäisenä rangaistuksena tuomittava yhdyskuntapalvelu, vaikka se on seurauksena törkeämmistä rikoksista. Yhdyskuntapalvelulla lisärangaistuksena olisi kuitenkin suhteellisen rajoitettu soveltamisala, minkä vuoksi sen käytön ei ole syytä olettaa heikentävän uskoa seuraamusjärjestelmän oikeudenmukaisuuteen.

Yhdyskuntapalvelu ehdollisen vankeuden oheisrangaistuksena olisi kestoltaan vähintään 20 ja enintään 90 tuntia, sen sijaan että ehdottoman vankeuden sijasta käytettävän yhdyskuntapalvelun aika on 20̅200 tuntia. Lisärangaistuksena käytettävä yhdyskuntapalvelu olisi siis selvästi tavallista yhdyskuntapalvelua lievempi. Yhdyskuntapalvelutuntien määrä mitattaisiin kuten rangaistukset yleensä eli rikoksen vakavuuden ja tekijän syyllisyyden mukaan.

2 momentti. Alle 21-vuotiaana rikoksen tehnyt voitaisiin ehdotuksen mukaan tuomita valvontaan. Valvonta olisi rikoksentekijän näkökulmasta katsoen joka tapauksessa pelkkään ehdolliseen rangaistukseen verrattuna lisärangaistus, vaikka se nykyisessä muodossaan onkin luonteeltaan pääasiassa tuen tarjoamista nuorelle. Tämän vuoksi myös valvonnasta säädettäisiin oheisseuraamuksia koskevassa pykälässä. Nykyisin ehdollisesti tuomitun nuoren rikoksentekijän on suoraan lain nojalla oltava koetusaikana valvonnan alaisena, jollei tuomioistuin ole toisin määrännyt. Nyt ehdotetaan, että valvonnan tarpeellisuudesta muiden lisäseuraamusten tapaan päättäisi aina tuomioistuin kussakin tapauksessa erikseen.

Tuomioistuimen on nykyisin kyettävä tekemään ratkaisunsa valvonnan suhteen sen tuomittavan käyttäytymistä koskevan sangen vaikean ennusteen perusteella, voidaanko tuomitun katsoa ojentuvan ilman valvontaakin. Tällaisen ennusteen tekemisestä on jo aiemmin luovuttu ehdollisen rangaistuksen edellytyksien harkinnassa. Harkintakriteeriksi valvonnan puolesta riittäisi ehdotuksen mukaan se, että valvontaa pidetään perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi sekä uusien rikosten ehkäisemiseksi. Rikoksentekijä tuomittaisiin valvontaan, milloin valvonnan voi tekijän henkilökohtaisten olojen perusteella olettaa edistävän hänen sosiaalista selviytymistään ja vähentävän uusien rikosten todennäköisyyttä.

3 momentti. Oheisseuraamuksena tuomitusta sakosta, yhdyskuntapalvelusta ja valvonnasta on 3 momentin mukaan voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Sakkoa voidaan siten tuomita vähintään yksi ja enintään 120 päiväsakkoa, päiväsakon rahamäärä määrätään rikoslain 2 a luvun 2 §:n mukaisesti ja sakko pannaan täytäntöön samalla tavoin kuin itsenäinen sakkorangaistus. Yhdyskuntapalveluun puolestaan sovelletaan yhdyskuntapalvelusta annettua lakia (1055/1996). Siten myös ehdollisen vankeuden oheisrangaistuksena tuomittavan yhdyskuntapalvelun edellytyksenä on, että rikoksentekijä on antanut sen suorittamiseen suostumuksensa ja että hänen voidaan olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta. Jos tuomittava ei suostu yhdyskuntapalveluun oheisrangaistuksena, tuomioistuin voi tuomita ehdollista vankeutta ja sen oheisrangaistuksena sakkoa.

Vaikka oheisrangaistuksena tuomittava yhdyskuntapalvelu yhdessä ehdollisen vankeuden kanssa saattaakin estää ehdottoman vankeuden käytön, yhdyskuntapalvelua ei tuomita ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta. Tämän vuoksi tarvitaan säännös siitä, millaiseksi vankeusrangaistukseksi yhdyskuntapalvelu tarvittaessa voidaan muuntaa. Tässä momentissa säädetään, että lisärangaistuksena tuomittu yhdyskuntapalvelu voidaan muuntaa vähintään neljän ja enintään 90 päivän vankeudeksi. Yhdyskuntapalvelussa käytettävän ohjeellisen muuntoasteikon mukaan 90 tuntia yhdyskuntapalvelua vastaa 90 päivää vankeutta. Neljä päivää on puolestaan sama kuin takaisin vankeudeksi muunnettavan yhdyskuntapalvelun ja sakon muuntorangaistuksen vähimmäismäärä. Tuomioistuimen tulee muuntaessaan yhdyskuntapalvelun vankeudeksi ottaa lähtökohdaksi suorittamatta jääneet yhdyskuntapalvelutunnit ja tuomita vankeutta niitä vastaava määrä - ei kuitenkaan vähemmän kuin neljä päivää.

Ehdolliseen vankeuteen tuomittujen nuorten rikoksentekijöiden valvonnasta säännellään tarkemmin nuorista rikoksentekijöistä annetussa laissa ja asetuksessa (1001/1942). Valvontaa koskevia säännöksiä ei niiden vanhentuneisuudesta huolimatta yleisperusteluissa kerrotuista syistä ehdoteta uusittaviksi, vaan ne jäisivät toistaiseksi voimaan. Mainittujen säännösten mukaan oikeusministeriö vastaa valvonnan järjestämisestä. Valvontaa koskeviin pykäliin sisältyvät säännökset muun muassa valvottavan velvollisuuksista. Oikeusministeriö voi valvojan esityksestä lakkauttaa kuusi kuukautta kestäneen valvonnan. Oikeusministeriön mainitut tehtävät on ehdotettu siirrettäväksi perustettavalle vapausseuraamusvirastolle (HE 136/2000 vp).

3 §. Ehdollisen vankeuden sisältö. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, mitä rangaistuksen ehdollisuus tarkoittaa. Nykyisen lain tapaan säädettäisiin, että rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi. Samaan yhteyteen kuuluu nykyisen lain 6 §:ssä oleva säännös rangaistuksen raukeamisesta kokonaan, jos tuomittu koeaikana käyttäytyy lain edellyttämällä tavalla.

Nykyisessä laissa käytetty termi koetusaika ehdotetaan korvattavaksi lyhyemmällä sanalla koeaika. Sana vastaa kielellisesti myös paremmin sitä, että kyseisenä aikana on pikemminkin tarkoitus kokeilla, miten rikoksentekijä jatkossa suoriutuu, kuin koetella häntä.

Koeaika olisi vähintään yksi ja enintään kolme vuotta. Koeajan pituus säilyisi siten nykyisellään.

Pykälässä ehdotetaan nykyisen lain 3 §:n mukaisesti säädettäväksi, että koeajan alkaminen lasketaan tuomion julistamisesta tai antamisesta eikä vasta lainvoimaiseksi tulosta. Koeajan pituutta ei lyhennä tutkintavankeudessa ennen tuomion julistamista mahdollisesti vietetty aika, vaikka se vähennetäänkin rikoslain 3 luvun 11 §:n mukaan tuomitusta rangaistuksesta. Koeajan päättymispäivä olisi edelleen ilmoitettava tuomiossa, mikä käy ilmi ehdotetusta 4 §:stä.

4 §. Tuomion vaikutuksista ilmoittaminen. Pykälä vastaa nykyistä lakia. Ehdolliseen vankeuteen tuomitulle on tuomiota julistettaessa tai annettaessa ilmoitettava ne 5 §:ssä säädetyt perusteet, joiden nojalla rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön. Lisäksi tuomiossa tulisi selvyyden vuoksi ilmoittaa koeajan päättymispäivä, vaikka se ehdotetun 3 §:n mukaan määräytyisikin suoraan lain nojalla.

5 §. Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi. Ehdotettu pykälä vastaa pääosin vuonna 1991 uudistettua ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 4 §:n 1 momenttia. Se on laadittu aikaisempaa suppeammaksi ja pykälästä on jätetty pois eräitä itsestäänselvyyksiä.

1 momentti. Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi on mahdollista vain koeaikana tehdyn uuden rikoksen vuoksi. Tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeuden pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana uuden rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Ehdollinen vankeus voidaan ehdotuksen mukaan määrätä pantavaksi täytäntöön vain ehdottoman vankeusrangaistuksen perusteella, kun se nykyisen lain mukaan on mahdollista myös ehdollisen vankeusrangaistuksen vuoksi. Jos uuden rikoksen rangaistukseksi tuomitaan ehdollinen vankeus, ei ole tarkoituksenmukaista samalla päätöksellä määrätä vanhaa ehdollista vankeutta täytäntöönpantavaksi, koska ehdollisella vankeudella tavoitellut edut silloin menetettäisiin.

Uusi rikos voi johtaa ehdollisen vankeuden määräämiseen täytäntöönpantavaksi vain, jos se on tehty ennen koeajan päättymistä. Rikosoikeudellisten periaatteiden mukaan ratkaiseva on toiminnan hetki eikä seurauksen ilmenemisaika. Lisäedellytyksenä on nykyiseen tapaan se, että syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

Kun tuomitaan uusi ehdoton vankeusrangaistus ja samalla määrätään ehdollinen vankeus täytäntöönpantavaksi, näiden rangaistusten suhde on määriteltävä laissa. Samalla tavoin kuin nykyisen ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 4 §:n 2 momentin mukaan rikoksista on tuomittava yhteinen vankeusrangaistus. Yhteiseen vankeusrangaistukseen tuomitaan silloinkin, kun samalla kertaa tuomittavaksi tulee muita uusia rangaistuksia. Yhteisen vankeusrangaistuksen tuomitsemisessa noudatetaan rikoslain 7 luvun säännöksiä.

2 momentti. Mahdollisuus määrätä entinen ehdollinen rangaistus täytäntöönpantavaksi vain osittain tuli lakiin vuonna 1991. Tarkoituksena oli lisätä järjestelmän joustavuutta antamalla tuomioistuimelle muitakin vaihtoehtoja kuin vain täytäntöönpantavaksi määrääminen tai määräämättä jättäminen. Tämä vaihtoehto ehdotetaan 2 momentissa säilytettäväksi. Jos ehdollinen vankeus määrätään osaksi täytäntöönpantavaksi, jää rangaistus muulta osin ehdolliseksi entisin koeajoin. Sen sijaan ei ole pidetty tarpeellisena erikseen laissa korostaa, että tuomioistuimen on päätöksessään mainittava edelleen ehdolliseksi jäävän rangaistuksen pituus ja koeajan päättymispäivä. Niin ikään ei erikseen mainita sitä, että jos ehdollisia rangaistuksia on useampia, voidaan vain jokin rangaistus määrätä täytäntöönpantavaksi, koska asia on selvä näissä tapauksissa ilman nimenomaista säännöstäkin.

[KougiKougi]

Tää on kyllä nii helvetin hienoa.
Ei onneks toi marginaali näissä tuomioissa oo ollenkaan liian laaja. Samasta "rikoksesta" voit saada jostaan helvetin tuomarista riippuen pari päiväsakkoa tai kuukauden istumista.... voi luoja....

[Vieras]

Esitys: http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.as ... ta.fi&f=WP

Hyväksytty: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... 01_p.shtml

Tuossa pari linkkiä aiheeseen. eli alle 2v ehdollisena ellei ole kyse erittäin törkeästä(josta yleensä jo minimi2v vankeutta) ellei aikaisempaa rikostaustaa ole.

[Taustatuki]

Määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi (ehdollinen vankeus), jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista

Suomessahan huumausainerikos on vakava rikos. Mutta jos rahkeet riittää ni voithan ottaa selvää asiasta käytännön kautta

Tosiaan, kaikki voi olla kiinni siitä kuka tuomiosta päättää, jossain kaupungissa voi selvitä sakoilla ja toisessa voi saada vaikka kuukauden vankeutuomion samasta asiasta.

[Vieras]

vielä lisää tuomioista:


Huumausainerikos, Rangaistuksen mittaaminen

Itä-Suomen HO
Diaarinumero: R 04/16
Antopäivä: 19.08.2004
Ratkaisunumero: 1060
Esittelypäivä: --
Asianumero: I-SHO:2004:10

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

KUOPION KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 30.10.2003

SYYTE

Vaadin vastaajille rangaistusta seuraavista rikoksista:

1. HUUMAUSAINERIKOS

(6360/R/0000971/03)

Rikoslaki 50 luku 1 § 1 ja 4 kohdat sekä 2a §

1.6.2002 - 26.2.2003 KUOPIO

A on laittomasti valmistanut huumausainetta kasvattamalla 14 «Cannabis» Sativa kasvia käyttääkseen kasvista saatavia osia huumausaineena. A on laittomasti käyttänyt noin 15 grammaa marihuanaa ja hasista yhdessä ystäviensä kanssa.

Vastaaja

A on myöntänyt kasvattaneensa 8 kappaletta kannabis kasvia ja myöntää käyttäneensä yhteensä 15 grammaa marihuanaa ja hasista yhdessä ystäviensä kanssa hasiksen määrän ollessa vähäinen. A on katsonut syyllistyneensä huumausaineen käyttörikokseen. Edellä mainittujen kasvien lisäksi hän oli pitänyt 6 kannabiksen pistokasta vesikupissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TODISTELU

Kirjalliset todisteet

1. Valokuvaliite 3 A:n asunnosta
2. Keskusrikospoliisin lausunto
3. Valokuvaliite 2 B:n asunnosta
4. Terveyskeskuksen todistus

Henkilötodistelu

1. Vastaaja A

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukeminen

A ja B ovat syyllistyneet siihen, mistä heille on vaadittu rangaistusta.

Perustelut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A on todistelutarkoituksessa kuultuna myöntänyt kasvattaneensa 8 kappaletta «cannabis» sativa kasvia sekä lisäksi pitäneensä 6 saman kasvin "pistokasta" vesiastiassa. A on ilmoittanut ottaneensa opikseen tästä tapauksesta sekä lopettaneensa huumausaineiden käytön. Tätä A:n ilmoitusta tukee terveyskeskuksen antama todistus.

Valokuvaliitteen 3 valokuvista 1 ja 2 sekä esitutkintapöytäkirjan ilmoitusosan sivulta 3 ilmenee, että A:n mainitsemia "pistokkaita" on pidettävä syytteen 1 kohdassa mainittuina kasveina eikä pelkästään "kasvin osina". Keskusrikospoliisin lausunnosta on todettavissa, että A:n asunnosta takavarikoituja kasvien lehtiä on pitoisuutensa perusteella pidettävä huumausaineena. Saman lausunnon perusteella huumausaineen määrää ei ole pidettävä vähäisenä. A on rikoslain 50 luvun 1 §:n 1 kohdassa kerrotulla tavalla valmistanut ja yrittänyt valmistaa huumausainetta sekä myös pitänyt sitä hallussaan ja siten syyllistynyt siihen, mistä syyttäjä on hänelle vaatinut rangaistusta.

Rangaistusseuraamukset

A:n rikosrekisterissä on kaksi aikaisempaa tuomiota.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMIOLAUSELMA

SYYTETTY A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Huumausainerikos 1.6.2002-26.2.2003

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

VANKEUS
30 päivää vankeutta
Vankeusrangaistus ehdollinen.
Koeaika päättyy 30.10.2005.
Ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella 20 päiväsakkoa a 6 euroa = 120 euroa.

LAINKOHDAT
1) Rikoslaki 50 luku 1 § /1 ja /4

MUUT LAUSUNNOT

Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Ma käräjätuomari

Ari Kyllönen

Lautamiehet:
Marja Markkanen
Markku Kekäläinen
Seppo Kauppinen

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMIO 19.8.2004

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

A on valituksessaan vaatinut, että hänelle tuomittu rangaistus lievennettäisiin sakoksi tai ettei hänelle ainakaan tuomittaisi ehdollisen vankeuden ohessa sakkoa.

Kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapo on vastauksessaan vastustanut muutosvaatimuksia perusteettomina.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

A:ta ei ole tuomittu aiemmin huumausainerikoksista. A on kertomalla esitutkinnassa huumeiden käytöstään edistänyt rikoksensa selvittämistä tekoaikana voimassa olleen rikoslain 6 luvun 3 §:n 3 kohdassa (466/1976) tarkoitetulla tavalla. A on ilmoittanut lopettaneensa huumausaineiden käytön. Tätä A:n ilmoitusta tukee 26.5.2003 päivätty terveyskeskuksen todistus. Edellä sanotun perusteella hovioikeus päätyy siihen, ettei A:ta ole perusteltua tuomita hänen syykseen luetusta teosta vankeusrangaistukseen, vaan tuomiolauselmasta ilmenevään tuntuvaan sakkorangaistukseen.

Näillä perusteilla hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

SYYTETTY A

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
60 päiväsakkoa a 6 euroa = 360 euroa
Rangaistusta lievennetty.

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 50 luku 1 § /1 ja /4
Rikoslaki 6 luku 3 § /3 (466/1976)

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Pertti Jokinen, Heimo Kiviranta ja Eero Antikainen

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

[Vieras]

Kun pääset vankilasta törkeästä rikoksesta saat sakkoja jatkaessasi ei törkeänä. hehe.

KUOPION KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 2.9.2004

SYYTE

Vaadin vastaajalle rangaistusta seuraavasta rikoksesta:

1. «HUUMAUSAINERIKOS» (6360/R/0000329/04)
Rikoslaki 50 luku 1 § (1304/93)

1.12.2003 - 20.1.2004 KUOPIO

M on laittomasti viljellyt cannabis sativa-kasvia eli hamppua käytettäväksi huumausaineena. M:n viljelemästä kasvista on saatu 37,2 grammaa marihuanaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukeminen

M on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rangaistusseuraamus

M on 14.5.2002 annetulla Itä-Suomen hovioikeuden tuomiolla tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta kahden vuoden vankeusrangaistukseen, jonka suorittamisesta hänet on päästetty ehdonalaiseen vapauteen 26.10.2003. M on melko pian vapautumisensa jälkeen ryhtynyt kasvattamaan cannabis sativa -kasveja syytteessä kerrotulla tavalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SYYTETTY M

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) «Huumausainerikos» 1.12.2003-20.1.2004

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
50 päiväsakkoa a 12 euroa = 600 euroa
Määrätään menetetyksi 26.10.2003 alkanut ehdonalainen vapaus.

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 50 luku 1 §

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Ari Kyllönen
Lautamiehet

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMIO 8.3.2005

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

M on valituksessaan pyytänyt, että ehdonalaista vapautta ei määrättäisi menetetyksi, koska vankilaan joutuminen vaarantaisi M:n myönteisen elämäntilanteen muutoksen.

Virallinen syyttäjä on ilmoittanut, ettei hän anna vastausta asiassa.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Rangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 2 luvun 15 §:n 4 momentin mukaan milloin vapaaksi päästetty on tehnyt uuden rikoksen, tulee sen oikeuden, joka siitä tuomitsee, samalla määrätä, onko hän sen johdosta menettänyt ehdonalaisen vapautensa vai eikö. Luvun 16 §:n 2 momentin mukaan yksinomaan jäännösrangaistusta suorittava voidaan päästää uudelleen ehdonalaiseen vapauteen hänen suoritettuaan jäännösrangaistusta vähintään yhden kuukauden.

Se määrätäänkö uuden rikoksen johdosta ehdonalainen vapaus menetetyksi vai eikö, on osa rikoksen johdosta tapahtuvaa seuraamusharkintaa. Oikeuskäytännössä ehdonalainen vapaus määrätään menetetyksi lähes aina vain, jos uudesta rikoksesta tuomitaan ehdoton vankeusrangaistus.

M on tuomittu uudesta rikoksestaan 50:een päiväsakkoon. Ehdonalaisen vapauden määrääminen menetetyksi johtaisi M:n syyksi luettuun menettelyyn nähden liian ankaraan seuraamukseen. Hovioikeus katsoo, ettei M:n nyt kysymyksessä olevan tai aikaisemman rikoksen laatu tai muukaan syy edellytä ehdonalaisen vapauden määräämistä menetetyksi.

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

SYYTETTY M

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

Ehdonalaista vapautta, joka on alkanut 26.10.2003, ei määrätä menetetyksi.

MUUT LAUSUNNOT

Muilta osin käräjäoikeuden tuomio jää noudatettavaksi.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Merja Vanala, Leena Parviainen ja Jukka Korolainen

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

[KougiKougi]

Lisäksi tämmöinen lievästi yleistävä aika offtopic kommentti :

Se on kumma miten nää saatanan syyttäjät (on siinäkin ammatti) aina yrittää uskotella näille fasistituomareille miten vakavia ja törkeitä hamppurikkeet (rikos ilman uhria) onkaan. Samalla kaikissa raiskaus,- ja lasten hyväksikäyttörikoksissa pitää aina niin kamalasti ottaa huomioon kaikenmaailman seikkoja joiden takia "teko ei kokonaisuudessaan ole täysin törkeä", vaikka olis kuinka mones kerta kun samasta asiasta tuomitaan ja uhri on loppuikänsä terapiassa.

Näidenkin kahden rikoksen tuomioita ku vertaa ni huhhuh... (oikeestaan raiskaus ja hyväksikäyttö tuomioita ku vertaa mihin tahansa ni huhhuh...)

[Vieras]

Jos myyt niin muista mikä oli ostohinta niin se vähennetään taloudellisesta hyödystäsi, viimeistään hovissa jos käräjäoikeus ei niin tee. hehe

Huumausainerikos

Rovaniemen HO
Diaarinumero: R 00/655
Antopäivä: 30.11.2000
Ratkaisunumero: 809
Esittelypäivä: --
Asianumero: RHO:2000:17

Esittely 7.11.2000

Diaarinumero R 00/655
Esittely 7.11.2000
Taltio 809
Antopäivä 30.11.2000

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Syyte ja menettämisseuraamusta koskeva vaatimus

Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta loppuvuodesta 1998 - 19.4.2000 tehdystä huumausainerikoksesta. Muun ohella A oli pitänyt hallussaan useilla eri kerroilla ostamaansa yhteensä 60 grammaa hasista. Ostamastaan hasiksesta A oli myynyt ainakin 30 grammaa 70 markan grammahintaan ja käyttänyt itse loput. A oli lisäksi tuomittava menettämään valtiolle huumausaineen myynnistä saatuna taloudellisena hyötynä 2 100 markkaa.

A:n vastaus

A tunnusti menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla. A vaati, että menettämisseuraamusta tuomittaessa huumausaineen myyntihinnasta vähennetään sen ostohinta ja hankintamatkasta aiheutuneet kulut.

Tornion käräjäoikeuden tuomio 29.8.2000

Käräjäoikeus katsoi, että huumausaineen hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia ei voitu ottaa menettämisseuraamuksen määrää arvioitaessa vähennyksenä huomioon, koska huumausaineen hankkiminen oli rikollista toimintaa. Edellä mainitulla sekä A:n tunnustamisen perusteella käräjäoikeus tuomitsi A:n loppuvuodesta 1998 - 9.4.2000 tehdystä huumausainerikoksesta 60 päiväsakkoon sekä menettämään valtiolle rikoksella saatuna taloudellisena hyötynä 2 100 markkaa.

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

A:n valitus

A on vaatinut, että rangaistusta alennetaan ja että hänet vapautetaan tuomitusta menettämisseuraamuksesta. Menettämisseuraamusta ei tullut tuomita, koska rikos ei ollut tuottanut A:lle taloudellista hyötyä. A oli ostanut syytteessä mainitun huumausaineen 55 markan grammahinnalla ja myynyt siitä 30 grammaa 70 markan grammahinnalla. Myynti- ja ostohinnan erotus oli kulunut huumausaineen hankintamatkasta aiheutuneisiin kuluihin.

Syyttäjän vastaus

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut.

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

ESITTELIJÄN MIETINTÖ

Hovioikeus tehnee seuraavan ratkaisun:

Rikoslain 2 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan rikoksen tekijälleen tai sille, jonka puolesta tai hyväksi hän on toiminut, tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava menetetyksi. Säännöksen tarkoituksena on tehdä rikos taloudellisesti kannattamattomaksi. Menettämisseuraamus ei kuitenkaan saa olla rangaistuksen luonteinen. Sen vuoksi menetettäväksi voidaan tuomita vain rikoksen tuottama todellinen hyöty.

Tuomittaessa huumausainerikoksen yhteydessä rikoksen tuottamaan taloudelliseen hyötyyn perustuvaa menettämisseuraamusta on perusteltua vähentää huumausaineen myyntihinnasta sen ostohinta ja muut myydyn huumausaineen hankkimiseen selvästi liitettävissä olevat kustannukset. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella on näytetty, että A on ostanut syytteessä mainitun 60 grammaa hasista 55 markan grammahinnalla ja myynyt ostamastaan määrästä 30 grammaa 70 markan grammahinnalla. Siten A tuomitaan menettämään valtiolle taloudellisena hyötynä myymänsä huumausainemäärän myynti- ja ostohinnan erotus 450 markkaa. A:n matkakulut eivät ole kohdennettavissa pelkästään huumausaineen hankkimiseen siten, että ne voitaisiin ottaa huomioon hänen rikoksella saamansa taloudellisen hyödyn vähennyksenä. Rangaistuksen osalta käräjäoikeuden tuomiota ei ole syytä muuttaa.

Muutos käräjäoikeuden tuomioon.

A:n menetettäväksi tuomittu määrä alennetaan 450 markaksi.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomio jää pysyväksi.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Hyväksyn esittelijän mietinnön.

Ks. RHO 810/30.11.2000; R 00/654

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen