ViestiKirjoittaja IerChalice » 24.2.2008 14:38
Okei, tässä lisää yleistä infoa: Mielestäni Jamaikalla matkustainen on aivan riittävän turvallista. Suomalaisilla on yleensä kovasti ennakkoluuloja paikasta. On totta, että murhia saarella tapahtuu paljon, mutta ne eivät juurikaan kohdistu turisteihin. Kuumottavinta on paikallinen liikenne, joka on välillä todella skitsoa. Snadisti rämillä corolla-farmareilla posotellaan keskellä rikkinäistä tietä ja mutkan lähestyessä saatetaan hieman töötätä varoitukseksi. Tai oikeastaan liikenne ei ole niin hullua, vaan siihen vain mahtuu tujusti hulluja kuskeja. Monesti nämä kyydit ovat kuitenkin olleet kokemuksia, joiden aikana on pitänyt eniten saarella olosta. Niissä tiivistyy jotain Jamaikalle olennaista.. Itse en ole pahemmin onnettomuuksia nähnyt - romuttuneita autoja silloin tällöin. Ja tienvarsikyltit ilmoittavat, että kolmen miljoonan asukkaan maassa kuolee liikenneonnettomuuksissa lähemmäs neljäsataa ihmistä vuosittain.
Itse tunnen Jamaikalaista kulttuuria ja kieltä hyvin ja se vaikuttaa huomattavasti siihen miten reagoin paikallisiin, ja vastaavasti se siihen miten he reagoivat minuun. Ensikertalaiselle antaisin ohjeen olla kohtelias ja kova samaan aikaan. Rahan pummaamisesta ja oudoista ideoista ei kannata loukkaantua eikä hermostua. Kuumottavassa tilanteessa on hyvä olla päättäväinen, mutta on hyvä heittää samalla respectit. Jos pysyt ihmisten ilmoilla, etkä harhaile autioilla kujilla, on hyvin epätodennäköistä, että mitään ikävää sattuisi. Muut ihmiset siellä haluavat, että nautit olostasi saarella, eivätkä halua, että sinulle sattuu mitään. Osa avuntarjoajista haluaa vedättää sinua, joten kannattaa miettiä kenen apua haluat ja missä tilanteessa. Monesti myös aivan kunnolliset ihmiset haluavat auttaa sinua, vaikkeivät oikein osaakaa. Saattavat esim. neuvoa väärään suuntaan tai muuten aiheuttaa ylimääräistä säätöä, vaikka tarkoittavatkin hyvää. Koska olet varmaankin valkoinen erotut jonkin verran katukuvasta, minkä välillä tuntee. Monia päiviä saattaa mennä, etten näe yhtäkään muuta vaaleaihoista, riippuen siitä missä liikun. Etenkin katutansseissa yöllä olemme parin kaverin kanssa olleet usein ainot tai lähes ainoat vaaleat. Bileissä on yleensä turvallista, sillä mafia valvoo, että kaikki käyttäytyvät. Joskus näissä saattaa kuitenkin syntyä levottomuuksia, pullot lentää ja joku ampuu ilmaan (ilmaan voidaan tietyissä tansseissa ampua ihan muutenkin vaan, ei kannata säikkyä). Tälllöin on hyvä mennä paniikkiryntäyksen mukana ja varoa jäämästä jalkoihin. Itseäni ei ole saarella pahemmin kuumottanut ja olen kokenut oloni turvalliseksi. Sanoisin, että Euroopan isoissa kaupungeissa tai Nykissä on suurempi tsänssi joutua ryöstetuksi kuin Jamaikalla.
Jamaikalle lähtevälle hampuusille suosittelen länteen suuntaamista. Yrttiä on saatavilla joka puolella saarta helposti ja sitä tarjotaan jatkuvasti. Lännessä (Westmoreland ja St. Elizabeth) kuitenkin löydät parhaat sensit. Itärannikolla on monesti tullut pelkkää bushweediä vastaan. Muuten itä ja etenkin Portlandin alue ovat upeita, mutta omat sensit mukaan.. Sensit tulee jemmata erittäin hyvin satunnaisten roadblockien varalta. Minut on kerran tutkittu kun auto pysäytettiin. Ei ollut mitään, mutte eivät olisi sillä etsimisellä vielä löytäneetkään. Kerran jouduin hakemaan kaverini poliisiasemalta, kun hänet otettiin sisään spliffin rullaamisesta kyttiksen edessä. Häneltä ei löytynyt mitään muuta ja pääsi onneksi ulos tunnin kuluessa varoituksella. Isompien määrien kanssa saattaa olla enemmän ikävyyksiä edessä
Iso vihe on lähteä saarelle ja jättää tutustumatta Kingstoniin. Siellä kannattaa tsekata Half Way Treen alue, Downtownin Coronation Martket ja katutansseja öisin. Taksikuskeilta voi kysyä mitä on tapahtumassa ja mihin aikaan kannattaa mennä paikan päälle. Tansseissa yrttiä myyvät miehet kiertelevät isojen sensikimppujen kanssa huutaen "Iest, iest, hi-grade, hi-grade". Parhaat poltot saat kuitenkin Kingstonista varmimmin , jos saat hyvän linkin, joka myy sensiä 1000 JAD (10e) tai 500 JAD pusseissa. Huonompaa sensiä myydään jopa 20 sentin pusseissa, josta ei saa edes spliffiä käärittyä, ellei heitä grabbaa (kessua) sekaan. Ganja-tilalle vierailemaan pääseminen ei ole mikään itsestään selvyys. Minulla on käynyt erinomainen tuuri, että olen tutustunut oikeisiin ja luotettaviin ihmisiin. Olen kuullut, että kuvaussessioiden päätteeksi Cannabible toimittaja Jason King joutui luovuttamaan päällä olevat valuuttansa..
Itse olen viettänyt eniten aikaa Kingstonissa ja muu aika jakaantuu sitten ympäri maata. Pohjoisirannikon St. Maryssa sijaitseva Strawberryfields saa minulta ja varmaan muutamalta muultakin lämpimimmät suositukset, mikäli hakee mukavaa luonnossa oleilua ja mukavia paikallisia ihmisiä.
Vinkkinä vielä hampuusille, että runsaasti omia papereita mukaan, jos ei paksusta paperista tehdyt spliffit maistu. Paperiin liittyen vielä, että Rough Guide to Jamaica -matkaopas mukaan ensikertalaiselle!
Soon come vielä jotain paikallisesta yrttikulttuurista!
Viimeksi muokannut
IerChalice, 24.2.2008 15:48. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kai niil oikeesti isot on 
