Kuva

Hulluus vai valaistuminen?

...vaikutuksen alaisena...
Alueen säännöt
Kokemuksia
Alue käsittelee kokemuksia hamppuun ja sen käyttöön liittyen.
Alueelle eivät kuulu kokemukset muista huumeista (ei ”edes” Amsterdamin matkalta).
Avatar
zigge
Viestit: 3
Liittynyt: 24.10.2011

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja zigge » 14.6.2012 21:02

Blackkitteh kirjoitti:Todella mielenkiintoinen aihe. Pakko osallistua keskusteluun.

Psykologian kantilta ajatellen(mikä välttämättä ei ole totuus)tämä "valaistuminen" kuullostaa hieman ns. defenssiltä/torjuntakeinolta.
Moni näkee sopeutumisen oravanpyörään ankeana, ja että arki olisi perseestä. Eihän mikään olento tietoisesti halua elää sellaisessa ympäristössä, jossa asiat ovat huonosti. Ikäänkuin lintujaki vituttaa talvi, ja lähtevät siksi etelään. 8) Alitajunnalla on jännästi tapana ratkaista ongelmia ilman tiedostamista, ja jos ongelmana on olemisen epämielekkyys(syy: babylonit ja oravanpyörät) niin alitajuntaisesti ihminen ratkaisee tämän "valaistumalla". Sama paikka ja samat duunit, mutta pääkopassa kytee nyt paljon ajatuksia ja kaikki vaan on jotenkin mielekkäämpää. Vaikka olisikin pelkkä illuusio?
Se että miksi ihminen muuttuu tuon prosessin aikana, sitä en todellakaan osaa sanoa. Joku ajattelija voisi pohtia asiaa enemmän, sillä nyt en siihen juuri pysty.

Esitän vain teorian, enkä itse siihen täysin usko. Uskon vain siihen, että tuo on mahdollista, muttei välttämättä totuus. Kritiikkiä, ihmiset! :) Ja pitää myös mainita, että tarkoitukseni ei ole lytätä valaistumisen mahdollisuutta. Kuitenkin siitä on puhuttu reilut 2000 vuotta ja se ilmenee miljoonissa eri teksteissä, kun taas minun teoriani on kyhätty puolessa tunnissa. Ellei joku muukin tälläisiä ole kelaillut.

Kello on kaksi yöllä, ja voi olla etten saa edes itse kiinni huomenaamulla mitä olin ajatellut kirjoittaessani tätä. Puhun jostain linnuista jne. Ei hemmetti.
Olkaa kilttejä, don't want to hurt no feelings. :(


En aiempia viestejä lukenut, mutta itse uskon kyllä että ihminen voi olla valaistunut, mutta valaistunut -käsitteenä on ihmisillä niin eri että siitä on oikeastaan turha lähteä vääntämään. Mutta joo, itse pidän valaistuneena ihmisenä sellaista joka on saavuttanut mielenrauhan ja on kokoajan onnellinen koska hän ei kaipaa mitään. (Oravanpyörässä pyörivä ihminen harvemmin on ehkä valaistunut [ja jos pääkopassa kytee paljon ajatuksia niin et ole valaistunut mun käsityksen mukaan :)])

Avatar
viinikellari
1 tähti
1 tähti
Viestit: 526
Liittynyt: 24.4.2008

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja viinikellari » 15.6.2012 20:08

Lähetetty 15.6.2012 21:03:
Eipä oo tullu pitkää aikaa tehtyä täällä sivulla yhtään mitään.

Ajattelimpa tulla vaa jakamaan spontaanin aatoksen siitä kuinka
valaistumisesta voi tulla hulluutta kyseenalaistamisen puutteen tai liiallisen kyseenalaistamisen takia, epäterveen kehon/mielen takia
tai muuten vaan siitä että omat toiminnat ovat ristiriidassa kyseisen elämäntavan kanssa.

Valaistumisen yksi suurimmista ydinasioista tuntuu olevan rehellisyys.
Jos jatkuvasti jatkat itsellesi valehtelua, ristiriidassa eläminen voi kuluttaa sut henkisesti ja siten myös fyysisesti puhki.

Tällainen polku voi olla joillekin liikaa.


Tähän on myös hyvä sanonta:
Mystikot uivat siinä meressä mihin hullut hukkuvat.


Jos et ole varma että oletko tullut hulluksi vai valaistunut ni elä murehdi liikoja.
Elä myöskään heitä hanskoja tiskiin.
Elä elämää rakkaudella ja viisaudella niin hyvin mahollisesti valaistut : )

Keho/mieli on kuin henkinen lamppu joka tarvii tietynlaista kohtelua jotta voisi valaista itseään sekä muita
tässä pimeydessä jota harhaksi ja tietämättömyydeksi kutsumme.

Oikeanlaisesta kohtelusta on monia näkemyksiä joogafilosofiasta perinteiseen suomalaisen ruokavalion ja lenkkeilyn yhdistelmään.

Elämä opettaa, mutta otammeko opiksemme?

Minä en ainakaan vielä ole kovin hyvin ottanut opikseni koska aion juuri höyrystää makutupakkaa ja lehteä sishalla.



Lisätty 5 minuutin jälkeen:

Onko se hulluutta olla tekemättä niin kuin järki sanoo?
Oikea teko on kuin onkin vain yhden erilaisen ajatuksen takana.
Pelkällä ajattelulla voit tehdä oikein.
Niin helppoa mutta niin vaikeaa kuitenkin.
....en ole ainut ; )

Kärsimys ja virheet ovat kuitenki arvokkaita elämän läksyjä.
Kysymys kuuluu että kuinka kauan me voimme viettää aikaamme virheidemme parissa
ja hylätä järjen äänen?
keskiyö on paras yö |

Jumius
Viestit: 1
Liittynyt: 18.6.2012

Re: hulluus vai valaistuminen

ViestiKirjoittaja Jumius » 18.6.2012 1:03

Oli pakko luoda tänne tunnus ja tulla kirjottaan omat näkemykset asioista hetken tätä ketjua luettuani.
Elikkä siis olen itse käynyt läpi alkavan psykoosin vaiheet ja käynyt siinä sen laukeamisen rajallakin.Tästä mielenterveys ''sairaudesta'' kokonaan eroon pääseminen on vaatiunut minulta asioiden,oireiden,asioista johtuvien oireiden,oireista johtuvien asioiden ja lopuksi,minun,elikkä siis tämänhetkisen minän tajuamista.
Aluksi kun huomasin oireet ja älysin mikä minua vaivaa annoin asian vaan olla itsensä kanssa,tuli siinä hiisailtua samaan tahtiin kuten aiemmin kunnes alkoi savuissa aina flippaamaan ja kuumottamaan ihan helvetisti ja päässä pyöri mitä oudoimpia keloja kokoajan ja minulla ei aina välilla ollut minkäänlaista kontrollia ajatusmaailmassani,olin vain sivustakatsojana ja koitin siirtää ajatukseni tähän hetkeen,totuuteen,koska kaikki psykoosisonta on epätotta.
Tästä koko sonnasta eroonpääseminen on suonut minulle ylitajunnan ja tässä pari faktaa jotka tajuamalla pääsee jo pitkälle mihin ikinä oletkin menossa.

On vain yksi minä eli itse,eli sinun persoonasi joka on kehittynyt syntymästäsi lähtien tähän hetkeen. ego on väärä,sitä ei kuuluisi olla.
Aistimisvälineen ja aistimisen välinen ero.
Mielellä aistiminen (A.K.A. Kuudes aisti) on hyvinkin todellinen asia koska ilman minun omaa mieltäni en olisi koskaan pystynyt kukistamaan pahoja ja vääriä ajatuksia omasta mielestäni,mielelläni. Ja kun nämä ajatukset tulevat itsestään aina vähänväliä pitää sisäistää ne omaan alitajuntaansa väärinä mielen avulla.
On vain yksi (1) sinä,ja sinä sisäistät mielesi ja mielesi avulla sisäistät tietoisuuden ja tajunnan.
Olen tässä ohella myös tajunnut mistä moni mielenterveys-sairaus ja niiden alajaksot johtuvat.

Ps.tein sen mielelläni. :D
Ps. olen 15v ja blaadaan baljon shhhh...
Kissanruoka lämmitettynä matkagrillissä ja sen jälkeen höyrystettynä tinneriä sisältävässä kattilassa avaa subtrooppisen portin kosmiseen ääriavaruuteen.

All_Hime_Tigh
Viestit: 32
Liittynyt: 23.3.2012

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja All_Hime_Tigh » 19.6.2012 15:31

Hyvä, että toisille tämä elämä on näköjään ihan noin simppeliäKuva
Itse en ainakaan koskaan saa lopullisia vastauksia, vaan aina tulee uusia ovia vastaan.

Avatar
BubblerBobble
Viestit: 205
Liittynyt: 23.10.2007

Re: hulluus vai valaistuminen

ViestiKirjoittaja BubblerBobble » 19.6.2012 23:38

Jumius kirjoitti:ego on väärä,sitä ei kuuluisi olla.

Miten joku, mitä ei kuulu olla, voi olla?

Avatar
viinikellari
1 tähti
1 tähti
Viestit: 526
Liittynyt: 24.4.2008

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja viinikellari » 20.6.2012 11:20

Lähetetty 20.6.2012 12:12:
All_Hime_Tigh kirjoitti:Hyvä, että toisille tämä elämä on näköjään ihan noin simppeliäKuva
Itse en ainakaan koskaan saa lopullisia vastauksia, vaan aina tulee uusia ovia vastaan.


Pakko yhtyä tähän : )
Vastausten ja kysymysten virta ei taia loppua koskaan.
----------
Lisätty 7 minuutin jälkeen:

BubblerBobble kirjoitti:...
Miten joku, mitä ei kuulu olla, voi olla?


Egoon kuuluu minä-käsitys, se on iha pitämisen arvone tukipilari ellei halua syventyä johonki mystisempään.

EGOISMI on taas aivan eri asia.

Egoa voi olla liikaa tai liian vähän näi karkeasti sanottuna.
keskiyö on paras yö |

Avatar
NeoVariable
1 tähti
1 tähti
Viestit: 83
Liittynyt: 14.6.2012

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja NeoVariable » 20.6.2012 15:09

viinikellari kirjoitti:Lähetetty 15.6.2012 21:03:
...

Ajattelimpa tulla vaa jakamaan spontaanin aatoksen siitä kuinka
valaistumisesta voi tulla hulluutta kyseenalaistamisen puutteen tai liiallisen kyseenalaistamisen takia, epäterveen kehon/mielen takia
tai muuten vaan siitä että omat toiminnat ovat ristiriidassa kyseisen elämäntavan kanssa.

...


Tyvestä puuhun, ekalla postilla. :) Mutta niin... Hyvä pointti. Kun mietiskelee omaa ajatusmaailmaansa ja sitä "mun hulluus taitaa nyt olla lähempänä valaistumista"-aspektia, pitäis tosiaan ottaa huomioon myös senhetkinen yleistilanne elämässä. Vielä tarkemmin näitä saa puntaroida, jos sulla on joku ihan oikea mielenterveystason "ongelma" taustalla... Ainaki minun mielestä, siis.

Itse oon esikouluikäisestä asti ollut outo lintu — suorapuheinen, asiakeskeinen, individualistinen. En ala tähän elämäntarinaa nyt listaamaan, mutta itselle on siis kertynyt runsaasti kokemusta nimenomaan hulluuden ja valaistumisen välillä jojoilusta. Varmaan osittain siksikin, kun olin nuorena (lapsena/teininä) niin usein tekemisissä lekurintapaisten kanssa. Mitä enemmän ulkopuoliset luotaa sun ajatuksia ja minuutta, sitä vaikeampi sun toki on saada varmuutta omasta tilastasi... Oletin pitkään että se oma "valaistuminen" on joku hulluuden/nuoruuden harhaluulo (mitä se osittain olikin, koska nuoruus).

Nyt kun jälkeenpäin noita mietiskelee, niin ainakin itsellä tuo valaistuminen tulee "hulluuden" kanssa vaiheissa. On kausia, jolloin pohdiskelusta saa irti positiivista ja kehittävää palautetta (ja siitä jää käteen hyviä periaatteita ja voimavaroja), ja niitä kausia jolloin ajatukset saattavat heijastua toivottomiin asioihin (jolloin ei kannata heijastaa sitä avutonta fiilistä omaan itseensä). Hulluuttakin kannattaa tarkastella, ei pelkkää valaistumista.

Polttelu ei ole luonut mulle mielenterveysongelmia; pikemminkin antoi tukea, ja edesauttoi mua tajuamaan että olen hyvä ja arvokas juuri tällaisena persoonana. Nykyään lekurit eivät enää ronki mun ajukoppaa, ja olo on oikeasti hyvä ja terve! "Vääristyneen" psyykeeni takia multa tosin puuttuu lähes tyystin stressinhallintakyky, joten tekisi mieli kutsua omaa käyttöäni osittain lääkinnälliseksi. Savujen jälkeen olen oma itseni, mutta elän hetkessä; tulevat urakat eivät stressaa, koska ne ovat TULEVIA urakoita.

Kuulostaa varmaan todella teennäiseltä, mutta mulle kyky rentoutua on etuoikeus. Oma hulluuteni on helvetisti vaikeuttanut opiskelua, työtä, ja yleistä arkielämää, ja paha kausi tarkoittaa käytännössä sitä, että kyky levätä tipahtaa nollaan, mikä johtaa automaattisesti burnoutiin... Tuli se sitten parin kuukauden, tai parin vuoden päästä.

Pahoittelut mikäli teksti on toistaiseksi vähän hämärää, lopettelen nyt ettei mene OT:ksi. :D Lähinnä pikkuporukassa livenä näistä puhelen, tai itsekseni pohdiskelen, mutta mikseipä sitä joskus foorumillekin kirjottelis. :)

Avatar
MasterNab
Viestit: 70
Liittynyt: 23.6.2009

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja MasterNab » 23.6.2012 16:14

Vähän samanlaisia tuntemuksia minulle tuli noin 14-15 vuotiaana poltellessani ja se jäi päälle se ''irtautuneisuuden kokemus'' nyttemmin olen tutustunut buddhalaisuuteen ja tajuan ettei se niin ihmeellistä ole. Silloin tuntui hullulta ja että menetän järkeni, mutta nykyään en oikeastaan pelkää paljoa sellaisia asioita kaikki on aika normaalia, mikä loppujen lopuksi ei muka ole hulluutta. Kummallisin kokemus mikä on tullut vastaan on ollut eräänlaisen läpäisevän valon tuleminen meditaatiossa, näin valoa joka läpäisi kaiken ja täytti kaiken olo oli rauhallinen ja en nähnyt muuta kuin valoa kirkasta semmoista, kummallista kyllä sanoin mielessäni että ''ei vielä'' en tiedä miksi mutta pakenin valoa tahallani, vaikka se valo tuntui vain luonnolliselta ja todellisuutta todellisemmalta ehkä sitä voisi kuvata sanalla ykseys. Ego on jännä asia, mutta siitä kyllä pääsee eroon jos näkee sen miksi siitä pitää päästä eroon ;)



Edit. Mukava lukea tätä keskustelua on niin paljon samanhenkisyyttä, tälläistä keskustelua olen juuri etsinytkin :) Kyllä alkaa näyttämään siltä, että tänä vuonna saattaa jotain merkittävää tapahtuakin oli se sitten Jeesuksen toinen tuleminen maitreyan tuleminen, tai ystävällisten muukalaisten saapuminen ;) kaikki me koskettelemme sitä yhtä samaa asiaa joka lepää siellä mielessä hahaa, rakkautta teille <3

Guerrilla
Viestit: 12
Liittynyt: 29.11.2011

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja Guerrilla » 26.6.2012 14:51

Itse koin tämän "valaistumisen" muutama kuukausi sitten, olo oli mahtava ja maailmanrauha ja lähimmäisen rakkaus painivat kokoajan päässäni. Sitten tuli se yksi typeryys tehtyä ja lähdin "pikku" tripille.. Tämän jälkeen olen ns. hävittänyt tunteeni (tai itseni?). En tunne enää iloa tai hyvyyttä, tunnen lähinnä vain surua, ahdistusta, pahaa oloa ja välillä jopa sisuskaluja riipivää vitutusta. Se pelottaa, ja pelottaa muuten aivan saatanasti. Pelottavaa on myös se, että olin omassa tietoisuudessani ennen trippiä saatanan älykäs, mutta nyt en kuule enää ajatuksiani. Tunnen kokoajan jonkin puristavan rintaa, niinkuin panta joka on liian kireällä, eikä sitä saa löysättyä, onko tämä paniikkikohtaus? Jos ei, niin mitä helvettiä se sitten on? On tosin hyviäkin päiviä, kun kaikki onnistuu heti ensiyrittämällä ja olo on suorastaan yliluonnollisen voittamaton, ei konkreettisesti vaan tuntuu siltä ettei mikään maailmassa ole mahdotonta ja että kaikki selviää ajallaan. Maanisdepressiivisyytä? Tuskin...
Olen myös miettinyt, että trippi on jäänyt kesken, ja että korjatakseni tilanteen minun on käytävä siellä uudestaan. Mutta mitä jos en palaakaan? Tai mitä jos kaikki palaset loksahtavat paikoilleen? Vaikeaa :doh:

En tiedä mitä täältä nyt haen. Haenko kenties toivoa siitä, etten olisi ainoa? Vai haenko sitä että joku teistä osaisi auttaa minua? Entä jos haluan vain jakaa sanojani, ilman todellista tarkoitusperää? En tiedä, päätelkää itse :think:

Nämä ovat vain minun tajuntani virtaa jonka parhaani mukaan yritin muotoilla teille sanoiksi, mutta kyllähän te tiedätte miten vaikeaa se on :wink:

e: Olen huomannut olevani todella kyyninen ja koen, että keskiverto-maailmassa (lue: nykymaailmassa) ei ole tarpeeksi haasteita, vaikka en ole kokeillut mitään uutta pitkään aikaan. Koen ne jostain syystä jotenkin itsestäänselvyytenä ja se latistaa sen ennen niin ihanan lapsenkaltaisen innon kaikesta uudesta ja ihmeellisestä, ja sekös sitten vituttaakin kun ei mistään voi enää edes innostua.. :x

Kiitos ja anteeksi :)
Encrypted is the truth for the wise and the scholars - to understand is childishness.

Avatar
viinikellari
1 tähti
1 tähti
Viestit: 526
Liittynyt: 24.4.2008

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja viinikellari » 27.6.2012 13:56

Guerilla, hyvä että oot rehelline ittes kanssa ja huomaat ongelmasi.

Sanoit ettei arkimaailmassa ole sulle haasteita, mutta tämä mainittemas ongelma on ensimmäinen haaste.
Tuo tripin jälkeen tuoma kurjuus ja vitutus kuulostaa selvästi opetukselta jonka sun pitäs oppia.

Uskon että pystyt löytämään tuon negatiivisuuden alkusyyn jos oot kerta aiemminki kyenny olemaan älykäs.

DUNE-elokuvassa oli hyvä sanonta joka sopii tähä "fear is the mind killer", joka on täysin totta : )

Jos vapaasti saan kommentoida, ilman että koitan pahottaa sun mieltäs, voisin sanoa että kohtelet itteäsi kaltoin ja se vituttaa sua,
koska ittensä kaltoin kohteleminen on älykkään toiminnan vastakohta.

+ jopa turhan negatiivisuuden kanssa mässäily on ittensä kaltoin kohtelemista.
Tämä ei tarkota tietenkää sitä että negatiivisuudelta tulis sulkea silmänsä. Positiivisuus ja negatiivisuus on kummatki
todellisuuden tärkeitä puolia. Kumpaakin kohtuudella.

++ pahoittelen ehkä jopa saarnaavaa sävyä, pahempi ois kuitenki jos oisin jättäny sanomatta.

+++ psykedeelisillä aineilla o potentiaalia kyllä saaha alkuenergiaa päästä kohti tasapainoa, mutta jos liikaa ottaa ni siitä seuraa vaa hämmennystä. Sillä sokaisee ittensä. Pelätä ei kuitenkaa kannate.
keskiyö on paras yö |

wumbatti
1 tähti
1 tähti
Viestit: 896
Liittynyt: 18.8.2009

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja wumbatti » 27.6.2012 16:20

viinikellari kirjoitti:
+++ psykedeelisillä aineilla o potentiaalia kyllä saaha alkuenergiaa päästä kohti tasapainoa, mutta jos liikaa ottaa ni siitä seuraa vaa hämmennystä. Sillä sokaisee ittensä. Pelätä ei kuitenkaa kannate.

Komppaan, paitsi et sanoisin et Pelätä ei kuitenkaa tarvii :wink:.

macce
1 tähti
1 tähti
Viestit: 1329
Liittynyt: 22.8.2008

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja macce » 28.6.2012 1:40

Guerrilla kirjoitti:Olen myös miettinyt, että trippi on jäänyt kesken, ja että korjatakseni tilanteen minun on käytävä siellä uudestaan.


Olisikohan kellään kokemusta tällaisesta? Itse en muista kuulleeni että deeleillä hankitut ongelmat olisivat parantuneet sillä että käyttää uudestaan. :think: Toivottavasti tämä olisi mahdollista.

wumbatti
1 tähti
1 tähti
Viestit: 896
Liittynyt: 18.8.2009

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja wumbatti » 28.6.2012 13:46

macce kirjoitti:...

Olisikohan kellään kokemusta tällaisesta? Itse en muista kuulleeni että deeleillä hankitut ongelmat olisivat parantuneet sillä että käyttää uudestaan. :think: Toivottavasti tämä olisi mahdollista.

Riippuu varmasti henkilöstä ja kuun asennosta, mutta...
Omasta kokemuksesta sanoisin et se tosiaan on noin, jos tiiät mitä haet.
Ei pidä väkisin yrittää vaan pitää löytää se piilotettu vastaus sieltä "jostain"
Meniköhän liian sekavaks :lol:

Mut on se mahdollista jos ajatuksena on muutakin kun saada kuula sekaisin :guru:

Avatar
viinikellari
1 tähti
1 tähti
Viestit: 526
Liittynyt: 24.4.2008

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja viinikellari » 28.6.2012 16:47

@wumbatti, murre-juttuja :)

Ei kai se trippi mitenkään kesken vois jäädä, ellei vaikutukset lopu kesken :--)

Jokane trippi on omalaine juttusa, se antaa minkä antaa, deal with it :mrgreen:
keskiyö on paras yö |

Avatar
NeoVariable
1 tähti
1 tähti
Viestit: 83
Liittynyt: 14.6.2012

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja NeoVariable » 28.6.2012 18:43

macce kirjoitti:...

Olisikohan kellään kokemusta tällaisesta? Itse en muista kuulleeni että deeleillä hankitut ongelmat olisivat parantuneet sillä että käyttää uudestaan. :think: Toivottavasti tämä olisi mahdollista.



En tiedä liittyykö tämä hakemaasi pointtiin mitenkään, mutta mielestäni tietynlaiselle persoonalle tekee joskus hyvää avata omaa luonnettaan myös käytön kautta. Osa meistä alitajuisesti valehtelee itselleen, kun ovat selvinpäin. Tietyissä tapauksissa käyttö voi kuitenkin poistaa tuon kulissin, ja tarpeen sille... Mahdollistaen näin (myös niiden käytöstä itsestään aiheutuneiden) pelkojen, surun, ja muiden henkisten haasteiden käsittelemisen.

Tarkoitin, että käyttö voi poistaa kulissin — joissain tapauksissa. Eihän tuota voi millään sokeasti suositella, kun psyykeitä ja ihmisiä on niin monenlaisia.

sanas
Viestit: 41
Liittynyt: 30.4.2012

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja sanas » 28.6.2012 20:44

macce kirjoitti:...

Olisikohan kellään kokemusta tällaisesta? Itse en muista kuulleeni että deeleillä hankitut ongelmat olisivat parantuneet sillä että käyttää uudestaan. :think: Toivottavasti tämä olisi mahdollista.


Toimii ainakin dissosiatiivien kanssa kun eräille joskus ovat aiheuttaneet pysyvät vaivat niin on poistunut käyttämällä uudestaan.

macce
1 tähti
1 tähti
Viestit: 1329
Liittynyt: 22.8.2008

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja macce » 29.6.2012 2:49

sanas kirjoitti:...

Toimii ainakin dissosiatiivien kanssa kun eräille joskus ovat aiheuttaneet pysyvät vaivat niin on poistunut käyttämällä uudestaan.


Onkohan tämä liittynyt siihen että vanhempana ja kokeneempana on ns. osannut käyttää kun aikaisemmin on hakenut vain kuosia :think:

Avatar
viinikellari
1 tähti
1 tähti
Viestit: 526
Liittynyt: 24.4.2008

Re: Hulluus vai valaistuminen?

ViestiKirjoittaja viinikellari » 30.6.2012 18:45

macce kirjoitti:...

Onkohan tämä liittynyt siihen että vanhempana ja kokeneempana on ns. osannut käyttää kun aikaisemmin on hakenut vain kuosia :think:


Henkilökohtasella motiivilla on epäilemättä vaikutuksensa.

Vähä vaikea sanoa että missä meneekää se raja että millo uusintakokemus deelistä aiheuttaa hämmennystä selkeyttämisen sijaan... kait tämä on henkilön mielestä kiinni,
eli siitä kuin hyvin osaa käsitellä kokemuksia?

Tuo valehteluihi liittyvä kulissi oli tärkiä maininta!
Selvinkipäi voi häivyttää moisen kulissin, mutta harva viihtyy nuita sfäärejä tutkiessä.
Pilvessäkin monesti itsekritiikki voi nousta taivaisiin. Omatunto kolkuttaa, hyvä niin.
keskiyö on paras yö |


Palaa sivulle “Kokemuksia”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija