Hyödylliset mikrobit ja sienet kasvatuspohjassa

Scrogit, sogit, hydrot, aerot ja muut maallikoilta yli hilseen menevät menetelmät
Shark Attack

Re: Mykoritsa - sienen symbioosi hampun kanssa

ViestiKirjoittaja Shark Attack » 30.12.2012 18:32

Luultavasti näin. Voi kuitenkin pitää välipäiviäkin? Toi on juttu joka sinun pitää itse kokeilla, eli alfalfat itämään tai pelletin ostoon. Hyvin mielenkiintoinen olisi sun kokeilla kesällä noita kompostiteen tekoja, vois lisätä sitä mikrobiympäristöä sinne juurille.

Noissa Icmagin jutuissa kasvattajat hakee luonnonvesiä teen tekoon.
Yksi mieleenjäävimmistä jutuista oli, että kerätä purovettä jostain alapuolelta missä nokkoset kasvaa.Ja kerätä joko pohjasta humusta tai kerätä siitä vesirajasta materiaalia, kasteluveteenkin. Niillä ne lisää vesiviljelyyn hyödyllisiä mikrobeja.Ja sielläkin sama ohje, jos katselet luonnossa ympärillesi, näet mikä on hyvää.Haiseva vesi tai haisevat kasvinosat->roskaa, mutta tuore tuoksu-> mikrobeja, luonnonmykorritzaa ja hyödyllisiä aineksia.
Noi ihmiset kerää metsistä mykorritzaa, ihan sammalia penkomalla ja maata keräämällä.

Itse olen triakontanolia tilannut ulkomailta, kallista ja vähän.

Sit toi sen ominaisuus että sitä on hankala saada veteen liukenemaan. Siksi tuo alfalfa olis parempaa, kun sen saa nesteeksi.

Oma on lannoitteeseen liukenevaa, ihan ok mut.... kun juuri tää orgaaninen kasvatus pyrkii siihen, ettei lannoitteita tarvita, muuta kuin se mikä multaan on jo laitettu.
Eli pyrkimys on ostolannoitteesta pois.

Ja onnistuuhan sekin, jos on kesäisin hevonlantaa ym.kompostiin sopivaa ulottuvilla.Kanankakkaa ja lepakonpashaa ;)

Avatar
Cosmic Dog
Viestit: 113
Liittynyt: 30.9.2012

Re: Mykoritsa - sienen symbioosi hampun kanssa

ViestiKirjoittaja Cosmic Dog » 31.12.2012 13:19

Kävimpä paikallisessa lemmikkiliikkeessä katselemassa, että löytyykö sitä alfalfaa. Todellakin löytyi ja montaa lajia. Oli sellasia rakeita ja pellettejä, mutta ituja en löytänyt ..en tosin kysynytkään. Hintatiedoista sen verran, että 5.25e/kg makso molemmat. Eli ei oo kallista lystiä tää puuha.

Shark Attack

Re: Mykoritsa - sienen symbioosi hampun kanssa

ViestiKirjoittaja Shark Attack » 31.12.2012 17:07

Joo, katso ny kuites että ei ole natriumia niissä pelleteissä-
Mä tilasin jostain verkkokaupasta. luontaistuoteliikkeestä noi siemenet, jotka on tarkotettu idätettäviks, hetkonen, tsekkaan mikä pulju se oli...
Elikkäs Ruohonjuuresta
http://kauppa.ruohonjuuri.fi/alfalfan-s ... 3860188/dp
Noi kun on kauheen hyviä ihmisellekin, hurja määrä antioksidantteja ja vitamiineja.
Laitoin itse ne isoon muovilautaseen (noissa ostetaan Haaparannalta jauhelihaa, iso laakee aski) pohjalle hiukan paperia, käsipyyhettä, kosteutta ja muovi päälle ja samaan tilaan vegejen kans...oletan et muutamas päiväs mulla on vihreitä ituja.

Shark Attack

Re: Mykoritsa - sienen symbioosi hampun kanssa

ViestiKirjoittaja Shark Attack » 1.1.2013 11:52

No niin, nyt on sitten ensimmäinen satsi Bokashia lähdössä käyntiin.Viljarouhe käynnistystä varten saapui eilen ja tuoksahtelee todella etikkaiselle.
Niin sen pitääkin, onhan se käymisen tulos, maitohapot? kai käyttää tuon viljan ilmatiiviissä tilassa.

Nyt sitten vaan, yksi kerros ruokaa ja sipulinkuoria, kahvinpuruja jne...ja painellaan tiiviiksi ja kourallinen bokashijauhetta siihen päälle.Sitten laitetaan muovia tai folioo päälle ja ämpäriin kans
Ämpärissäni ei ole vielä reikiä tai hanaa, asennellaan niitä sitten myöhemmin niin saadaan itselle neste talteen.
Se neste käy sellaisenaan lannoitteeksi tai sillä voidaan tehdä lisää bokashijauhoa.

Jotenka hyvällä polulla ollaan luonnonmukaiseen ;)

Kasvipena

Re: Mykoritsa - sienen symbioosi hampun kanssa

ViestiKirjoittaja Kasvipena » 4.1.2013 12:26

Shark Attack kirjoitti:[size=9]Lähetetty 30.12.2012 15:13:
Lepakonpaskan laittasin ihan vaan multaan tai kastelisin sillä tehdyllä uutteella.

Jos haluut tehdä kompostiteetä tai alfalfateetä, niin paska ei ole siellä kovin haluttua.

Teessä sen huonot bakteerit lähtee monistumaan (jos kaksikin vuorokautta ilmastaa sitä teetä) ja sulla on yhteisö jossa elää anaerobiset, eli ilman happee elävät bakteerit valloillaan.Monet niistä on enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä ja sellasen teen tunnistat löyhkästä.
Kun kompostitee tehdään, pitäs sen tuoksua raikkaalle, sillon on siellä hapen kans toimeentulevat bakteerit valloillaan ja ne on hyväksi juurikasvulle.

Eli sekoita lepakonpasha multaan tai uuta siitä kasteluvesi.On muutes aika hankalaa kampesta kasteluvedessä, kaikki ne mineraalit painuu pohjaan ja niitä pitää sekoittaa koko ajan.Itse olen päätynyt laittamaan rakeet ja jauheet multaan jo silloin kun teen multaseosta.
Se ei haittaa vaikka ne lepakonpashat on siellä jo valmiina vaikka kasvi on vasta vegessä.
Se kasvi ottaa ne sitten vasta kun tarvitsee fosforia kukintaa varten.


Kyllä siitä paskasta voi ihan hyvin tehdä lepakonpaskateetä just muistin. Yks tuttu osaa tehdä ja budit turpoaa. Tosiaan kuuman veden kanssa.

Vähän on ihmettelyä siitä että miten uite ja tee eroaa toisistaan näissä hommissa. Youtubessa eivät puhu mitään lämmittämisestä.

Siks just tätä pohdin tässä kun se lepakonpaska hajoaa niin hitaasti. Voi laittaa joo suoraan alustaan, mut aika paljon taitaa mennä hukkaankin koska ne paskat ei kerkee hajota käyttöön kunnolla IMHO. Meinaa jäädä budit turpoomatta pelkän lepakonpaskan kanssa jossei tee teetä. Jos ei turpoo niin tietää sitten. Toisaalta tiedä sitten kanssa jos laittais tosi reilulla kädellä, mut just silleen sitä menee hukkaan.

Niin ja mä olen kasvattanut tavallisessa mullassa about. Tietysti jos on tosi aktiivinen ja hyvä alusta niin varmaan hajoaa paljon paremmin ne paskat sinne.

Sori meni offariksi kenties.

Shark Attack

Re: Mykoritsa - sienen symbioosi hampun kanssa

ViestiKirjoittaja Shark Attack » 4.1.2013 17:43

Ei se mennyt offariksi ollenkaan.
Mutta sulla on sama päähänpiinttymä kuin muillakin, kun puhutaan kompostiteestä, niin aina ihmisillä on hirvee halu tunkee siihen lannoitteita ;)

Mutta joo, tee lepakonpaskatee erikseen, jos haluat välttämättä tehdä sen teeksi.Sitäkin voi ilmakivellä kuplittaa yön yöi tai pitempäänkin jos haluu.Jollei ilmastoi, joutuu sitä vatkaamaan sitten muuten.Happea sinnekin pitää sekaan saada.
Ja käytä kuten lannoitevesi ainakin.

Mutta jos haluut komposti/mikrobiteetä, ni ei paskaa sinne.Siel on vaan mikrobeja ja niillä vähän sokeria/kalaemulsiota ruokana.

Olen itsekin ihmetellyt miks joskus sanotaan ohjeessa, että kuuma vesi, joskus sillä lämmöllä ei ole väliä.

Luulisin, että se on just noiden ainesten kans, joista tulee helposti haisevia...eli vääränlaiset bakteerit pääsee valloilleen jos haudetta pidetään useempi päivä.Ni ohje on, että nopeesti kuuma vesi ja kun uute on viilentyny->kasveille.
Nokkosta voi uuttaa pari päivää, mut sit haju alkaa oleen aika hurja...sillon se muuttuu torjunta-aineesta lannoitteeksi.
Samoin toi lepakonpasha saattaa alkaa haiskahteleen jos sitä kuumalla uutettua pitää liian pitkään ämpärissä, sekin on varmaan parempi käyttää suht nopeesti.

Toi alustaan laittaminen.Jos siel alustassa on lannoitteet ja mikrobiteet tekee, niin sillon mikrobit toimittaa kasville just sen lannoitteen mitä se kulloinkin tarvitsee.Siis ei mene hukkaan, jos vielä kierrätä saman mullan ja lisäät siihen taas kaikki kivat ainekset.
Viisaus on siinä että mikrobitee varmistaa, ettei multaan tule lannoitelukkoa, vaan kasvi saa just sen mitä tarttee.Kasvi nimittäin osaa säännöstellä sen itse.
Ja jos siellä mullassa on ne mikrobit, niin ne "pureskelee" lannoitteet just sopivaan muotoon ja ne on kasville valmiita.

Shark Attack

Re: Mykoritsa - sienen symbioosi hampun kanssa

ViestiKirjoittaja Shark Attack » 5.1.2013 12:27

Lähetetty 5.1.2013 8:41:
Tänään ajattelin tutustua tuohon bokashiin oikein niinkuin pohjiaan myöten, kun yön pimeinä hetkinä aloin asiaa oikein miettimään.
Tuon bokashijauheen teossa kun voi käyttää jotain maitovalmistetta, jotta saadaan niitä maitohappobakteereja sinne vilja/rouheastiaan ja se vilja käytetään (siirappia/melassia ja suola lisätään). Tai vaihtoehtoisesti se käytetään mikrobirikasteella, eli EM on kaupallinen nimi. Kompostitee sama asia?

No okei , saadaan sit se jauhe ja aletaan valmistamaan ruuanjätteestä ja jauheesta kompostia, joka painellaan tiiviiksi ja ilmat pois, lisätään ruokaa/vihermateriaalia ja jauhetta kerros ja painellaan.
Lopputulema on maitohapoilla pilkottua protskua ja hiilihydraattia. tuoksahtelee käyneelle ja on hyvää ruokaa vaikkapa suoraan koiralle.
Koirat ja eläimet kuulema rakastaa tätä.

(Niin, doda....ööö?
Miten toi eroo AIV:n teosta?
Se vain tehdään hapolla. Rikki- ja suolahappo.Nykyisin muurahaishappo.

Yrittääkö japanilaiset mokomat myydä meille keksinnön, jonka teki A.I.Virtanen jo kauan sitten.
Saadakseen lehmille ravinnerikasta ruokaa talviajaksi?

Mun mielest noissa prosesseissa ei ole mitään eroo, hiukan eri aineet.
Ja Suomessakin viljaakin säilötään hapolla.... Toim.huom )



Lisätty 3 tunnin 46 minuutin jälkeen:

Oman EM in teko, ettei tartte ostaa joka kerta.
http://www.hawaiihealingtree.org/?p=163

How to Make Lacto B
Kuinka tehdään itse EM, jollei sitä voi ostaa mistään


COLLECTING WILD LACTOBACILLUS
Combine 1 part rice to 2 parts water. Shake or stir vigorously. Drain. The water will be cloudy. Lightly cover it. (Canning jar and ring to hold a coffee filter, cheesecloth or piece of paper towel should work) Air should be able to move in and out. The liquid should fill only 1/4 to 1/2 of the jar. Need a LOT of air exposure. Place in a cool dark place for 4 - 8 days. It should smell somewhat sour. Strain out any particles.


Aloitetaan ottamalla yksi osa riisiä, kaksi osaa vettä.Heilutellaan ja ravistellaan jotta vesi muuttuisi sumuiseksi ja maitomaiseksi. VAlutetaan vesi talteen ja skipataan riisit ;)
Vesilillinki purkkiin ja jotain harsoa päälle, ilman pitää päästä riisiveden kassa tekemisiin. Vettä vain 1/4 tai 1/2 osaa purkista, eli jotta sinne saadaan ilmaakin. Viileä, pimeä paikka 4-8 vrk.Veteen ei saa jäädä murusia ja sen pitäisi pikkuhiljaa alkaa tuoksua happamalle.

PURIFYING THE LACTOBACILLUS
Put the ricewater in a larger container. Add 10 parts milk or skim milk. Cover lightly, ferment for 14 days. Most of he solids should float to the top, leaving a yellowish liquid. Strain off the solids. This is your purified lactobacillus serum. (Don't you feel like a real scientist now?)


Kaadetaan riisivesi isompaan astiaan.Lisätään 10 osaa maitoa.Peitetään taas ja annetaan käydä 14 vrk.
Kerätään kiinteä osa pois pinnalta (kompostiin) ja säilytetään pelkkä seerumi.

Ja siinäpä se on lacto b joka korvaa kaupallisen EM tuotteen.Säilyy jääkaapissa pullossa loputtomiin, kunhan siihen ei jää mitään kiinteää ainetta.

INNOCULATING YOUR NEWSPAPER (for Bokashi or compost)
Take 1 part serum, 1 part molasses and 6 parts water. Soak newspapers, then drain. Put the newspaper in ziplock bags, squeeze air out and ferment for 10 days to 2 weeks. Remove newspaper, separate the layers and lay them out to dry.


Tässä osassa selitetään, ettei välttämättä tarvita ostettua bokashijauhetta (jyviä, leseitä tai hiutaleita joihin on istutettu EM) vaan voidaan tehdä lacto b:stä ja sanomalehdestä "inoculantti" elikkä se käymisen käynnistäjä.Luonnonmukaisen viljelyn ystävät etsivät jatkuvasti tapoja tehdä asiat itse ja tässä saadaan hyvä aktivaattori halvalla kostuttamalla sanomalehti tuolla maitoseerumilla jonka ohje oli tuossa edellä.

Eli astiaan sanomalehti, se kostutetaan märäksi maitoseerumilla ja sitten suljetaan ilmatiiviisti minigrip pussiin, ilmat pois pussista. Säilytetään näin kaksi viikkoa.
Pussi avataan tämän jälkeen, sivut erotellaan toisistaan ja kuivataan ja siinäpä on bokashi aktivaattoria joka säilyy hyvin ja aktivoituu sielä bokashiämpärisä ruuanjätteiden väliin laitettuna.

Shark Attack

Re: Mykoritsa - sienen symbioosi hampun kanssa

ViestiKirjoittaja Shark Attack » 13.1.2013 12:13

Lähetetty 13.1.2013 11:24:
No sitten, mullan kierrätys.

Juuh, ei sitä multaa minnekään nakata kun on kerran käytetty vaan rakennetaan se uudelleen.
Tiedän että on ihmisiä, jotka kovasti protestoivat tätä vastaan.
Mutta hei! Ei se multa mihinkään muutu vaikka siitä on kasvi kiskonut ravinteet, perusseos on ja pysyy, sitä voi vain entisöidä uuteen käyttöön.

Perusmulta
Jos vaikka on lähdetty liikkeelle mustalla mullalla, lisätään siihen hiukan turvemultaa sekaan.On muutes halpaakin ja lisää kuitua/humusta sinne mustaan kivennäismassaan.
Rahkasammalta ja lecasoraa tai perliittiä, keventämään multaa.
Kookoskuitu käy sekin hyvin sinne mullan sekaan.
Kompostia jos on.
Mullasta pitäisi saada kuohkeaa.

Ravinteet
madonkakkaa, hevonkakkaa, kanankakkaa, guanoa
tuhkaa, kalkkia,alfaffaa, kalaemulsiota, levää, luujauhoa
lannoitteita löytyy laidasta laitaan ja niiden annostelussa kannattaa noudattaa suosituksia.
Voi pysyä orgaanisissa lannoitteissa ja ne toimivatkin parhaiten mikrobien kanssa, mutta moni tuntee olonsa turvallisemmaksi kaupan pullojen kanssa.
Tarkoituksena on laittaa kaikki lannoitteet multaan, josta kasvi sitten käyttää niitä tarpeensa mukaan.
Kastelu voidaan suorittaa sitten ilman lannoitteita, helpottaa huomattavasti kun pullojen kans ei tarvitse läträtä.

Mikrobit ja sienet
Sienirihmastoja saa ostaa aika kivalla hinnalla alan liikkeistä ja itse lisäilen sitä istutusvaiheessa ja veden mukana.Sen pitää päästä juurten kanssa kosketuksiin mahdollisimman nopeasti.
Mikrobiteetä voi itse uuttaa.Reseptit on tuolla yläpuolella.Komposti näyttelee tärkeää osaa niiden teossa.

Kasteluvesien mukana voi sit antaa happoja, humic ja fulvic.
Nuorille taimille levävesiä, jotta juuret pääsee vauhtiin.
Itse idätän alfalfaa ja muusaan sit tehosekoittimella, laimennan kunnolla ja annan kasteluveden mukana.

Ensimmäiset bokashit on pian valmiita ja ne laitettuna kompostiin, antaa ravintolisää sitten taas kivasti kierrätysmultaan.
Bokashitee käy laimennettuna ravinteikkaaksi kasteluvedeksi.



Lisätty 49 minuutin jälkeen:

Sitten päästään Terra Pretaan.
Olisiko meillä jotain opittavaa Amazonin sademetsistä, siellähän maa ei ole tuottoisaa, vaan kaikki ravinne tulee putovista lehdistä ja itse maa on köyhää.
Mutta löysikö joku tavan parantaa köyhää maata.
Miten olisi, hiili? Elämän ja kasvun säilyttäjänä?

http://www.youtube.com/watch?v=1-hSl59E ... re=related
Icmag:Terra Preta
https://www.icmag.com/ic/showthread.php ... erra+preta

Terra preta is distinguished from terra comum, or "common soil", which refers to the reddish or yellowish ferralsols that predominate under tropical soils. The soil is believed to be the result of past indigenous activities in the forest and is thus considered to be anthropic and/or anthropogenic, possibly from a pre-Columbian civilization.
Terra preta "musta maa" erotetaan tavallisesta punertavasta tai kellertävästä "tavallisesta maaperästä", jota tavallisimmin esiintyy trooppisilla alueilla.TP uskotaan olevan tulos kauan sitten tehdystä työstä metsissä, mahdollisesti esi-Colombialaisen alkuperäisväestön (sivilisaation) aikaansaannosta

Terra preta consists of low temperature charcoal, pottery shards, plant residues, animal faeces, fish bones, and perhaps some biological agent like a special ecosystem of healthy microorganisms. As it is very rich in nutrients to this day local farmers and caboclos in Amazonian basin seek it out for use as compost.
TP sisältää alhaisella lämmöllä poltettua hiiltä, saviastioiden palasia, kasvijäänteitä, eläinten jätöksiä, kalanruotoja ja kenties jonkinlaista biologista massaa, kuten erityisen terveellisiä mikro-organismeja. Se on erityisen lannoiterikasta ja nykypäivän Amatsonin maanviljelijät ja caboclokset? etsivät sitä omaan kompostiinsa.

Origin of Terra preta
Terra pretabn alkuperä

For a long time, the origins of the Amazonian dark earths were not immediately clear and several theories were considered. One idea was that they resulted from ashfall from volcanoes in the Andes, since they occur more frequently on the brows of higher terraces. Another theory considered formation as a result of sedimentation in Tertiary lakes or in recent ponds.
Kauan aikaa Amatsonian tumman maan alkuperä ei ollut tiedossa ja useita teorioita sen synnystä oli liikkeellä.
Yhden teorian mukaan se oli syntynyt tulivuorien tuhkasateista Andeilta, tällaista maaperää tavataan vuorten ylemmillä terasseilla (viljelyterasseja)
Toisen teorian mukaan ne olisivat syntyneet Tertiary? ajanjaksolla? järvien pohjakerrostumista tai lampien pohjista.

However, because of their elevated charcoal content and the common presence of pottery remains, it is now widely accepted that these soils are a product of indigenous soil management involving a labor intensive technique termed slash-and-char.
Koska kuitenkin, niistä tavattiin suuria pitoisuuksia hiiltä ja saviruukkujen palasia, nykyisin hyväksytään jo laajemmin ajatus, että ne ovat alkuperäisväestön työn tuloksia.Tekniikan jota kutsuttiin nimellä slash-and -char, vapaastikäännettynä, silppua ja hiillytä.

The technique is differentiated from slash and burn by a lower temperature burn and in being a tool for soil improvement.

Tekniikka eroaa "silppua ja polta" tekniikasta, matalampien poltolämpötilojen puolesta ja ollen työkalu parantaa kasvumaata
(Suomessa tätä hiilten tekoa tehdään maakuopassa, johon poltettava puu laitetaan ja sitten jossain vaiheessa palava massa peitetään, jolloin liekki hiipuu ja puu ei pala tuhkaksi vaan hiiltyy)

Amending soil with low temperature charcoal produced from a mix of wood and leafy biomass (termed biochar) has been observed to increase the activity of arbuscular mycorrhizal fungi.
Maata parannettaessa hiiltä lisäämällä (sekoitus poltettua puuta ja lehtimassaa= biohiili) on havaittu sen lisäävän aktiivista arbuskulaarista sienirihmastoa

It is theorized that terra preta self-propagates via this mechanism; a virtuous cycle established as the fungus spreads from the charcoal, fixing additional carbon and stabilizing the soil with glomalin, and increasing nutrient availability for nearby plants.
Nyt siis teorisoidaan että TP on itseään uudistava systeemi, sienirihmasto leviää hiilestä sitoen itseensä hiiltä ja vakaannuttaen/stabilisoiden maata glomatiinilla?(ei löydy suomennosta) ja lisäten läheisten kasvien lannoitteiden saantia.

The widespread peregrine earthworm Pontoscolex corethrurus (Oligochaeta: Glossoscolecidae), which thrives after burning of the rainforest, due to its tolerance of a low content of the soil in organic matter, has been shown to ingest pieces of charcoal and to mix them in a finely ground form with the mineral soil, pointing to its possible role in the formation of terra preta.
Laajalle levinnyt kastemato? joka viihtyy metsäpalonkin jälkeen köyhässä maassa sademetsissä, syö mielellään hiiltä ja jauhaa sen yhdessä mineraalimaan kanssa hienoksi. Se on ollut mahdollisesti yksi Terra Pretan muokkaajista.

Eli olisiko näin että hiilen lisääminen multaan voisi olla kaikenlaista kasvua ja maan muhevuutta edistävä tekijä?
Se kenties estää lannoitteiden ja orgaanisen aineksen häviämisen mullasta ja multa säilyttää hyvän koostumuksen ja ravinteet.
Noh, muuan kaveri siellä Icmagissa on tuota kokeillut ja kerronpa lisää kun olen lukenut jutun.
Viimeksi muokannut Shark Attack, 15.1.2013 18:17. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Avatar
Elucka
Viestit: 289
Liittynyt: 27.3.2012

Re: Hyödylliset mikrobit ja sienet kasvatuspohjassa

ViestiKirjoittaja Elucka » 15.1.2013 1:28

Kappas, täällähän oot Shark Attack jo kovastikin puhunut aiheesta, josta tein juuri uuden ketjun Yleiskeskustelu -osioon! :D (EM - Efektiiviset Mikro-organismit) Erinomaista tekstiä kieltämättä. Enpä ole ennen edes kummemmin jaksanut tutustua tuohon mykorritsaan, mutta hetken luettuani aiheesta rupes kyllä todellakin kiinnostamaan! Samaten ku tämä alfalfatee. Näitä voisi omassa vesiviljelyssä vaikka kokeilla. Mitäs tuo mainitsemasi "kalaemulsio" oikein käytännössä on? Olisiko "kalajauholla" yhtään samankaltaisia ominaisuuksia vai meneekö ihan metsään? Mitä hyötyä siitä on kasveille?
Sinä olet Jumala
Jumala on Rakkaus
Rakkaus on Kaikkeus
<3

Shark Attack

Re: Hyödylliset mikrobit ja sienet kasvatuspohjassa

ViestiKirjoittaja Shark Attack » 15.1.2013 16:50

Tuo kalaemulsio tuntuu olevan USAssa ja muualla silläpuolen maailmaa kovassa huudossa kaikkien kompostointihommien kans, kompostiteet, lannoiteveet, kaikkeen sitä lisätään.
Oma arvio on että se lisää multaan fosforia ja kiehtoo siten mikrobeja.Mutta luulen että kalan perkkuujäte ym.kalantähde käy ihan hyvin, kun vain keksii että miten sen käyttää.

Tein tuossa umpioimalla muikkuja ja olin kovin hyvilläni, kun sain bokashiin kalajätettäkin ;)
Kala on aika kallis materiaali näillä korkeuksilla ;).

Itsellä on aina kiinnostanut tämä orgaaninen kasvatus, mutten ole oikein tajunnut ideaa.Nyt se mäsähti päähän kun pitkällä vapaalla lueskelin tuolta Icmagista Mikrobemanin juttuja. Aloitin tuon kompostiteen lukemisella ja etenin kaikkiin näihin kiehtoviin aiheisiin ;)
Nyt lueskelen kun tekevät kaikista kasveista lannoiteteetä ja lisäävät mullan pintaan "mulchia"...eli katetta, kuka lehdistä, kuka kivistä tai puunhakkeesta.Mutta luulen että niistä saan vain yleistietoa, ei ole niin kovin tarpeellista täällä estää haihtumista mullan pinnasta.
Tietty ulkona se toimii rikkakasvien torjujana.

Joo, noi sienirihmastot on kans aika oleellinen juttu juurten ja mullan hyvinvoinnille, ne auttaa mikrobeja ja kasveja toimimaan yhdessä, tekemällä ns.hyphaen...olisko sopiva käännös lisäjuuristo, tai juuristokarvoja.

Avatar
Elucka
Viestit: 289
Liittynyt: 27.3.2012

Re: Hyödylliset mikrobit ja sienet kasvatuspohjassa

ViestiKirjoittaja Elucka » 16.1.2013 2:17

Shark Attack kirjoitti:Tuo kalaemulsio tuntuu olevan USAssa ja muualla silläpuolen maailmaa kovassa huudossa...

Okeei pitääpä itsekin vähän lueskella aiheesta tarkemmin kun koneelle pitemmäksi aikaa istahdan! Itelle kolahti ku metrinen halko noi Efektiiviset Mikrobit ja sitä kautta alkanut kiehtoon koko orgaaninen kasvupohja ja sen symbioottinen elämä. Omassa kohta alkavassa projektissa pohjana on vesi, mutta nyt tekis mieli siirtyä kookokseen/hyvään multaan ja sekaan heittää kaikenmaailman kastematoja, sieniä, ituliemiä ja mikrobeja! :laugh: Toki voihan näitä varmaan vesiviljelyssäkin käyttää, mutta hyöty ei ole käsittääkseni yhtä toimiva
Sinä olet Jumala

Jumala on Rakkaus

Rakkaus on Kaikkeus

<3

Shark Attack

Re: Hyödylliset mikrobit ja sienet kasvatuspohjassa

ViestiKirjoittaja Shark Attack » 16.1.2013 5:31

Totta, vesiviljelyssä voi käyttää yhtä hyvin. Mutta en siihen ota kantaa kun en ole vielä mitään veteen laittanut, mitä nyt pistokkaita joskus juurrutin.Viime kesänä piti tehdä vesihommeli ulos, mutta se kesä oli mitä oli, olisivat paleltuneet ;).

Multa on haasteellisempi.Ja tota Terra Pretaa ei voi harrastaa muussa kuin mullassa.Hetkinen, voipas.Kyllä oikein valmistettu hiili toimis vedessäkin, mut kuten sanoin, en uskalla siihen ottaa kantaa.
Pyrin kuitenkin itse siihen, että mulla olis multa johon ei tartte lisätä kuin vettä ja EM, sen jälkeen kun kasvatus on aloitettu.
Tuo TP vaikuttaa milelenkiintoiselta, sillä se on multa joka uusii itsensä.

Tuota lukiessa ihmettelen niitä EM putkia, sillä Amatsoonillakin lisäsivät multaan hiilen lisäks keramiikan palasia, niilläkin on joku merkitys.
Joku tuolla nmeskin hiilen ja keramiikan, mikrobien koralliriutaksi ja se saattoi olla osuva nimitys.

Shark Attack

Re: Hyödylliset mikrobit ja sienet kasvatuspohjassa

ViestiKirjoittaja Shark Attack » 16.1.2013 16:42

Soil Food Web
http://www.soilsecrets.com/Soil%20Ecolo ... %20Web.pdf

Tämä olis ollut hieno artikkeli saada tänne käännettyä, mut....siinä saattaa mennä hetki.
Ja meneekin koko ikuisuus.Tuota txt ei voi muokata.Voin vain toivoa että teillä riittää kielitaito

Avatar
Red
Viestit: 59
Liittynyt: 14.11.2010

Re: Hyödylliset mikrobit ja sienet kasvatuspohjassa

ViestiKirjoittaja Red » 17.1.2013 17:42

Mulla ois 25g Piranha nimistä mikrobi-'jauhetta'

Voiko sitä asettaa kasvatusruukkuun lecasoran ja mullan sekaan jo ennnen kasvatuksen alottamista? Jotenkin pelkään, että sitä on vaikea lisätä vesisäiliön kauttaa jatkossa (jos se ei vaikka pääse kasvatusruukun alhaalta läpi juuristoon? Kätän nimittäin rei'ittyä foliota ruukun pohjalla pitämässä lecasorat paikoillaan)

e: passiivihydro (altakastelu) siis käytössä.

Shark Attack

Re: Hyödylliset mikrobit ja sienet kasvatuspohjassa

ViestiKirjoittaja Shark Attack » 17.1.2013 17:59

Äläpä tee samaa virhettä kuin minä alussa.
Että laitoin multaan, jossa ei ollut juuria, ei ne mikrobit/sienet siellä elä ;).
Tuossa Piranhassa on sienirihmastoa, jonka pitää 24 h sisällä päästä kiinnittyyn juuriin, muuten se kuolee, eikä siitä ole mitään hyötyä.

Jos sulla on passiivihydro, niin laita tuo jauhe pieneen määrään vettä ja kastele sillä ylhäältäpäin.
Silloin voit olla varma että se menee sinne minne on tarkoitettukin, eli juurten sekaan sinne soraan.Loput valuu sit sinne alas, mutta jospa se sieltäkin tulee käyttöön.
Ainakin sitä kiinnittyy soraan ja juuriin se löytää sitten tiensä.

Tässä sitten video Terra Pretaan tarvittavan Biocharin valmistuksesta.
Biocharilla tarkoitetaan hiillytettyä puuta tai muuta puutarhan kompostiroskaa,
http://www.youtube.com/watch?v=Ttr_8nJ_E6w

Heh ja se helpompi tapa, minä jo ihmettelinkin miksei valmiit grillihiilet kelpaa ;).
http://www.youtube.com/watch?v=ENaUiNiXslk

Kasvipena

Re: Hyödylliset mikrobit ja sienet kasvatuspohjassa

ViestiKirjoittaja Kasvipena » 17.1.2013 21:27

Niin kannattaisko tehdä itselleen jotain kuivabokashia ja laittaa sitä sitten kasvatusalustaan valmiiksi.... ja tämän lisäksi tai vaihtoehtoisesti stten antaa lacto b nesteen muodossa kasville säännöllisesti?

:pimp:

EDIT: Taisinkin tarkoittaa kuivabokashin sijaan kuivalacto b:tä.

Eikös se olisi sama joka kastelulla antaa tota lacto b nestettä? Tai sitten tosiaan kuivarakeina
Viimeksi muokannut Kasvipena, 18.1.2013 14:53. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Shark Attack

Re: Hyödylliset mikrobit ja sienet kasvatuspohjassa

ViestiKirjoittaja Shark Attack » 18.1.2013 4:53

Kyllä bokashia kannattaa tehdä, sillai saa kaikki keittiöjätteen kierrätykseen. Yllättävän paljon on pois heitettävää, kun alkaa sankkoihin jätettä laittelemaan.
Mutta bokashia ei kannata suoraan laittaa kasvatusmultaan, sillä se on vasta maitohappokäynyttä ruokaa.
Bokashi kannattaa sekoittaa multaan ja muutaman viikon sisällä se katoaa sinne täysin ja mitä sulla sillon on, -> tosi ravinteikas multa.

Itsellä on kyllä isoja multa-astioita, mut silti ei tunnu kivalta alkaa sisätiloissa tuota tekemään ja autotalliin ei mahdu.
Siksipä nuo bokashiämpärit odottaa lumien lähtöä ja sekoitan ne sitten ulkona multaan.
Senkin mullan sitten vielä sekoitan kompostiin ja lisämultaan, laitan sekaan vielä tuota biohiiltä.

Mutta nyt kun sulla on niitä bokashiämpäreitä ja niistä valuu neste siihen toiseen ämpäriin ( kaksi sisäkkäin, varsinaisessa ruoka sisältävässä ämpärissä reiät pohjassa) tai sulla on hana ympättynä ämpäriin ja siitä valutat nestettä jota bokashissa syntyy, niin sillä kastelet kasveja.
Kannattaa laimentaa, itse laitan ihan lirauksen kymeneen litraan vetää ja hiukan melassia, ts.siirappia mukaan.

Sillai saat näin talviaikana sinne multaan maitohappoja, ravinteita ja mikrobeja/hyödyllisiä bakteereita.
Alat luomaan pohjaa "elävälle mullalle"

Voin sanoa että kannattaa, olen nyt kastellut bokashivedellä ja algalfaitunesteellä vasta vähän aikaa ja alkaa pistokkaissa olemaan melkoiset lehdet ;).

Lacto b:n voit sekoittaa veteen milloinka tahansa ja lisätä sitä multaan.
Jos siihen lisäät vielä melassin -> valmis EM-1 ja sitä voi kasveille laittaa vaikka kerran pari kuukauteen. Eikä tulllut kalliiksi, valmis EM-1 kaupasta maksaa vähintään sen 10 E puoli litraa...
Pitää vielä etsiä noi laimennusohjeet tuolta, jotta en neuvo ny sit väärin.
Etsin ne nyt viikonlopun aikana.

Shark Attack

Re: Hyödylliset mikrobit ja sienet kasvatuspohjassa

ViestiKirjoittaja Shark Attack » 19.1.2013 5:11

Elikkäs tuosta ruisjauhoista tehty kvassi, se on käytettävä kai aika pian pois.
Tuossa on toisenlainen resepti sille:
http://minunvenajani.blogspot.fi/2009/0 ... anoon.html

Tietysti kasveille on ihan sama miltä se maistuu, kunhan ei vaan käy pilalle.
Eli tuossa ruisjauho-ohjeessa siihen ei lisätty hiivaa lainkaan, tähän juomaversioon lisätään.
Mulla on tuolla menossa Icmagin puolella kysely viisaammilta, voisiko piimästä eristää jo suoraan lacto b seerumia.
Kirjoittelen mihin tulokseen tullaan kun ollaan pohdittu asiaa

Shark Attack

Re: Hyödylliset mikrobit ja sienet kasvatuspohjassa

ViestiKirjoittaja Shark Attack » 20.1.2013 10:19

Mutta täytyy sanoa, että tällä viljelytouhulla on puolensa.

Multahan oli jo omasta takaa hyvä, mutta kun siihen vielä lisättiin sienet oikealla tavalla ja tuota bakteeri/mikrobihässäkkää alettiin lisäämään ja alfalfaa, niin kasvit on silminnähden onnellisempia.
Ne tuntuu ampuvan isoja lehtiä ja nopeaa kasvua. Lehtien koko on tosiaan juttu jossa ero näkyy.
Ei tietoakaan puutoksista (joita jonkinverran oli ilman mikrobeja) eikä taudeista, kaikki tuntuu olevan balanssissa. Vois sanoa, että tämä on helppoa kasvatusta, kun ei tarvitse olla koko ajan annostelemassa sinne jotain.

Icmagissa vakavalla naamalla sanottiin että oikein tehtynä on nopeampi kuin vesiviljely.
Siitä en uskalla vielä mennä takuuseen, täytyy vielä katsella hiukan kauemmin.

Tuolla juurtuvissa pistokkaissa on vielä tasapaino löytymättä.Siellä kasvualusta on kookosta ja siihen bakteeriymppi tuntuu jotenkin menevän hukkaan, mutta eiköhän senkin pian ratkaise.
Toistaiseksi saan paremmin juurtumaan mullassa.

Mutta tämä systeemi saa :yes:

Shark Attack

Re: Hyödylliset mikrobit ja sienet kasvatuspohjassa

ViestiKirjoittaja Shark Attack » 11.2.2013 3:39

Tarttee nostaa topikkii.

Voihan juma...kaks viikkoo on oltu pois ja hoitaja on käyny vilkaseen, et josko joku tarttee vettä.
Ajattelin et kukkivat pärjää, kun isoa ovat eikä niille pikku kuivakaan pahaa tee... Huoneet viileenä.

Enemmän ajattelin, et kasvuteltas voi sit nuukahtaa pikkaset, kun lähdössä saivat em ja bokashivettä...jotta jos siel käy kato, ni se on voi voi.

Kolmen aikaan tultin kotio , enkä ajatellu et käyn enää mitää katsomassa, aika poikki kun olen.
Mut uteliasuus yllätti ja ajattelin että katon damaget.

Mutta johan jumalauta, aukasin teltan oven ja syliin pursus viidakko.

En oikeesti voi muuten sitä sanoa...tän jälkeen olen myyty tälle orgaaniselle kasvatukselle.

Pojat on oikeessa, kun kaiken tekee huolella, ni homma hoitelee itsensä....


Palaa sivulle “Erikoisjärjestelmät”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa