Yksi vähän kautta rantain kyselee jeesiä, niin eiköhän siihen pamahda saman tien kaksi uskovaista, jotka kieltävät ongelman voivan olla edes olemassa.
Ei sillä, ettei noi vinkit toimisikin useimmilla, mutta valitettavasti ei kaikilla. Tämän lisäksi se tyyppi kyllä todennäköisesti tietää itsekin mitä
pitäisi tehdä, mutta kun se ei vaan pysty syystä X, jota se ei välttämättä tiedä itsekään. Sen pitäisi selvittää se syy X, mutta se ei välttämättä onnistu. Varsinkaan, jos käyttää reilummin päihteitä. Joita kaas yleensä käytetään turhan paljon juurikin syystä X. Ja tähän kierteeseen joku voi oikeasti haluta ammattiapua. Vaikkei kannabis aiheuta ongelmia just sulle, niin ei kannata tuomita apua tarvitsevia.
En kyllä valitettavasti itsekään tiedä erityisen hyvistä hoitopaikoista sen paremmin. Tai siis sun kriteerit on vähän hämärät, eli haluat vähentää, muttet lopettaa? Vai haluat lopettaa tai vähentää, mutta pelkäät, että sut aivopestään kieltolain kannattajaksi samalla? Niin tai näin, niin oletko kokeilut ihan sitä perinteistä hoitoreittiä? A-klinikka siis yleensä, jos ei ole yksityisiin varaa. Vapaaehtoisena kun menee, niin eihän siellä pakko ole olla, jos vaikuttaa ihan daijulta. Meinaan vaan, ettet ennakkoluulojen takia jätä kokeilematta. Sielläkin voi olla yllättävän fiksuja tyyppejä, joiden kanssa voi jutella asioista ihan niin kuin ne on. Eikä siellä varmasti vapaaehtoista vastentahtoisesti pakoteta lopettamaan, vaan saat tukea just sen verran, kun itse näet tarvitsevasi. Sinänsähän sellainen pieni väittely omasta päihteiden käytöstä täysin ulkopuolisen kanssa olisi itse kullekin välillä paikallaan. Siinä on jotain puhdistavaa, kun joutuu perustelemaan käyttösä ihmiselle, joka ei sinällään tuomitse tai rankaise, mutta kyseenalaistaen huonosti perustellut valintasi paljastaa itsepetoksesi kulloisenkin määrän.
Syy miksi monet lopettaneet alkavat "kieltolain kannattajiksi" on se, että homma on niin ihan pirusti helpompaa. Kuitenkin kyse on pohjimmiltaan ajatusmallin muuttamisesta, eli periaatteessa aivopesusta. Jos tuomitset täysin kaiken entisen, niin on helpompi pysyä kuivilla. Jos taas annat pikkusormen... Toinen yleinen vaihtoehto on asettua polttelijoiden yläpuolelle ja dissata heidät saamattomiksi sossupummeiksi. Kai se on mahdollista se kohtuukäyttökin, mutta se vaatii vähän monimutkaisemman pesuohjelman. Valitettavasti joudut etsimään itse sen ajatusmallin, mikä toimii just sulla. Seuraavasta voi kuitenkin olla apua etsinnässä.
Omana kyökkispykiatri-vinkkinäni voisin kuitenkin heittää liikunnan lisäksi: Suunnittele aina välillä elämääsi ja tulevaisuuttasi. Lisää mukaan hullultakin tuntuvat haaveet, äläkä pelkää, että ne oikeasti voisivat vaikka tapahtua ja mitä sitten tapahtuu. Pistä suunnitelma paperille - tee taulu, kuvakollaasi tai vaikka biisi? Laita se paikkaan, jossa näet/kuulet sen aika ajoin. Kokeile, äläkä huijaa itseäsi..
