Kokemuksia kannabisriippuvuudesta

...vaikutuksen alaisena...
Alueen säännöt
Kokemuksia
Alue käsittelee kokemuksia hamppuun ja sen käyttöön liittyen.
Alueelle eivät kuulu kokemukset muista huumeista (ei ”edes” Amsterdamin matkalta).
Jakevaa
Viestit: 9
Liittynyt: 28.10.2010

Re: Kokemuksia kannabisriippuvuudesta

ViestiKirjoittaja Jakevaa » 24.11.2011 5:36

kosalo kirjoitti:Kannabis ei aiheuta fyysistä riippuvuutta, lievää henkistä ehkä vähän. Mut jos siitä sanoo että on koukussa on koukussa ihan kaikkeen.

Ýli 10 vuoden kokemuksella.

Kun elämässä on muutakin tekemistä kuin polttelu, jää se helposti taka-alalle ja vain sopiviin hetkiin.
Arki rytmiä ei kannata sovittaa polttelun ympärille vaan päin vastoin niin vältyy ns. kannabisriippuvuudelta.

Ei ole ollut mitään ongelmia: uni tulee ruoka maistuu ja muisti ei toimi yhtään paremmin eli toimii hyvin. Ei hermostuta jne...


Juurikin näin. Itse olen huomannut myös miten helposti kannabis sulautuu arkeen ja miten helppoa on polttaa jos haluaa muista ulkoisista tekijöistä riippumatta. Kannabis on mielestäni jännä aine sillä monet ensikertaa kannabista kokeilevat muodostavat positiivisen mielipiteen siihen lähes heti toisinkuin, esimerkiksi tupakkaan, joka maistuu pahalle, huimaa, yskittää siis aiheuttaa yleisesti negatiivisia piirteitä ainoastaan. (ainakin näin omassa kaveripiirissä). Tästä päästään siihen, että aloittaminen on helppoa ja tapahtuu todennäköisesti nuorella iällä 16-22 ikävuoden välillä, jolloin ihminen on ehkä vielä liian nuori ajattelemaan tulevaisuutta rationaalisesti, eikä tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita, kuten koulutusta, sosiaalisia suhteita yms mietitä tarpeeksi. Tarkoitan siis sitä, että nuorena on helppo viettää päivät myssyissä, kun vastuu ei vielä paina liikaa. Helposti siitä sitten kehittyy rutiini/koukku, josta voi olla vaikea irrottautua sosiaalisen ja psyykkisen riippuvuden seurauksena. Sanoisin itse, että kannabiksen polttelu ja sen vaikutukset ovat enemmänkin elämäntapa kuin mitään muuta.

Itse olen 18 vuotias, myöskin epäsäännöllisen säännöllisesti pajauttava ehkä 5-7 krt/kk lähinnä viikonloppuisin. Poltteluni ei ole läheskään päivittäisesti, silti tunnen olevani lievästi riippuvainen kyseisestä yrtistä. Riippuvuuteni on sosiaalista ( kiva "jumitella" kavereitten kaa) ja psyykkistä siinä määrin, että kaipaan niitä viboja, joita kannabis minulle soi niitä "kuuluisina" ensimmäisinä kertoina. Tiedän toki, että niihin samoihin viboihin pääsen pitämällä kokonaan taukoa ja niin aion myös tehdä. Jos polttaisin useammin kun nyt olen varma, että elämäni jumittuisi paikalleen, enkä todennäköisesti menisi jatko-opiskelemaan yms, toki tuohon vaikuttaa myös se, että olen aina ollut laiska.

Itsellä myös ollut noita "tänne olisi kiva tulla paukuissa jne..." ajatuksia. :laugh: Elämästä saa ja pitää pystyä nauttimaan myös ilman kannabista, vaikka kyllähän se toki kivan lisän aina silloin tällöin antaa :D :mrgreen:

serinus1
Viestit: 75
Liittynyt: 4.6.2010

Re: Kokemuksia kannabisriippuvuudesta

ViestiKirjoittaja serinus1 » 27.11.2011 18:14

Tunnistan olevani helposti riippuvaiseksi tuleva ihminen. Siksi voinkin olla todella tyytyväinen, etten tutustunut hamppuun ennen aikuisikää (tai en ihan varmasti muista oliko ensimmäinen kerta 17-vuotiaana), koska se olisi ollut menoa. 19-vuotiaana kun muutin omilleni, olisi ollut kaveripiiri valmiina päivittäiselle hampukoinnille, mutta tuolloin onnistuin jotenkin välttämään sen. Varmaan lähinnä kotikasvatuksen peruja ja kiinnijäämisen pelon vuoksi. Toisaalta se on jäänyt myös harmittamaan, koska en esimerkiksi saanut silloin ollenkaan opiskeltua, vaikka yliopistossa kirjoilla olinkin. Mieluummin sen ajan olisi hukannut pilvessä kuin kotona lievästi-keskivaikeasti masentuneena ja sosiaalisesti syrjäytyneenä.

Nyt lähes 10 vuotta myöhemmin olen ajautunut tilanteeseen, että poltan aina kuin on mahdollista, välillä päivittäin. Ainoa asia mikä minua estää esim. laittamasta omaa kasvatusta, on tyttöystävä (=avopuoliso), joka ei tiedä asiasta mitään. Näemme sen verran harvoin, että tämä on mahdollista. Jos joutuisin valintatilanteeseen tyttöystävän ja hampun välillä, en tiedä miten valitsisin. Olen mielessäni nähnyt itseni sanovan hänelle "minun täytyy ensin tehdä välit selväksi ensirakkauteni kanssa", ymmärtänette mitä tarkoitan.

ahlala
Viestit: 86
Liittynyt: 26.1.2011

Re: Kokemuksia kannabisriippuvuudesta

ViestiKirjoittaja ahlala » 30.11.2011 11:28

http://www.youtube.com/watch?v=mfqq2Jkv64c tässä riippuvuus tiivistettynä. :D

tötsy
Viestit: 20
Liittynyt: 1.3.2010

Re: Kokemuksia kannabisriippuvuudesta

ViestiKirjoittaja tötsy » 3.12.2011 20:59

Täällä nyt oma kertomukseni kannabis riippuvuudestani.
Olen poltellut kolme tai neljä vuotta josta puolitoista aktiivisesti. Olen aina yrittänyt pitää polttelun kohtuulllisena mutta se on aina "karannut käsistä" eli olen raivopolttaja.

Käyn töissä ja olen ehdoton sen suhteen etten mene töihin päihtyneenä ja teen pitkää päivää, jolloin aika ajoin ajattelen; kun pääsen kotiin niin bongi odottaa... yms.
Kun minulla on savua poltan koko ajan, aamusta iltaan, yöllä herään väilillä ottamaan savut jos on vapaa päivä, voi olla että laitan puhelimen äänettömälle ja otan bongisavut jo ennen aamukahvia! Miksikö, en tiedä, savujen jälkeen tulee välillä jopa pahaolo, morkkis mutta tunnin päästä otan jo tasurit.

Tykkään poltella mutta nyt sen on huomannut ettei se sovi, ainakaan tällä elämänrytmillä, pitkää päivää töissä, töistä kotiin sataaviittäkymppiä ja savut, jonka jälkeen alkaa kelailla, että olisi ollut muutakin tekemistä, mutta ne jää huomiseksi, sillä savuissa olen äärimmäisen epäsosiaalinen ja aikaansaamaton.
Nyt viimeaikoina pajauttelu on mennyt jo liian rankaksi kun ei meinaa jaksaa nousta sängystä ilman 12tunnin unia, masentaa, stressaa yms. "viekkareita" jos en ole pöhnässä.
Nyt olen aloittanut (toivottavasti) pitkän toleranssin nollaus jakson, koska minusta on tullut ihmisraunio siitä iloisesta, ujosta ja hymyilevästä pojasta joka joskus olin.
Pahinta kyllä on juurikin se psyykkinen riippuvuus ja sen tuomat ongelmat (mikään ei tunnu miltään, loppuvaiheessa ei edes savuissa)
Fyysiset oireet ei ole mitään verrattuna tupakoinnin lopettamiseen omalla kohdalla, mutta juuri tämä passivoituminen, masennus...

Miksi sitten haluan lopettaa, olen pirteämpi ilman, yritän saada lisää sosiaalisia kontakteja jopa ystäviä ja ehkä suurin syy on tyttöystävä tai siis sen puute. Kun tässä joku mietti jos pitäisi valita avopuolison tai pilven väliltä, en miettisi hetkeäkään että voisin jättää pilvenpolton vaikka lopuniäksi nuoruuden rakkaudeksi jota kaiholla muistelisin.

Jos pystytte polttamaan ja elämään normaalisti niin hyvä se, minä en pysty, mutta enkä myöskään ketään tuomitse. Älkää antako savun sumentaa mieltä liiaksi ja olkaa avara katseisempia myös nauttimaan elämänpienistä iloista SELVINPÄIN
-rauhaa

Avatar
pizbuin
Viestit: 537
Liittynyt: 20.5.2006

Re: Kokemuksia kannabisriippuvuudesta

ViestiKirjoittaja pizbuin » 4.12.2011 8:08

Dirty Sanchez kirjoitti: kasvattelun ja runsaamman polttelun aika on osaltani ohi.


Toistaiseksi. Ja kohta huomaa järjestäneensä elämänsä taas siten, että voi täyttää bongia ennen kahvin keittoa.

Avatar
Kyymies
Viestit: 241
Liittynyt: 12.11.2004

Re: Kokemuksia kannabisriippuvuudesta

ViestiKirjoittaja Kyymies » 8.12.2011 23:38

Nää on aika henkilökohtaisia asioita ja varmaan itse ihmisen luonne vaikuttaa siihen paljon.

omalla kohdalla vaihtelee paljon. aikoinaan tuli pidettyä kuukausia pitkiä taukoja mutta käyttö on lisääntynyt pajautuksen tultua tutummaksi päihteeksi itselleni.
Myös mielenhallinta auttaa kun vain on piittaamatta koko asiasta ja ajattelee että ainahan sitä nyt taukoilla pystyy kun toletkin laskee ja pääsee taas tekee kaikkea aktiviteettejä, duunia yms.
Kyl siinä huomaa mite energiat taas virtaa kehossa et on virkee ja elinvoimasempi fiilis. sosiaalinen ja oma-alotteinen.

Kahvi guarana ym. piristävät aineet sopinee päiväkäyttöön ja unilääkkeeksi saatan polttaa pienen pesällisen jos siltä tuntuu. ? en ehkä tunne riippuvaisuutta tunnen vain luonnolisen vaihtoehdon ?
riippuvaisuus niin voimakas sana täällä pohjankansan perukoilla.
Polttelun lisäännyttyä ovat myös tupakka ja alkoholin käyttö vähentynyt muutamaan juomaan tupangiin per viiikko :)

Ensin työ sitten huvi, jos on paljolti kaikkee vastuun kantamista, duunia joka vaatii terävää muistia, iso perhe ruokittavana ja hoidettavana voi olla että kantsii jättää polttelu vähemmälle.
kaikkeen tottuu

kai tää oli tässä
kesä

Avatar
Sectoid
1 tähti
1 tähti
Viestit: 291
Liittynyt: 7.3.2010

Re: Kannabis, perhe ja lastensuojelu

ViestiKirjoittaja Sectoid » 12.12.2011 10:09

pizbuin kirjoitti:...

Suurin osa kritiikistä koski tuota pilven käytön lopettamista. Yleisestihän on tiedossa, että kannabis ei aiheuta riippuvuutta.
Mä uskon, että voit polttaa kilon skunkkia vuodessa kymmenen vuoden ajan ja lopettaa käytön seinään. Eikä lopetusoireita tule, jos motivaatio lopettamiseen löytyy. Kahvin ja tupakan osalta esimerkiksi vähän toinen juttu.

Mitä jos siellä ensimmäisessä sossu/a-klinikka käynnillä olis sanonu, että käyttö loppuu. Kiitos teille. Oikeasti olisit aloittanut vaan vuoden tauon.

Mulle tuli tosta sun tarinasta vaan mieleen, kun joskus täysi-ikäisenä jäin mutsille kiinni dullasta. Vähän aikaa jaksoin vääntää sen kanssa asiasta ennen kun ilmoitin että sauhuttelu on loppu. No voihan sitä aina syödä. :) Joskus jos jää stounaus putki päälle, niin voi kyl vähän omaatuntoo kolkuttaa. Mut toisaalta taas ei yhtään, koska kysymys on hampusta.


Anteeksi nyt kun tulen taas vääntää, mutta kyllä se kannabis vain aiheuttaa riippuvuutta ja lopetusoireita. Riippuvuus on tosin psykologinen, eli mieli kaipaa pilvistä oloa. Sen riippuvuuden torjumien ei ole paha juttu mutta nuo muut lopetusoireet ovat sitten ihan eri juttu. Riippuu paljolti siitä kuinka kauan käyttö on jatkunut ja kuinka vahvaa tavaraa on ollut saatavilla. Kannabis vaikuttaa vähän pitkin kehoa, joten yhtä-äkkinen kannabinoidien katoaminen voi johtaa siihen että maha ei vedä ruokaa ja uni ei tule silmään. KOROSTAN ETTÄ RIIPPUU KUINKA KAUAN HENKILÖ ON PÖSSYTELLYT YHTEEN MENOON JA MITEN VAHVAA TAVARA ON OLLUT. Näistä oireista tosin pääsee ohi viikon sisällä. Niillä tyypeillä jotka ovat teini-iästä lähtien tottuneet päivittäiseen lussutukseen menee varmasti vielä pidempään. Ehkä vähintään 2viikkoa.

Joten en usko enkä väitä, vaan tiedän. Kannabis aiheuttaa riippuvuutta. Tupakkaan sekoittajalla joka ei muuten polta tupakkaa voi ne kitkut olla vielä isommat.

Miettikää nyt mihin kannabis vaikuttaa. Se lisää nälän tunnetta ja auttaa nukahtamaan. Yhtä-äkkinen kannabinoidimyrskyn loppuminen vaikutta erityisesti noihin kahteen asiaan. Taas korostan että riippuu käytön pituudesta ja tavaran vahvuudesta, mutta yleensä nuo oireet ovat ohi viikossa. Enkä nyt tarkoita että noiden oireiden kanssa ei pystyisi elämään. Se on vähän niikuin krapula joka tulee yhdestä viinanveto kerrasta, mutta on jaettu monelle päivälle ja on siksi tasaisempi. Kannabis on kaikista päihteistä riippuvuuksiltaan sieltä miedoimmasta päästä mutta en jaksa nähdä tuota jargonia mitä täällä foorumilla jauhetaan ettei muka tule mitään.

Hommatkaa kätösiinne kunnon budeja, polttakaa niitä päivittäin vuosi-kaksi. Lopettakaa kuin seinään niin katsotaan minkälaista hikoilua on luvassa, miten se ruoka ja uni maistuu seuraavat 1-5päivää...

Ja tämä tapahtuu kaikille joilta löytyy kannabinoidireseptorit. Eli kaikille. Siinä sitten buuttaat oman kehon kannabinoidituotannon normaalille tasolle. Siksi nämä oireet ovat ja tulevat kaikille eritavoin, johtuen juuri tavarasta, käytön pituudesta, oman kehon kannabinoidituotannosta ja aineenvaihdunnasta.
Samuel L. Jacksonin kameleontti.

Avatar
HL1979
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 884
Liittynyt: 26.11.2008

Re: Kannabis, perhe ja lastensuojelu

ViestiKirjoittaja HL1979 » 12.12.2011 10:16

Sectoid kirjoitti:Hommatkaa kätösiinne kunnon budeja, polttakaa niitä päivittäin vuosi-kaksi. Lopettakaa kuin seinään niin katsotaan minkälaista hikoilua on luvassa, miten se ruoka ja uni maistuu seuraavat 1-5päivää...

Ja tämä tapahtuu kaikille joilta löytyy kannabinoidireseptorit. Eli kaikille. Siinä sitten buuttaat oman kehon kannabinoidituotannon normaalille tasolle. Siksi nämä oireet ovat ja tulevat kaikille eritavoin, johtuen juuri tavarasta, käytön pituudesta, oman kehon kannabinoidituotannosta ja aineenvaihdunnasta.

Hitto, tajusin juuri että minulta puuttuu kannabinoidireseptorit. Mistäs mä semmoiset hommaisin?

Ei nimittäin viiden vuoden päivittäinen käyttö tehnyt sen kummempaa kuin pientä ärtyneisyyttä, kun pidin viikon tauon. Olisiko kuitenkin niin, että vieroitusoireet tai niiden puuttuminen ovat yksilöllisiä?
Hiisi vieköön!

Avatar
pizbuin
Viestit: 537
Liittynyt: 20.5.2006

Re: Kannabis, perhe ja lastensuojelu

ViestiKirjoittaja pizbuin » 12.12.2011 10:22

Aika paljon asenteesta se on kiinni minkälaisia lopetusoireita tulee.
Itse oon elävä esimerkki reilu kaksi vuotta jatkuneesta kokopäiväisestä käytöstä erittäin vahvojen ja laadukkaiden curetettujen budien polttajana, joka lopetti käytön seinään ilman mitään lopetusoireita.

Lainattu Sectoidilta: Riippuvuus on tosin psykologinen, eli mieli kaipaa pilvistä oloa.
Omasta puolesta voin sanoo, että pelkän pilvisen olon ajattelu sai oksennusreflexin aikaseksi. Eli ei voinut vaan vähempää kiinnostaa edes kuulla sanaa kannabis.

Tiedän kyllä pahoja kitkuilijoita, jotka vaihtaa kaiken omaisuutensa ja toistenki kannabikseen. Jotain tollasis tilanteis on kyl jossain vaihees menny pieleen. Ehkä se on sitten se kannabisriippuvuus?
Viimeksi muokannut pizbuin, 12.12.2011 10:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Avatar
Sectoid
1 tähti
1 tähti
Viestit: 291
Liittynyt: 7.3.2010

Re: Kannabis, perhe ja lastensuojelu

ViestiKirjoittaja Sectoid » 12.12.2011 10:31

HL1979 kirjoitti:...
Hitto, tajusin juuri että minulta puuttuu kannabinoidireseptorit. Mistäs mä semmoiset hommaisin?

Ei nimittäin viiden vuoden päivittäinen käyttö tehnyt sen kummempaa kuin pientä ärtyneisyyttä, kun pidin viikon tauon. Olisiko kuitenkin niin, että vieroitusoireet tai niiden puuttuminen ovat yksilöllisiä?



Niin, korostin juuri tuon tavaran vahvuuden merkitystä. Harvalla on edes vielä kokemusta niistä kunnon fenoista. Syykin on siihen selvä. Niitä kun ei tule vastaan kuin korkeintaan 1papu sadasta vaikka miten olisit tilannut greenhouselta/sensiseedsiltä..etc...

Toki on yksilöllisiä eroja mutta ilmeisesti tavarasi tai käyttötapasi ei ole vielä mennyt yli tarvittavan. Kyllä sullekin saadaan kovemmat oireet esiin kun joskus kunnon tavaraan pääset käsiksi kylliksi pitkäksi aikaa. Tää ny menee juupas eipäs suuntaan. Seison sanojeni takana. Uskokoon ken lystää...Voi lytätä. Tätä nyt on tullu todistettua jo tarpeeksi monen tyypin kohdalla että ei ole tarvetta valehdella tai väännellä, enemmänkin vain kertoa että näin aika varmasti tulee käymään. Näitäkin juttuja täällä lukee aika moni nuorempi silmäpari ja niille on tyhmää lähtee uskottelee ettei tästä tule mitään muuta kuin vähän ärtyneisyyttä. Mutta en enempää tästä, lytätköön, joskus se totuus voi valjeta.

pizbuin kirjoitti:Aika paljon asenteesta se on kiinni minkälaisia lopetusoireita tulee.
Itse oon elävä esimerkki reilu kaksi vuotta jatkuneesta kokopäiväisestä käytöstä erittäin vahvojen ja laadukkaiden curetettujen budien polttajana, joka lopetti käytön seinään ilman mitään lopetusoireita.

Lainattu Sectoidilta: Riippuvuus on tosin psykologinen, eli mieli kaipaa pilvistä oloa.
Omasta puolesta voin sanoo, että pelkän pilvisen olon ajattelu sai oksennusreflexin aikaseksi. Eli ei voinut vaan vähempää kiinnostaa edes kuulla sanaa kannabis.


Et edes hikoillut öisin? Jotenki en nyt usko...
Samuel L. Jacksonin kameleontti.

Avatar
pizbuin
Viestit: 537
Liittynyt: 20.5.2006

Re: Kannabis, perhe ja lastensuojelu

ViestiKirjoittaja pizbuin » 12.12.2011 10:45

Sectoid kirjoitti:...


Niin, korostin juuri tuon tavaran vahvuuden merkitystä. Harvalla on edes vielä kokemusta niistä kunnon fenoista. Syykin on siihen selvä. Niitä kun ei tule vastaan kuin korkeintaan 1papu sadasta vaikka miten olisit tilannut greenhouselta/sensiseedsiltä..etc...

Toki on yksilöllisiä eroja mutta ilmeisesti tavarasi tai käyttötapasi ei ole vielä mennyt yli tarvittavan. Kyllä sullekin saadaan kovemmat oireet esiin kun joskus kunnon tavaraan pääset käsiksi kylliksi pitkäksi aikaa.


Et edes hikoillut öisin? Jotenki en nyt usko...


Olin aikakova hikoilemaan öisin jo ala-aste ikäisenä. Monesti joutu kääntää tyynyä, kun kostu ja niin pois päin. Nykyäänki saatan joskus hikoilla vähän yöllä, että on skidisti kosteet lakanat aamulla herätessä. En muista hikoilleeni tuolloin. Enkä usko hikoilleeni normaalisti poiketen. Mutta mitään semmosta krapula-kylmähikisyndroomaa ei tullut.

En kyllä ymmärrä tota sun vahva tavara läppää. Tuskin kovin moni kotikasvattelija ostaa tota tarinaa.
Hyviä fenoja mulle on tullu vastaan, pari huonoakin ja muutama uros.

Viime kesänä oli parikymmentä LR#1 narttua ulkona ja niin vahvaa tavaaraa tuli, et jos heittäisin sulle kympin niist, niin menisit saleen psykoosiin.

Tuli vielä mieleen miten niit lopetus oireita varmaan saa.
Pitkä tauko tai jotain. Unssi skitson puutarhurin älyttömintä tavaraa. Kymmenen päivää ja kaikki pitää polttaa. Voihan sitä vähän h-moilasena olla yhdentenätoista päivänä, kun herää. Vieläkun tämän jälkeen kaikki muut ihmiset ja eläimetkin vaan lussuttaa ja sulle vaan sanotaan, et huono tuuri, mut ollaan päätetty ettet saa poltta enään koskaan.
Saleen vois vähä hikoiluttaa ja ruokahalu kadota.
Viimeksi muokannut pizbuin, 12.12.2011 11:00. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Avatar
Sectoid
1 tähti
1 tähti
Viestit: 291
Liittynyt: 7.3.2010

Re: Kannabis, perhe ja lastensuojelu

ViestiKirjoittaja Sectoid » 12.12.2011 10:54

pizbuin kirjoitti:...


Viime kesänä oli parikymmentä LR#1 narttua ulkona ja niin vahvaa tavaaraa tuli, et jos heittäisin sulle kympin niist, niin menisit saleen psykoosiin.


Pistit kyl päivän parhaan! Kyllä varmasti itkisin itseni psykoosiin...huhuhu..hihihih..hohoh..Tämä nyt oli tiedossa että kun ei ole vertailu materiaalia niin tulee tämmöstä. Siksi esimerkkinä käytin laadukkaiden siemenlafkojen fenon etsintä missiota. Mutta joo psykoosiin menisin sun ulkobudeista.

Tuon hikoilun puitteissa kuulostat kyllä jo sellaiselta poikkeustapaukselta että. Jatketaas. Pahoittelen offtopiceista.
Samuel L. Jacksonin kameleontti.

Avatar
HL1979
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 884
Liittynyt: 26.11.2008

Re: Kannabis, perhe ja lastensuojelu

ViestiKirjoittaja HL1979 » 12.12.2011 11:10

Sectoid kirjoitti:Niin, korostin juuri tuon tavaran vahvuuden merkitystä. Harvalla on edes vielä kokemusta niistä kunnon fenoista. Syykin on siihen selvä. Niitä kun ei tule vastaan kuin korkeintaan 1papu sadasta vaikka miten olisit tilannut greenhouselta/sensiseedsiltä..etc...

Toki on yksilöllisiä eroja mutta ilmeisesti tavarasi tai käyttötapasi ei ole vielä mennyt yli tarvittavan. Kyllä sullekin saadaan kovemmat oireet esiin kun joskus kunnon tavaraan pääset käsiksi kylliksi pitkäksi aikaa. Tää ny menee juupas eipäs suuntaan. Seison sanojeni takana. Uskokoon ken lystää...Voi lytätä. Tätä nyt on tullu todistettua jo tarpeeksi monen tyypin kohdalla että ei ole tarvetta valehdella tai väännellä, enemmänkin vain kertoa että näin aika varmasti tulee käymään. Näitäkin juttuja täällä lukee aika moni nuorempi silmäpari ja niille on tyhmää lähtee uskottelee ettei tästä tule mitään muuta kuin vähän ärtyneisyyttä. Mutta en enempää tästä, lytätköön, joskus se totuus voi valjeta.

Nuoremmille silmäpareille voi antaa tiedoksi, että aktiivisempaa hiisailu-uraa kannattaa harkita vasta sitten kun on koulut käyty, duunirutiinit hallussa ja vähintään se neljännesvuosisata mittarissa.

Ei varmasti kenelläkään ole tarvetta valehdella tai väännellä, mutta omalla kohdallani voin vakuuttaa että laadukkaampaa tavaraa saa hakea ihan Amsterdamista saakka. Siksi korostinkin sanaa yksilöllisyys, nimittäin toisten psyyke reagoi pitkäaikaisaltistukselle ja siitä vieroittumiselle muita kovemmin. Toki omalla kohdalla oli myös selkäkipuja, mutta niitä en koe vieroitusoireeksi sillä lääkitsen ko. kipuja budin avulla.
Hiisi vieköön!

Avatar
Sectoid
1 tähti
1 tähti
Viestit: 291
Liittynyt: 7.3.2010

Re: Kannabis, perhe ja lastensuojelu

ViestiKirjoittaja Sectoid » 12.12.2011 11:16

HL1979 kirjoitti:...
Nuoremmille silmäpareille voi antaa tiedoksi, että aktiivisempaa hiisailu-uraa kannattaa harkita vasta sitten kun on koulut käyty, duunirutiinit hallussa ja vähintään se neljännesvuosisata mittarissa.

Ei varmasti kenelläkään ole tarvetta valehdella tai väännellä, mutta omalla kohdallani voin vakuuttaa että laadukkaampaa tavaraa saa hakea ihan Amsterdamista saakka. Siksi korostinkin sanaa yksilöllisyys, nimittäin toisten psyyke reagoi pitkäaikaisaltistukselle ja siitä vieroittumiselle muita kovemmin. Toki omalla kohdalla oli myös selkäkipuja, mutta niitä en koe vieroitusoireeksi sillä lääkitsen ko. kipuja budin avulla.


No nyt tuli ensimmäinen vertailukelpoinen kohta. Siellä Damissa on tullut muutamat kerrat käytyä, niikuin muuallakin hollannissa. Kokeillu siellä niin ice-o-latoreita, kuppivoittaja budeja. Ja todettiin porukassa että meillä on aika hyvällä mallilla kasvatukset olleet jo jonku tovin kun niin hyvää budia ei siellä saa, muuta kuin korkeintaa suhteilla. Lähinnä ylihintaista, suht tasalaatuista. Lähinnä se eri lajikkeiden kirjo siellä on miellyttävää ei se niiden budien vahvuus ole mitenkään erikoista. Kahden viikon luukutus reissun jälkeen kotona, samoilla silmillä poltettu mr.nice vei voiton. Uskokoon taas ken haluaa. Siellä jo ihmisiä ärsytti kun kerrottiin että ei tämä nyt niin ihmeellistä ole, suomessa osataan vähintään yhtä hyvin ja joskus paremmin. Tiedän, raivostuttavaa leijumista...
Samuel L. Jacksonin kameleontti.

Avatar
pizbuin
Viestit: 537
Liittynyt: 20.5.2006

Re: Kannabis, perhe ja lastensuojelu

ViestiKirjoittaja pizbuin » 12.12.2011 11:20

HL1979 kirjoitti:...
Nuoremmille silmäpareille voi antaa tiedoksi, että aktiivisempaa hiisailu-uraa kannattaa harkita vasta sitten kun on koulut käyty, duunirutiinit hallussa ja vähintään se neljännesvuosisata mittarissa.


:guru: Word! Olis voinu itsekki venaa pari vuotta tota omaa pajaputkee. Alko tossa 22-23 vuotiaana. Mut onneks ei aikasemmin. Nyt ikää 25 ja omast mielest tuntuu, et henkinen tila vois olla askeleen pidemmällä. Mut ei täs mikskään kehareiks jäädä. Ruumis on onneks kun 18 vuotiaan. Paitsi ehkä keuhkot, hampaat.
Vähän kauas meinaa karata.

Sectoid kirjoitti:...

No nyt tuli ensimmäinen vertailukelpoinen kohta. Siellä Damissa on tullut muutamat kerrat käytyä, niikuin muuallakin hollannissa. Kokeillu siellä niin ice-o-latoreita, kuppivoittaja budeja. Ja todettiin porukassa että meillä on aika hyvällä mallilla kasvatukset olleet jo jonku tovin kun niin hyvää budia ei siellä saa, muuta kuin korkeintaa suhteilla. Lähinnä ylihintaista, suht tasalaatuista. Lähinnä se eri lajikkeiden kirjo siellä on miellyttävää ei se niiden budien vahvuus ole mitenkään erikoista. Kahden viikon luukutus reissun jälkeen kotona, samoilla silmillä poltettu mr.nice vei voiton. Uskokoon taas ken haluaa. Siellä jo ihmisiä ärsytti kun kerrottiin että ei tämä nyt niin ihmeellistä ole, suomessa osataan vähintään yhtä hyvin ja joskus paremmin.
Samaa paskaa se on Hollantilaisessa Coffarissa, kun kaverin kaapissa. THC jotai 13-20? Hyviä hasiksia ja öljyjä siel kannattaa polttaa. Kasvatappa kilo kukkaa ja tee siitä öljyy. Mistään et löydä niin vahvaa marijuana fenoo.

Surre_

Re: Kannabis, perhe ja lastensuojelu

ViestiKirjoittaja Surre_ » 12.12.2011 13:50

Juu eipä ole oireita, mitä nyt randomina kerran kuussa en saa unta, liekkö sitten poltan joka päivä vai en. melkein ainakin. Silloin tällöin puskee viikon taukoa joskus enemmänkin. Viime vuonna tauotin ihan huolella ja ei ongelmia. Lisäksi määrät ovat olleet tosi paljosta tosin pieniin määriin. Ei edelleenkään sen kummempia oireita. Tulipa mieleen just että varmaan ne so called oireet johtuu enemmän elämäntavoista ja väkisin kuitenkin niistäkin. Kaikesta.

Avatar
Prostitute
Viestit: 494
Liittynyt: 24.11.2008

Re: Kannabis, perhe ja lastensuojelu

ViestiKirjoittaja Prostitute » 12.12.2011 19:01

Okei, ehkä osalle ei tuu mitää reflaa polttelusta.
Mulle ainakin tuli ku lopetin aikanaa päivittäispolttelun. Psyykkisiä oireita..
Kattonu ku 1 kaveri suunnilleen pilannu elämänsä, osittain kannabiksen takia.. ei kokonaan, osittain.

Nuoremmille silmäpareille voi antaa tiedoksi, että aktiivisempaa hiisailu-uraa kannattaa harkita vasta sitten kun on koulut käyty, duunirutiinit hallussa ja vähintään se neljännesvuosisata mittarissa.


Tähän mä voin yhtyy helposti..
Muutenkin jos päihteidenkäyttö on todella hyvällä mallilla vaikka 20-vuotiaaks asti, niin suurta pelkoa mistää ongelmista ei ole.
Jos aletaa 14-v:nä vetää blossii ja parin vuoden pääst poretta ni kaikki tietää mitä sii käy.

Ja ketjun alottajalle, älä syyllistä ittees. Kohtaa tosiasiat. Mitään ei oo viel menetetty, sul on nyt uus sauma. Oo fiksumpi.
T. "lapsi"

Avatar
Kyymies
Viestit: 241
Liittynyt: 12.11.2004

Re: Kokemuksia kannabisriippuvuudesta

ViestiKirjoittaja Kyymies » 23.12.2011 0:38

öljyt mitä ne on 70 - 90% eli milteen puhdasta. juuri poltinkin pesällisen mendocino madness hermiksen lehdistä / nupuista tehtyy, näytti kyl hyvältä :P
vaikkei noi lefojen tehot oo samaa luokkaa mitä hartsisesta marleys collie nupusta tehtyä öljyä. vau
ei tuu kyl iha heti poltettua uudestaan ku meni nii savuihin. ja kohta nukkumaan 8)

yleensä keho vierottaa itseään kokoajan jos osaa pitää pieniä päivän parin taukoja ja joskus pidempiä viikoista kuukausiin. aina silloin tällöin on mielikin paljon virkeämpi "normaali" -olotila.
esimerkiks paastoaminen auttaa aika hyvin ja keho puhdistautuu juo vaan teetä tai jotain vettä / mehuu syö näkkileivän kaks eli ei munchies sopi hyvin taukoiluun.

jolloin toi käyttö (lääkinnällinen vaikutus, rauhoittava) josta johtuvat vieroitusoireet ( lievä unettomuus, ruokahaluttomuus) pysyy sopivan "stabiilina"

varmaan myös muiden päihteiden käyttö vaikuttaa tohon et kuinka paljon jengi sit viel polttaa paukkua. mitä nyt nähny tätä maailmaa sivusilmällä.

Toisaalta tää on hyvä topic toisaalt en pidä tästä..
Viimeksi muokannut Kyymies, 23.12.2011 22:45. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
kesä

Avatar
Bush Duckta
Viestit: 228
Liittynyt: 8.7.2008

Re: Kokemuksia kannabisriippuvuudesta

ViestiKirjoittaja Bush Duckta » 23.12.2011 0:59

Ei ole mitään ongelmaa henkisesti sillon kun sitä budia ei ole, mutta sitten kun on, niin joka päivä tulee poltettua. Pari viikkoa vielä menee, mutta sitten rupee kyllästyttämään, etenkin jos vain samaa budia.

Musta tulee paljon epäsosiaalisempi, hieman ärtyisämpi ja alakuloinen (ainakin ennen päivän ekoja), eikä tule tehtyä hirveästi mitään järkevää.
Toisaalta tuokin johtuu vain suuresta käyttömäärästä/päivä, joten seuraavan sadon kanssa yritän olla selkärankaisempi!

Näinä aikoina, kun sitä budia ei ole jopa pariinkaan viikkoon, niin olisin kiitollinen siitä, että voisi sen pari älyhittiä polttaa illalla, se ei olisi paljoa vaadittu, ei budeista eikä päästä. Tuohon täytyy tähdätä, mutta tehtävä tulee olemaan varmasti hankala, koska se budi vain huutaa polttamaan itseänsä. :eiei:

Avatar
hamppumaakari
Viestit: 16
Liittynyt: 8.6.2011

Re: Kokemuksia kannabisriippuvuudesta

ViestiKirjoittaja hamppumaakari » 31.12.2011 0:46

Omalla kohdallani en allekirjoita tuota antisosiaalisuutta. Myönnän, että olen lievästi riippuvainen kyseisestä yrtistä ja olen huomannut, että tekee kyllä laiskaksi ja saamattomaksi. Mutta mitä aktiivisemmin olen poltellut, sitä sosiaalisemmaksi olen tullut. Jos nyt sattuu polttamaan 2g pesällisen jotain tappajaindicaa, niin kaipa se aika kuplaan vetää hetkeksi, mutta muuten olen kyllä selvästi sosiaalisempi kuin ennen. Kaipa olen joku poikkeustapaus. Vieroitusoireista omalla kohdalla sen verran, että joskus tulee, joskus ei. Jos niitä oireita tulee niin se on lähinnä se levoton olo ja koko ajan pyörii ganja mielessä. Unettomuuttakin esiintyy joskus.
"Enkä mie usko mihinkään porttiteoriaankaan. Ei joku Markus Pöyhönenkään edennyt pikajuoksusta keskimatkojen kautta maratoniin."


Palaa sivulle “Kokemuksia”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa