ViestiKirjoittaja franckk » 20.11.2007 18:49
Perhana kirjoitin pitkan jutun mutta sitten se havisi mutta onneksi copypastesin osan talteen... anteeksi kirjoitusvirheet, on aika paska napis eika kaikki napit oikein reagoi kunnolla. Kirjoitan stoorin loppuun samalla kun saan kuvat laitettua eli toivottavasti taman vuoden puolella.
Retki hamppkaupunkiin (Tapahtui jossain pain nepalia jokunen viikko sitten)
"pssst... Mountain chocolate."
Mitah? Mountain chocolate? Ahaa! Kaannyn taakse ja naen pitkalettisen hauskan nakoisen veijarin takanani. Ilmaisu oli niin hieno etta paatimme menna katsomaan millaista suklaata on tarjolla. Menimme paikallisen raflan ylakertaan ja veijari kyhasi meille ystavansa kanssa jointin. Jointti oli kuin suoraan pilvenpolttajan aapisesta. Arvasin jo tassa vaiheessa etta jos jointti nayttaa noin hyvalta jo ennen palamista niin jatkat varmaan tietaa minkalaisen aineen kanssa on tekemisissa. Jointin kiertaessa (oikealle niinkuin taallapain maailmaa on tapana) puhuimme niita naita kannabiksesta ja taisin mainita suomen korkealaatuisista kotikasvattamoistakin sanasen. Miehet esittelivat itsensa Jaganiksi ja Ramiksi. Ram kertoi etta han voisi vieda meidat pieneen kylaan jossa tehdaan paljon pollenia eli marokkotyylista sihdattua hashista. Eipa montaa sekuntia tarvinnut miettia ennenkuin olimme jo sopineet matkan lahtopaivaksi huomisen. Hinta oli sopiva: 10e per paiva ja sisalsi kaiken tarvittavan eli safkat, liikkumiset ja majoituksen.
Ensimmaisena paivana liikuimme bussilla (katolla tietenkin) 3t lanteen Ramin kotikaupunkiin. Ram osoittautui tosi mukavaksi salliksi ja tsiisus kuin hyvia jointteja han kaari. Pajauteltiin Ramin perheen luona ja 18v erittain kaunis (huhhuh!) pikkusisko teki meille herkullista perinteista kotiruokaa. Harmi vaan ettei jaanyt kovin hyva kuva musta sille neidolle kun laatta lensi ilmeisesti tosi heiluvan bussikyydin jalkeen. Poltettiin muistamaton/lukematon maara jointteja ja kaytiin nukkumaan.
Heratys! Ram heratti meidat joskus kahdeksan aikoihin ja pyysi meidat aamiaispoytaan. Yllatys oli suuri kun aamiaispoydalla oli valehtelematta ainakin 15 jointtia. Ram kertoi etta oli herannyt aikaisin ja kaarinyt monen monta jointtia paivan matkaa varten. Ihan hyva selitys. Ram kehotti laittamaan jointtia huuleen ja eikohan siina niin kaynyt etta poltettiin kaksi ennen aamiaista ja kolme jalkeen. Olo oli paljon viimeiltaista parempi ja pystyin onneksi syomaankin jotain. Aamujumittelun jalkeen paasimme matkaan noin kymmenen aikoihin. Kavelya oli Ramin mukaan paljon edessa eika han ollenkaan huijannut. Aloitimme matkan kymmenen aikoihin ja kavelimme melko reipasta vauhtia kovakuntoisen oppaamme perassa. Pysahtelimme noin tunnin valein polttamaan jointin tai pari. Mita ylemmas paasimme, sita enemman hasispuita nakyi ihmisten pelloilla. Pimeaa alkoi tulla viiden jalkeen. Oppaamme ehdotti etta jaammeko tahan alemmas vai jaksetaanko menna viela loppuun asti. Jalat oli aivan paskana ja oli muutenkin tosi jumissa tusinan jointin jalkeen mutta paatimme jatkaa sisulla loppuun asti. Oppaamme mukaan kiipesimme paivan kavelyn aikana noin 1000m korkeudesta noin 3000 metriin. Tiukkaa teki mutta jaksettiin. Perille paastyamme oli jo pimeaa eika hamppuja oikein nakynyt. Majoituimme paikallisen perheen luokse. He asuivat erittain alkeellisesti meihin suomalaisiin kermaperseisiin nahden. Ruoka kyhattiin avotulella sisatiloissa eika mitaan savupiippua todellakaan ollut. Koko talo oli taynna savua ja oli vahan tukala olla sisalla. Syotiin loputtomat dal bhaatit, poltettiin taas muistamaton maara jointteja ja menimme nukkumaan.
Aamuaurinko oli erittain kaunis vuoria vasten ja hamputkin olivat heranneet unestaan. Olimme paikalla melko hyvaan aikaan noin kolme viikkoa ennen sadonkorjuuta. Oppaamme mukaan sato on tana vuonna vahan myohassa koska takatalvi oli iskenyt ja taytyi istuttaa uudet kolme kertaa.
...jatkuu
Jattimaisia kasveja oli joka puolella. Kylan viralliset viljelyskasvit taisivat olla riisi ja maissi, mutta jokaista peltopengerta reunusti iso rivi hamppuja. Jotkut maatilkut olikin varattu pelkastaan hasispuille. Puut olivat kauniita ja terveita, tosin otokkamonkiaisia oli jonkun verran. Kyselin lennoitteista ja etta onko niita ja minkalaisia; vastaus oli simppeli: puhvelinpaskalla ne kasvavat. Ihailtuamme kasveja jonkin aikaa menimme muhkealle aamiaiselle ja poltimme taas monen monta Ramin virheetonta jointtia. Aamiaisen jalkeen poytaan tuotiin n. 300g kimpale pollenia jonka oppaamme Ram totesi samantien huonoksi. Peraan tuli toinen samankokoinen motikka vahan paremman nakoista kimaltelevaa pollenia jota paadyimme ostamaan 25g alle 15e hintaan. Se oli vaaleaa aluksi mutta kun vahan paineli kadella niin rupesi muistuttamaan mustaa charasta. Ram valisti etta tama on hyva merkki. Liekkia kun naytti vahan niin se rupesi puristettuna kuplimaan kuin teevesi. Mmmm... lisaa jointteja ja matkaan.
Alaskavely sujui joutuisammin kuin kiipeaminen ja saavuimma noin viidessa tunnissa takaisin Ramin perheen kotiin. Eikohan Ram vaantanyt taas jointtia jointin peraan ja teki viela erikoisia malleja esim. tulppaanin ja sellaisen 3-in-1 jointin. Ramin kaunis pikkusisko teki meille taas ruokaa ja se oli muistaakseni taas aika hyvaa. Muistaakseni lahdimme samana paivana takaisin alkupisteeseemme bussin katolla tietenkin. Hurjapaa-Ram vaansi bussin katolla viela jointin. Eipa olisi meikapojalta onnistunut.
Sen pituinen se. Lupaan laittaa tosi monta kuvaa viela taman vuoden puolella.
Namaste!
Viimeksi muokannut
franckk, 21.11.2007 11:20. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Jos mä oon rikollinen, kuka on uhri?