hesari päihteistä:
Heroiinikuolemia ei lainkaan Suomessa viime vuonna
Heroiinin korvasi Subutex, mutta ongelmaton ei ole sekään
Suomessa ei kukaan kuollut heroiiniin viime vuonna ja tänä vuonna tapauksia on ollut vain yksi. Vielä viisi vuotta sitten niitä oli yli kuusikymmentä.
"Käyrä muistuttaa selvästi epidemiaa kuten tavallisella kulkutaudilla", vertaa Oikeuslääketieteellisen laitoksen johtaja Erkki Vuori.
"Ensin on hidas kasvu, sitten nopea kasvu ja kun tulee immuniteettia, niin tapaukset putoavat. Mutta erikoinen asia on, että tapaukset menevät kokonaan nollaan", Vuori sanoo.
Hänen mukaansa tosin vertaus kulkutautiin ei toimi sikäli, että väestölle kehittyy tautia vastaan immuniteetti, jota taas heroiinia vastaan ei kehity.
Syyt heroiinikuolemien loppumiseen ovat useat. Ensin Afganistanin sota tyrehdytti heroiinin tarjonnan, jolloin heroinistit siirtyivät erityisesti käyttämään huumaavaa buprenorfiinia sisältävää vieroituslääke Subutexia.
Heroiinin tarjonta oli tuolloin heikkoa laadultaan ja määrältään. Takavarikoissa löytyi ainetta, jonka pitoisuus oli prosentin luokkaa, kun se parhaimmillaan oli kahdeksankymmentä prosenttia.
"Ja senkin on täytynyt vaikuttaa, että suhteellisesti suuri osa käyttäjiä ehti kuolla. Eihän käyttäjien määrä ole suuri ja kun siitäkin kuolee yhteensä pari sataa, niin se on iso osa." Heroiinikuolemien loppuminen tarkoittaa siis myös sitä, että käyttökin on tyrehtynyt .
"Jos heroiinin käyttö olisi yleistä, se väistämättä tarkoittaisi sitä, että olisi äkkikuolemia", Vuori tiivistää.
Heroiinin korvannut Subutex ei siis tapa käyttäjiään kuten heroiini. Sen käyttö on turvallisempaa kuin heroiinin, sillä käyttäjä tietää, mitä saa.
"Se tavara mitä myydään heroiinina, on laittomien laboratorioiden epämääräistä tuotetta, kun taas kahdeksan milligramman Subutex-tabletti on lääketehtaan tekemää, tasalaatuista ainetta. Tietty palanen antaa aina saman verran huumaavaa lääkeainetta."
Hyvistä puolista huolimatta buprenorfiini on ollut mukana huumekäyttäjien kuolemissa: vuonna 2003 kaikkiaan 33:sta huumeidenkäyttäjän ruumiista löytyi jälkiä buprenorfiinista. Tiedossa on myös tapaus, jossa nuori kuoli käytettyään pelkkää buprenorfiinia.
Kulkeeko kehitys siis vain ojasta allikkoon?
"Kaiken huonon keskellä mennään parempaan suuntaan, koska heroiini on absoluuttisesti vaarallisin suonensisäinen huume, pois lukien fentanyylit", Vuori sanoo.
Ongelmana on, että buprenorfiinin käyttäjät käyttävät usein muitakin aineita.
"Suurin osa buprenorfiinikuolemista on sellaisia, että siellä on pohjalla muita lääkkeitä ja alkoholia. Kun päälle vielä lisätään buprenorfiini, niin kuolema voi seurata."
Vuoren mukaan buprenorfiinia ei voikaan pitää yksiselitteisen turvallisena.
"Henkilö on voinut olla hengissä vielä kaiken lääkkeen ja viinan jälkeen. Mutta sitten hän on pistänyt buprenorfinia ja kuollut siihen. Kuolinsyylogiikan mukaan kuoleman on aiheuttanut buprenorfini."
Vuori ei usko, että heroiini olisi kadonnut lopullisesti.
"Ennustukseni on, että heroiini palaa huipulle kymmenessä vuodessa. Käyttäjät arvostavat nopeaa vaikutusta."
Subutexin käyttäjillä pysyy pieni arjentaju
tulosta juttu
lähetä linkki
Terveysneuvontapiste Vinkin työntekijöiden mielestä Subutexin käyttäjät pysyvät paremmin todellisuudessa kiinni kuin heroinistit.
"Heti sen huomaa, jos joku asiakas on ottanut heroiinia. Pää putoaa pöytään ja käyttäjä nuokkuu omissa maailmoissaan", Kontulan Vinkin työntekijä Sanni Joutsenlahti sanoo.
Subutex-asiakkaat pystyvät keskustelemaan ja hoitamaan asioitaankin. Subutexin buprenorfiini pitää vieroitusoireet poissa jopa pari vuorokautta, kun heroiinin vieroitusoireet alkavat 6–8 tunnin kuluttua viimeisestä käyttökerrasta.
Joutsenlahti ja hänen työparinsa Marina Stendahl tapaavat Kontulan Vinkissä ja kenttäkierroksillaan Itä-Helsingin ostoskeskuksissa ja metroasemilla nimenomaan Subutexin käyttäjiä.
_______________
iltalehti päihteistä
______________
Huumerikollisuuden kasvu taittunut
Viina-ale lisännyt väkivaltarikoksia
6.4.2005 15:27
Ennen alkoholin veronalennuksia pelättiin sitä, että suomalaiset joisivat itsensä entistä useammin ja entistä rajumpaan humalaan. Pelko ei ollut turha.
Alkoholista johtuvat häiriöt ovat kasvaneet samaan tahtiin alkoholin kulutuksen kanssa, kertoo Etelä-Suomen läänin poliisin vuoden 2004 toimintakertomus.
Poliisin mukaan lisääntynyt juopottelu näkyi viime vuonna väkivaltarikosten ja päihdekiinniottojen kasvussa.
- Tunnusomaista alkoholiin liittyville väkivaltarikoksille on se, että niitä ei tehdä enää anniskelupaikoissa niin paljon kuin ennen, kertoo lääninpoliisijohtaja Kauko Aaltomaa.
- Rikokset ovat siirtyneet sinne, missä halpaa viinaa juodaan eli koteihin ja yleisille paikoille.
Myös huumausainerikollisuuden kasvu näyttää tilastojen perusteella taittuneen. Aaltomaa arvelee, että suomalaisten huumemarkkinoiden kyllästyspiste on saavutettu.
Hän myöntää, että huumerikosten tilastolasku voi johtua osittain siitä, että huumeiden käyttö on siirtynyt yksityistiloihin. Toisaalta omaisuusrikosten lasku viittaa siihen, että myös huumausainerikokset ovat ilmeisesti laskeneet todellisuudessakin. Omaisuusrikoksia tehtiin viime vuonna noin 80 000, mikä on liki 7 000 vähemmän kuin vuonna 2003.
HS & IL päihteistä
Alueen säännöt
Politiikka ja media
Tämä alue on tarkoitettu kannabis- ja päihdepolitiikasta keskusteluun.
Alue on erittäin tiukasti moderoitu; lue ohjeet ennen kirjoittamista. Alueelle kuulumattomat keskustelut siirretään Tuhkakuppiin.
Kirjoita viestisi asialliseen ulkoasuun. Ylläpidolla on oikeus muuttaa epäasiallisen viestin sisältöä tai poistaa viesti.
Politiikka ja media
Tämä alue on tarkoitettu kannabis- ja päihdepolitiikasta keskusteluun.
Alue on erittäin tiukasti moderoitu; lue ohjeet ennen kirjoittamista. Alueelle kuulumattomat keskustelut siirretään Tuhkakuppiin.
Kirjoita viestisi asialliseen ulkoasuun. Ylläpidolla on oikeus muuttaa epäasiallisen viestin sisältöä tai poistaa viesti.
-
Majuri Tommi
- Viestit: 803
- Liittynyt: 17.2.2004
Re: HS & IL päihteistä
"Henkilö on voinut olla hengissä vielä kaiken lääkkeen ja viinan jälkeen. Mutta sitten hän on pistänyt buprenorfinia ja kuollut siihen. Kuolinsyylogiikan mukaan kuoleman on aiheuttanut buprenorfini."
Eikö alkoholi tapa?
Eli henkilö on voinut olla hengissä vielä kaiken lääkkeen jälkeen. Mutta sitten hän on juonut alkoholia ja kuollut siihen. Kuolinsyylogiikan mukaan kuoleman on aiheuttanut alkoholi.
Eikö alkoholi tapa?
Eli henkilö on voinut olla hengissä vielä kaiken lääkkeen jälkeen. Mutta sitten hän on juonut alkoholia ja kuollut siihen. Kuolinsyylogiikan mukaan kuoleman on aiheuttanut alkoholi.
-
innovation
- Viestit: 43
- Liittynyt: 5.2.2004
Re: HS & IL päihteistä
Niin opiaatit/opioidit (esim morfiini.) voivat jo yksinäänkin suurina annoksina aiheuttaa hengityslamaa... bentsodiatsepiinit (diapam yms.)
lisäävät riskiä. Siihen kun vielä lyödään mäyris pöytään niin ei ihme että henki lähtee.. Pöyristyttävää, etteivät ihmiset osaa käyttää päihdeitä kohtuudella, tietoa olisi ehdottomasti hankittava!!
lisäävät riskiä. Siihen kun vielä lyödään mäyris pöytään niin ei ihme että henki lähtee.. Pöyristyttävää, etteivät ihmiset osaa käyttää päihdeitä kohtuudella, tietoa olisi ehdottomasti hankittava!!
Re: HS & IL päihteistä
innovationilla on hyvä pointti, muttei välttämättä arkirealistinen.
Useimmat sekakäyttökuolemat Suomessa eivät liene tiedonpuutteen suoraa tulosta vaan tunne-elämän ongelmien. Päänsekoittamisessa kas kun on kyse fiiliksen hakemisesta, elämän pakenemisesta ja elämänhallinnan yrityksestä voimakkaiden tunteiden kautta. Kun kehossa kohisee voimakas päihde ja sielu vaatii lisää, järki on pelkkä sivustakatsoja.
Jos tuntuu siltä, ettei elämää kestä selvinpäin, tieto ei ole minkään väärti. Kun mäyräkoiran ja bentsojen jälkeen tekee vielä mieli vetää mopotöötit, se ei johdu siitä että yhdistelmän uskoisi olevan turvallinen tai lääkitsevä, vaan piittaamattomuudesta - joka puolestaan johtuu pahasta olosta.
Olen tästä puhunut aiemminkin, mutta puhun vielä. Meillä täällä länsimaissa on usein liian älyllinen lähestymistapa inhimillisyyttä kohtaan. Järjenkäyttö on ihan kiva työkalu, mutta se ei ratkaise päihdeongelmia. Ihminen, joka dokaa kunnes lyö päänsä pöydänkulmaan ei ole tyhmä vaan surullinen. Suunnattoman älykkäät ihmiset voivat olla täysiä reppanoita ja tarttua hanakasti pilleripurkkeihin.
Joskus tuntuu peräti siltä, että juuri voimakas älyllisyys altistaa pahoille päihdeongelmille. Tieto kun lisää tuskaa, ja tiedonkäsittelyyn painottuva luonne on usein vastaavasti vajavainen tunteidenkäsittelytaidoiltaan. Jostain se tasapaino pitää muodostaa.
Kaikki me nörtit, jotka katsomme "typeryksiä" älykkäitä nenänvarsiamme pitkin saisimme joskus katsoa peiliin ja huomata, että olemme aivan liian usein täysin puusta pudonneita tunne-elämämme kanssa. Se voi olla vaarallista.
w
Useimmat sekakäyttökuolemat Suomessa eivät liene tiedonpuutteen suoraa tulosta vaan tunne-elämän ongelmien. Päänsekoittamisessa kas kun on kyse fiiliksen hakemisesta, elämän pakenemisesta ja elämänhallinnan yrityksestä voimakkaiden tunteiden kautta. Kun kehossa kohisee voimakas päihde ja sielu vaatii lisää, järki on pelkkä sivustakatsoja.
Jos tuntuu siltä, ettei elämää kestä selvinpäin, tieto ei ole minkään väärti. Kun mäyräkoiran ja bentsojen jälkeen tekee vielä mieli vetää mopotöötit, se ei johdu siitä että yhdistelmän uskoisi olevan turvallinen tai lääkitsevä, vaan piittaamattomuudesta - joka puolestaan johtuu pahasta olosta.
Olen tästä puhunut aiemminkin, mutta puhun vielä. Meillä täällä länsimaissa on usein liian älyllinen lähestymistapa inhimillisyyttä kohtaan. Järjenkäyttö on ihan kiva työkalu, mutta se ei ratkaise päihdeongelmia. Ihminen, joka dokaa kunnes lyö päänsä pöydänkulmaan ei ole tyhmä vaan surullinen. Suunnattoman älykkäät ihmiset voivat olla täysiä reppanoita ja tarttua hanakasti pilleripurkkeihin.
Joskus tuntuu peräti siltä, että juuri voimakas älyllisyys altistaa pahoille päihdeongelmille. Tieto kun lisää tuskaa, ja tiedonkäsittelyyn painottuva luonne on usein vastaavasti vajavainen tunteidenkäsittelytaidoiltaan. Jostain se tasapaino pitää muodostaa.
Kaikki me nörtit, jotka katsomme "typeryksiä" älykkäitä nenänvarsiamme pitkin saisimme joskus katsoa peiliin ja huomata, että olemme aivan liian usein täysin puusta pudonneita tunne-elämämme kanssa. Se voi olla vaarallista.
w
imho
lol
omg
lol
omg
-
Majuri Tommi
- Viestit: 803
- Liittynyt: 17.2.2004
Re: HS & IL päihteistä
Tajuntaa alentavien huumeiden (esim. alkoholi, bentsot ja opiaatit) käytölle ja etenkin sekakäytölle on tyypillistä muistin pätkiminen. Ei enää muista (eikä välttämättä välitäkään huumautuneena ollessaan) monesko pullo tai pilleri on menossa. Voi jopa unohtaa ottaneensa muutaman Valiumin kiskoessaan kahdeksatta olutta. Oikeasti oluita onkin mennyt jo 11...
Itte olen sitä mieltä, että monessa elämäntilanteessa pitäis käyttää enemmän järkeä tunteilujen sijasta. Monesta turhasta sekoilusta pääsee yli, kun ymmärtää kuinka turhaa on repiä paitaansa pienten asioiden vuoksi.
Kun on mieli maassa kannattaa ottaa itteänsä niskasta kiinni ja tehdä selväksi kuinka turhaa ja jopa lapsellista on taas mököttää naama happamana. Mökötyksestä tietysti saa hyvän tekosyyn vetäistä muutaman lohduksen. Jos depressiossa on kysymys oikeasta sairaudesta, niin silloin ei enää pelkkä järkeily riitä.
Itte olen sitä mieltä, että monessa elämäntilanteessa pitäis käyttää enemmän järkeä tunteilujen sijasta. Monesta turhasta sekoilusta pääsee yli, kun ymmärtää kuinka turhaa on repiä paitaansa pienten asioiden vuoksi.
Kun on mieli maassa kannattaa ottaa itteänsä niskasta kiinni ja tehdä selväksi kuinka turhaa ja jopa lapsellista on taas mököttää naama happamana. Mökötyksestä tietysti saa hyvän tekosyyn vetäistä muutaman lohduksen. Jos depressiossa on kysymys oikeasta sairaudesta, niin silloin ei enää pelkkä järkeily riitä.
Re: HS & IL päihteistä
Totta, Majuri, järki on sellainen viilentävä tuuli joka auttaa moneen pattitilanteeseen. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei järki sinänsä viime kädessä auta päihdeongelmiin. Se on väline, jonka avulla voi havaita ongelmiaan ja suunnitella niiden voittamista. Emotionaalinen eheytyminen onkin sitten se käytännön tie, joka johtaa valoon.
Mut jos irtautuisin joko-tai -asetelmasta, niin voisin jopa sanoa että hyvää jälkeä tulee vain järjen ja tunteen luovalla yhteistyöllä.
w
Mut jos irtautuisin joko-tai -asetelmasta, niin voisin jopa sanoa että hyvää jälkeä tulee vain järjen ja tunteen luovalla yhteistyöllä.
w
imho
lol
omg
lol
omg
Re: HS & IL päihteistä
no mutta kyllähän toi varmaan on tosi että kun ostaa herskaa kadulta ni ei koskaa tiedä mitä saa...
huh huh..
normaali annos saattaakin tappaakin sinut..
normi 20% herskan sijaan saakin leikkaamatonta 80%...
huh huh..
normaali annos saattaakin tappaakin sinut..
normi 20% herskan sijaan saakin leikkaamatonta 80%...
Enempi = Parempi
Palaa sivulle “Politiikka ja media”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija
