Päihteitä ja politiikkaa
Alueen säännöt
Politiikka ja media
Tämä alue on tarkoitettu kannabis- ja päihdepolitiikasta keskusteluun.
Alue on erittäin tiukasti moderoitu; lue ohjeet ennen kirjoittamista. Alueelle kuulumattomat keskustelut siirretään Tuhkakuppiin.
Kirjoita viestisi asialliseen ulkoasuun. Ylläpidolla on oikeus muuttaa epäasiallisen viestin sisältöä tai poistaa viesti.
Politiikka ja media
Tämä alue on tarkoitettu kannabis- ja päihdepolitiikasta keskusteluun.
Alue on erittäin tiukasti moderoitu; lue ohjeet ennen kirjoittamista. Alueelle kuulumattomat keskustelut siirretään Tuhkakuppiin.
Kirjoita viestisi asialliseen ulkoasuun. Ylläpidolla on oikeus muuttaa epäasiallisen viestin sisältöä tai poistaa viesti.
Päihteitä ja politiikkaa
Kirjoitus on kolmiosaisen räpellyksen ensimmäinen osa, loput osat valmistuvat luultavasti ennen kuolemaani.
"Jumala, anna tämän kaiken olla vain pahaa unta." - Kirjoittaja
Kulutusjuhlasta kurjuuteen
Tämä kirjoitus on henkilökohtainen kannanottoni maailman päihdepolitiikaan, mutta se sivuaa jonkin verran myös muitakin politiikan- ja elämänalueita. Niin energia-, kuin ympäristöpolitiikkaakin, päihdepolitiikan ollessa kuitenkin sen pääasiallisin käsittelyn kohde, koska sillä politiikan alueena on ollut merkittävä asia länsimaisen yhteiskunnan synnyssä ja rakenteissa, ja se tulee olemaan merkittävä tekijä myös sen hajoamisessa.
Päihdepolitiikka tulee olemaan merkittävä myös tulevaisuuden yhteiskuntien politiikassa, kun nykyinen ”korkeakulttuuriksi” naamioitunut länsimainen kertakäyttöisen romun, rihkaman, rahan, öljyn ja ahneuden uskonto vaipuu hautaansa raakaöljyn ja raaka-aineiden loppuessa.
Todennäköisesti tämä romahdus tulee tapahtumaan vielä omien vanhempiemme, suurten ikäluokkien loppuelämän aikana. Tai viimeistään kaikki on silloin ohi, kun minun sukupolveni saavuttaa vanhempiemme tämänhetkisen keski-iän. Miksi päihdepolitiikka tulee olemaan merkittävä tulevaisuuden maailmassa on asia, jota yritän tällä kirjoitukselle valaista.
Näiden suurien ja ahneiden ikäluokkien lapsille, minulle ja minun lapsilleni, jää perinnöksi saasteilla tuhottu planeetta, taantuva jälkiteollinen yhteiskunta – ja tämä kirjoitus on minun tilitykseni maailmasta ja siitä kuinka se tuhottiin länsimaiden toimesta hieman yli sadassa vuodessa vääränlaisen energiapolitiikan (uusiutumattomien energianlähteiden käyttö lähestulkoon ainoana energian lähteenä), väärän päihdevalinnan ja kyltymättömän ahneuden voimin lähelle päätepistettään. Ihmiseltä kesti tuhansia vuosia nousta näin korkealle, ja nyt on tullut aika valmistautua länsimaisen ”hyvinvoinnin” hautajaisiin ja samaisen sivilisaation taantumaan, jonka rinnalla jopa toinen maailmansotakin saattoi olla kauheuksistaan huolimatta ainoastaan jonkinlainen esileikki tuleville, maailmanlaajuisille muutoksille.
Teksti on valitettavasti pituudeltaan aika paljon yli standardin tekstiviestimitan (mikä se sitten nykyään onkaan), joten monet modernit ja kiireiset ihmiset eivät sitä varmastikaan enää jaksa lukea. Eikä heidän ehkä kannatakaan, sillä tekstikokonaisuus saattaa olla heille pelkästään kiusallisia ajatuksia herättävää, joten on ehkä parasta, että he tarkasti pitäytyvät omassa totuudessaan. Se on heille tuttu ja turvallinen, onhan tuon totuuden kertonut heille heidän korkeimmat auktoriteettinsä ja johtajansa, tämän pohjoisen paratiisimaan oma hallitus. He taas ovat saaneet tuon pyhän totuuden joskus kauan sitten suoraan Amerikasta YK:n välityksellä, ja tuo totuus riittää heille hyvin ainakin niihin muutoksiin asti, jotka ovat väistämättä tulossa, ja ne tulevat ehkä nopeammin kuin kukaan osaa edes ajatella.
Minulle ei julkinen, medioiden tyrkyttämä ja yleisesti hyväksytty ”demokraattinen” totuus yhteiskunnan päihdevalinnoista ja maailman asioista ole koskaan riittänyt, ja tämä on yksi syy siihen, miksi kirjoitin tämän tekstin. Omistan sen kaikille niille, joita vielä totuuden etsiminen maailmasta valheiden takaa kiinnostaa. Omistan sen myös niille, jotka olette joutuneet seuraamaan rakkaan läheisenne uuvuttavaa kamppailua yhteiskuntamme pyhää verolientä, alkoholia vastaan.
Maailman nykytilan arviointi
Väittäessäni maailman tuhoutuvan sekä vääränlaisen energia- ja myös päihdepolitiikan johdosta, lienee syytä tarkastella ensin maailman nykyistä tilaa. Lähtökohtaisesti se on sangen huono – seikka, mitä tuskin kukaan kykenee kiistämään, jos edes vähän on järjissään. Ilmasto on nopeasti muuttumassa, meret ovat saastuneet ja käyttökelpoisesta juomavedestä alkaa olla yhä suurempi pula joka puolella maapalloa. Suomessa meillä ei vielä ole hätää, joten voimme hädän jälkeen huuhdella eilisen shitburgerin kikkareet useilla vesilitroilla, ja samaan aikaan voimme olla miettimättä niitä, jotka kärsivät puhtaan juomaveden puutteesta. Tai voimme pestä automme vaikka joka päivä, tai kesällä täyttää kerran viikossa Kiinassa valmistetun muoviuima-altaan, joka vetää 20 000 litraa ja halkeaa saumastaan kuukauden käytön jälkeen. Onneksi se kuitenkin oli halpa – lapsilta lapsille – länsimaisella ahneudella siunattu ja toteutettu.
Ketään ei kuitenkaan kykene vakavasti väittämään vastaan sille seikalle, että maailma on ilmastoltaan muuttunut. Esimerkiksi isojen ikäluokkien ja minunkin lapsuuteni talvet eteläisessäkin Suomessa ovat vain muisto ajasta, joka ei enää koskaan palaa.
Lopullisesti menetetty ja leudoksi muuttunut talvi on kuitenkin vain pientä tulevien ja paljon suurempien, maailmanlaajuisten muutosten rinnalla. Mediat maassamme keskittyvät lähinnä edelleen vain samaan sirkushuvien ja tyhjänpäiväisten viihdeohjelmien tarjoamiseen, joten kansan syvien rivien tietoisuus maailmanlaajuisista muutoksista, vaikkapa ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten suhteen, on usein lähinnä vain ihastelua siitä, kuinka Suomesta tulee jonkinlainen lämmin, ehkä jopa trooppinen paratiisivaltio, jossa elämä on ihanaa, talvet ovat leutoja, kesät lämpimiä, ja elämä jatkuu samanlaisessa kertakäyttökulutuksen riemujuhlassa kuin nytkin. Tämä on kuitenkin lapsellinen utopia, sillä nykyisen elintasomme jälkiverojen maksun aika lähestyy päivä päivältä, eikä tuon laskun jälkeen ole enää nykyistä maailmaa, ja tästä kertoo yksinkertaisesti ympäristön ja maailman tila.
Kun ilmasto muuttuu, niin saattaa käydä myös niinkin, että Suomesta tulee jäinen ja kylmä pohjolan peräkylä, jossa kukaan ei halua tai ei kykene asumaan, jos ihminen ei jo alunperin ole Siperian hyytävään ilmastoon tottunut. Näinkin voi käydä – sillä hallitsematon ilmastonmuutos on siitä mielenkiintoinen, että se on hallitsematon. Se tekee mitä huvittaa ja ihmisen on vain alistuttava kohtaloonsa, sillä luonto vetää lopulta aina pidemmän korren, vaikka ihmisen usko omaan voimaansa ja teknologiaansa on aina ollut sangen suuri.
Suurimmat ja merkittävimpiä maailmanlaajuisia muutoksia ja ongelmia aiheuttavat seikat lähitulevaisuudessa ovat seuraavat:
1. Puhtaan juomaveden nopea hupeneminen saasteiden johdosta
Puhtaan juomaveden määrä maailmassa hupenee nopeasti. Ihmisen toimillaan maaperään ja vesistöihin päästämät jätteet ja myrkyt vähentävät joka vuosi puhtaan, vielä juomakelpoisen veden määrää.
Juomakelpoisen veden saastuminen on hyvin huolestuttava ongelma, ja tämä seikka tulisi ottaa todella vakavasti, koska se tulee väkisinkin vaikuttamaan sekä yhteiskunnallisiin, kuin myös sotilasstrategisiin suunnitelmiin niiden yhteiskuntien keskuudessa, jotka aikovat selvitä ”globaalissa pudotuspelissä”, kun käyttökelpoiset energiavarat, puhdas juomavesi ja ravinnonviljelyyn vielä kelpaava maaperä vähenee.
Ne yhteiskunnat, joilla ei historian aikana ole ennenkään ollut moraalisia ongelmia uhrata tarvittaessa miljooniakin omia kansalaisiaan, tulevat häikäilemättömyydessään olemaan todennäköisesti voittajia tässä loppunäytöksessä, ja tulevat voittamaan itselleen tämän planeetan kokoisen kaatopaikan ja sen viimeiset luonnonvarat.
On arvioitu, että viimeistään viidenkymmenen vuoden päästä suuria ja viimeisiä sotia maailmassa käydään jäljellä olevista puhtaista juomavesistä. Nykyiset sodat taas lähivuosina on käyty ja tullaan käymään lähitulevaisuudessa lähinnä hupenevista öljy- ja energiavaroista, vaikka sodan tarve on tosin aina perusteltu suurelle yleisölle jollain muulla, kuten vaikkapa terrorismin vastustamisella ja terrorismia tukevien valtioiden maailmantuhoa tavoittelevien johtajien likvidoimistarpeella. On arvioitu, että Irakin sotaa edeltäneen vuoden aikana maailmalle ja Yhdysvaltojen kansalaisille syötettiin erilaisten medioiden kautta yli tuhat vääristelevää tai valheellistä viestiä Irakista ja sen sotilaallisesta uhasta maailmalle, jotta Yhdysvaltojen kansalaisten enemmistö saatiin kannattamaan sotaa ja Irakin ”vapauttamista” – joka siis operaationa oli ainoastaan ahneuden siivittämä öljynryöstöretki.
Vesien saastuminen on joissain maissa jo erittäin vakava ongelma. Esimerkiksi Kiinan pohjavesistä on pilaantunut jo yhdeksänkymmentä prosenttia, joten puhdas juomavesi alkaa uhkaavasti loppua Kiinassa, kuten myös koko maailmassakin.
2. Merien saastuminen
Välimereen (kuten kaikkiin muihinkin maailman meriin) on vuosikymmenien aikana aikana dumpattu monenlaisia saasteita, niin muoviromuja, ympäristömyrkkyjä kuin yhteisöjätteitäkin. Meri on paikoitellen rehevöitynyt ja ryöstökalastus on vähentänyt sen kalakantoja, lisäksi Välimeren haikanta on sukupuuton partaalla.
Tyyneltä valtamereltä taas on löytynyt kaksi muoviromusta koostuvaa merenalaista ”atollia”, jätepyörrettä, joiden yhteispinta-ala on kaksi kertaa Yhdysvaltojen kokoinen, ja paksuutta ”muovijätekeitolla” on yli kymmenen metriä. Korostan: KAKSI KERTAA YHDYSVALTOJEN KOKOINEN. Tässä asiassa ei enää puhuta mistään pienestä jäteongelmasta.
Kokonaisuudessaan Tyynessämeressä arvioidaan olevan muovijätettä sata miljoonaa tonnia. Pinnan alla ja pinnan tuntumassa uivien muovisaarten (jotka koostuvat pääsääntöisesti erilaisista kaatopaikkamuoveista) arvioidaan vielä kasvavan entisestään, kun merivirrat kuljettavat niihin lisää jätemateriaalia. Näiden saastelauttojen arvioidaan tappavan vuosittain yli miljoona lintua ja satoja tuhansia merieläimiä, ja niiden pelätään vakavasti uhkaavan kokonaisen valtameren ekosysteemiä.
3. Kasvihuonekaasujen lisääntymisen aikaansaama hallitsematon ilmastonmuutos, joka tuntuu selkeästi jo Suomessakin
Maasta puoli-ilmaiseksi pulppuvan raakaöljyn ja muiden uusiutumattomien fossiilisten polttoaineiden vuosikymmeniä jatkunut vastuuton käyttö on lisännyt planeettamme ilmakehän hiilidioksidi- ja saastepitoisuudet siihen pisteeseen, että ilmastonmuutos ei ole enää Civilization-tietokonepelien tulevaisuuden spekulatiivinen kauhuskenaario, vaan konkreettista ja käsinkosketeltavaa todellisuutta jo nyt Suomessakin.
Ennen teollista vallankumousta hiilidioksiditaso maailmassa oli 280 ppm (”parts per million”), nyt se on 380 ppm ja nousee joka vuosi 2 ppm. Raja-arvoa 450 ppm pidetään tutkijoiden keskuudessä kriittisenä pisteenä, jonka ylittymisen jälkeen ilmastonmuutos todennäköisesti ruokkii jo itse itseään ja peli on lopullisesti menetetty. Voimme päästä lopulta Venuksen lämpötiloihinkin, mutta se vie hieman kauemmin aikaa planeetan kaukaisemmasta sijainnista johtuen, mutta jo kauan ennen tuon lämpötilan saavuttamista planeetalla, on ihmiselämä ja monet muutkin elämänmuodot hävinneet lopullisesti.
Ihmisen ajattelemattoman ja lyhytnäköisen toiminnan aiheuttamat ilmastolliset muutokset tulevat muuttamaan elämämme planeetalla suuresti siitä mitä se on nykyisin, sikäli jos ilmastomme edes säilyy sellaisena, että ihmisrotu (tai jokin elollinen ylipäätään) kykenee säilymään hengissä. Jos olot eivät niin häävejä ole nytkään, ei väistämätön ilmastollinen muutoskaan tuo niihin mitään positiivista - päinvastoin.
Jos leuto ja lämmin talvi onkin unelmallinen ja tavoiteltava asia monille suomalaisille, niin tilannetta voidaan verrata lähinnä siihen, jos talvipakkasella - kylmyyttä paetakseen - kusee housuihin. Hyytävä kylmyys katoaa ehkä hetkeksi, mutta virtsan suloisen lämmön haihtuessa kalsareista, tuleekin vain entistä surkeampi tilanne eteen.
Muutamat mukavat ja leudot talvet täällä, ja muualla yhä suuremmat alueet alkavat muuttua elinkelvottomiksi aavikoitumisen, saasteiden, merenpinnan nousun ja puhtaan veden vähenemisen johdosta. Kaikki tämä yhdessä johtaa todennäköisesti siihen, että yhä suuremmat ihmismassat joutuvat lähtemään ”ympäristöevakkoon”, ja kun sadat miljoonat ihmiset lähtevät liikkeelle, se johtaa väkisinkin suuriin muutoksiin ja ongelmiin.
Tämä kaikki kertoo karua kieltään siitä, kuinka 50 –luvulla Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt, ja maailmanlaajuiseksi levinnyt kertakäyttöisyyden, ahneuden ja suureellisuuden syöpä (jota on joku sairaudentunnoton kulttuuriksikin rohjennut kutsunut) muuttaa nopeasti koko maapallon kaatopaikaksi, jossa meidän pitäisi tulevaisuudessa kyetä kasvattamaan lapsiamme. Siinä sitä tuleekin olemaan hommaa niin, että pelottaa ajatellakin.
Tässä kaikessa puhutaan sellaisista asioista, että ne ovat aika kaukana leikistä, vaikka monelle globaalitkin tuhot, vaikkapa ilmastonmuutoksen johdosta, tuntuvat olevan vain tyhjänpäiväisiä pikkuasioita– eivätkä ne tunnu Suomea ja sen kansalaisia koskevan.
Kansa on koostumukseltaan siis paikoitellen ilmeisen yksinkertaista, koska sen sivistämisessä on keskitytty usein vain sellaisen informaation tarjoamiseen, joka vaatii ehkä paljonkin ulkoamuistamista, mutta ei valitettavasti ole kyennyt tekemään kaikista ajattelevia, omia aivojaan oikeasti käyttäviä yksilöitä. Saattaa tietysti olla, että kansaa on pyritty tietoisesti suojelemaan, koska lisääntynyt tieto johtaa väistämättä myös lisääntyneeseen tuskaan – ja kun tajuaa, missä tilassa kotiplaneettamme on, tuskan määrää ei enää oikein voi mitata.
Mutta kirjoitelkoon tämä lyhytnäköiseksi opetettu ja oppinut kansanosa nettiforumeilla vapaasti tulevaisuuden ihanasta Suomesta, jossa talvi on ilmastonmuutoksen seurauksena mukavan leuto, ja kirjoittakoon siihen päälle vielä kaikki tyypilliset, lyhytnäköiset ja ahneet länsimaiset näkemykset muutoksen mukanaan tuomista suurista taloudellisista mahdollisuuksista, jossa toiset hyötyvät toisten kärsiessä, kunnes lopulta kärsivät ihan kaikki. Raha on se mikä kaiken lopulta ratkaisee – ja se ratkaisi myös maailman kohtalon, ja tämä tulee olemaan surullista seurattavaa meille ja lapsillemme.
Ensimmäinen talvi elämäni aikana muuten, kun helmikuussa asunnossa on eläviä karpäsiä. Hullu kärpäsmies ennustaa – muutos on tulossa –oletko valmis?
Jo pelkästään nämä mainitut esimerkit siitä, mihin ihminen on toimillaan maailman saattanut, paljastaa selkeästi, että lapsillemme ei jää perinnöksi paljonkaan muuta kuin kuollut luonto ja kuolleet meret, citymaastureiden – ilmeinen ihmisen turhamaisuuden singulariteetti - ruopaistessa viimeiset kuopat maantiehen ennen raakaöljyn ja öljypohjaisen länsimaisen romu- ja rihkamakulttuurin hiipumista. Sillä mitäpä muuta mikään nykyinen laite enää on? Kun monet nykyiset koneet ja laitteet suunnitellaan sellaisiksi, että niistä yhdeksänkymmentäviisi prosenttia kestää normaalikäyttäjällä takuuajan ja loput, normaalikäyttöä raskaampaan työhön laitetut hajoavat ennen sitä, on kyseessä vain täysin tietoinen toiminta voitonmaksimoimiseen tähtäävine markkina- ja tuotantolaskelmineen, jossa ennen takuuaikaa hajoavat laitteet ovat laskelmoitu ja huomioonotettu riski, joka on hyväksyttävissä voittojen maksimoimiseksi.
Laadulla on tekijänsä, mutta näiden tekijöiden määrä on valitettavsti vähentynyt maailmassa tuntuvasti, ja heidän tilalleen on tullut suuret määrät huonolaatuisia tuotteita tuottavia yrityksiä. Miksi pitäisikään tuottaa kestävää ja ympäristönkin huomioon ottavaa laatua, kun kuluttajat ovat kuitenkin vain kasa mainostajien aivopesemiä heppuleita? Kuluttajia, joilla on tapulit täynnä lepakoita, ja joiden ainoa tarkoitus on olla se koneen osa, jota sumeilematta hyväksikäyttämällä ja mainoksilla manipuloimalla tehdään suurvoitot surkealaatuisilla tuotteilla, keskentekoisella kulutuselektroniikalla ja muulla halpa-arvoisella romulla, joiden tuottaminen on lähinnä vain planeetan nopeasti hupenevien luonnonvarojen törkeää joukkoraiskaamista.
Joten jos olisin mielipuolinen profeetta, heiluttaisin kelloa ja huutaisin: ”Kuulkaa, kellot soivat!”, virnistäisin mielipuolisesti ja katoaisin yöhön viitta hulmuten. Vaan koska en ole, tämä kaikki oli vain johdantoa sille, miksi päihdevalinnat ovat oleellisesti vaikuttaneet jopa siihen, että napajäätiköt sulavat ja ilmasto muuttuu.
Maailman sallitut päihteet
Maailmassa on käytännössä kolme sallittua päihdettä: alkoholi, tupakka ja kofeiini. Lisäksi on erittäin suuri määrä erilaisia lääkkeitä, jotka voivat olla joko huumeita tai lääkkeitä, riippuen käyttötarkoituksesta. Ohimennen näistä lääkkeistä mainittakoon se, että Yhdysvalloissa lailliset lääkkeet aiheuttavat nykyisin huomattavasti enemmän kuolemantapauksia kuin ns. klassiset huumausaineet. Tästä ei vain paljon uutisoida, koska huumeuutisointi on paremmin myyvää, eikä se kohdista ankaraa kritiikkiä suuria lääkeyhtiöitä vastaan, mikä ei olisi suotavaa.
Näiden kaikkien laillisten huumeiden tai päihteiden valmistajina ja jakelijoina toimivat lähinnä monikansalliset suuryritykset, joiden lonkerot ovat vuosikymmenien aikana levittäytyneet joka paikkaan maailmassa, ja nämä yritykset vaikuttavat voimakkaasti jo maailmanpolitiikkaankin, sen taustalla toimien.
Nämä suunnattomiksi paisuneet suuryritykset sanelevat myös ne kovat ehdot, joilla vaikkapa kahvia, teetä tai tupakkaa viljelevät ihmiset joutuvat maailmassa työskentelemään. Jokainen ymmärtää, että ehdot ovat kovat, ja moni on niiden alla menettänyt jopa maatilansa ja sen myötä elinkeinonsa. Palaan tähän aiheeseen myöhemmin.
On todennäköistä, että näiden yritysten valta maailmanpolitiikan taustalla on nykyisin jo paljon suurempi kuin edes osaamme tai uskallamme kuvitella. Alkoholi- ja tupakkatuotantoa harjoittavat yritykset ovat käyttäneet vuosikymmenien aikana suunnattomat määrät rahaa puhuessaan omien tuotteidensa puolesta politiikan hämärillä käytävillä. Ne ovat tuottaneet tutkimuksia, joissa tupakka ei aiheuta syöpää tai ole muutenkaan haitallista, ja ne ovat rahoittaneet juridiselta statukseltaan tällä hetkellä huumeiksi luokiteltuja aineita vastustavia järjestöjä ja tutkimuksia. Se on ollut helppoa, sillä niin kauan kuin on ollut eri asioita tutkivia tutkijoita, on myös ollut niitä tutkijoita, jotka ovat olleet valmiita vaihtamaan tieteellisen totuudenetsinnän ja puolueettomuuden rahaan ja valheeseen.
Totuuden rahaan vaihtanut tieteellinen tutkija on varmasti helvetissä melko alhaista kastia, ei ehkä ihan niin alhaalla kuin valehtelevat poliisit, mutta ei paljon puutu. Poliiseilla ero maanpäälliseen tilanteeseen on kuitenkin huomattava, kun nykyisin jopa oikeudessa valehtelusta tuomitut poliisit voivat toimia tai jatkaa toimiaan kansanedustustehtävissä, ainakin siis Suomessa. On surullista, että edes poliisilla itsellään ei ole sen vertaa kunniaa ja rehellisyyttä, että he tajuaisivat itse erota luottamustehtävästään.
Valehtelevat poliisit kun ovat yksinkertaisesti rikollisiakin alhaisempia olentoja, koska he ovat kuitenkin lupautuneet puolustamaan lakia, totuutta ja järjestystä. Vaikka totuus onkin ollut vuosikymmenien aikana muuttuva asia, ei tietoinen valehtelu kuitenkaan koskaan ole ollut missään tekemisissä totuuden tai edes sen irvikuvan kanssa. Poliisikunnassa on muutenkin alkanut esiintyä sellaisia valitettavia lieveilmiöitä, että koko järjestelmän uskottavuus ja luotettavuus uhkaa vakavasti murentua. Erityisesti CIA:n (Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu) kokaiinikuljetukset tuntuvat sopivan jotenkin huonosti poliisin tehtäviksi, kun rikollinen toiminta yleensä kuitenkin mielletään rikollisten, ei mielellään poliisien, toiminnaksi.
Käyn nyt läpi nopeasti nämä länsimaisen yhteiskunnan hyväksymät valtapäihteet. Laajennan kirjoitusta huvin vuoksi kattamaan myös klassisen politiikan toimivat kentät, oikeiston ja vasemmiston, ja osoitan (tai pyrin siihen) kuinka nykyiset sallitut päihteet on ilmeisesti valittu melko pitkälti kapitalistisen järjestelmän ehdoilla, joiden pyrkimyksenä on ollut tuotannon tehostaminen, ja myös itse riippuvuutta aiheuttavista aineista suoraan saatavat suunnattomat taloudelliset ansiot. En kehittele tai pohdi salaliittojen mahdollisuuksia, vaan analysoin rakennetta yleisellä tasolla.
Salaliitoista en ole enää - maailman ollessa tässä pisteessä – kiinnostunut, mutta jos joku sellaisen tässä näkee, niin hänellä on siihen täysi vapaus.
Alkoholi:
Teknokemiallinen liuotin, jota syntyy kun hiivabakteeri syö sokeria ja ulostaa ”peräaukostaan” alkoholia. Kun bakteeriulosteen eli alkoholin määrä nousee käyvässä mäskissä tarpeeksi suureksi, hiiva kuolee omaan paskaansa, kun sen yksittäisten solujen seinämät tuhoutuvat alkoholin liuottaessa ne, ja hiivabakteerin yksittäiset solut tuhoutuvat. Näin käymisprosessi loppuu ja ulostetta voidaan nauttia joko sellaisenaan, tai siitä voidaan tislaamalla tehdä ulostetiivistettä, jolla voi tappaa bakteereita, sulattaa muovia ja aivosoluja tai sillä voi käyttää vaikkapa polttomoottoreita. Alkoholipitoisuuden nostamista tislaamalla voidaan verrata unikosta saatavan raakaoopiumin heroiiniksi jalostamiseen.
Vakavasti varteenotettava biopolttoaine alkoholi ei kuitenkaan koskaan tule olemaan, koska sen tuottaminen siinä määrin, että se kykenisi korvaamaan raakaöljyn, ei ole mahdollista. Tai on, mutta sitten pitää kylmästi päättää, ketkä tapetaan nälkään. Biopolttoaineet ja niiden tuotanto on hyvin usein muodossa tai toisessa ravinnontuotannosta pois, eli mikäli polttoaineeksi valmistetun alkoholin tuotanto kasvaa, käytettävän ravinnon määrä vähenee. Käytettävät peltopinta-alat määrittelevät rajat.
Alkoholi on siis hiivabakteerin ulostetta, ja siitä teollisesti tislaamalla valmistettu palava neste on yksinkertaisesti vain hiivabakteerin tiivistettyä paskaa. Vaihtelemalla käymisessä käytettäviä raaka-aineita, ulosteen makuun saadaan aikaan monia eri variaatioita. Joten jokainen löytää varmasti sen oman suosikkikakkamakunsa näistä tislaustuotteista.
Hiivabakteerin uloste on vesi- ja rasvaliukoista solumyrkkyä, joka tuhoaa paikkoja monella eri tavalla taloissa, puutarhoissa ja yhteiskunnissa. Sisäisesti nautittuna se tuhoaa tehokkaasti myös ihmisaivojen rakenteita, erityisesti aivosoluja, mutta myös aivosolujen hermoverkkoeristettä, myeliiniä, jonka tuhoutuminen ja vähentyminen aivoista on esimerkiksi MS-taudin taustalla.
Alkoholi säännöllisesti käytettynä aiheuttaa monille ihmisille 10 – 15 vuodessa heroiiniriippuvuuteen verrattavan riippuvuuden, joka hoitamattomana johtaa yleensä ennenaikaiseen kuolemaan, monilla kuitenkin vasta pitkällisen ja usein raadollisenkin kärsimysnäytelmän jälkeen.
Suomessa arvioidaan olevan yli 500 000 alkoholistia, mikä määrä suhteutettuna kansan kokoon on todella huolestuttava. Näin suuri laillisesta huumeesta riippuvaisten yksilöiden määrä vaarantaa ilman oleellista ja pikaista päihdepoliittista muutosta koko yhteiskuntamme pohjarakenteen ja sen säilymisen edes jonkinlaisena hyvinvointivaltiona, kun verovaroin koulutettuja ihmisiä menehtyy alkoholin johdosta vuosittain tuhansia siinä iässä, jolloin heidän elintärkeää työpanostaan tarvittaisiin tulevaisuuden sukupolvien elämän ja yhteiskunnan turvaamiseksi. Lisäksi alkoholiongelma on ilmeisen kumulatiivinen, jolloin jokainen vuosi eteenpäin tällä kaltevalla pinnalla ilman tuntuvia muutoksia päihdepolitiikassa, vaarantaa yhä vain suuremmat ja suuremmat kansanryhmät tämän aineen aiheuttamille vakaville ongelmille.
Alkoholi on oleellisesti osallisena noin 80 prosentissa maamme väkivaltarikollisuutta, joten se aineena lähestulkoon siis yksinään kykenee pyörittämään koko oikeusjärjestelmää väkivaltarikosten osalta. Tähän voidaan vielä lisätä päälle ”vähäisemmät” alkoholisidonnaiset järjestyshäiriöt, joiden määrä sekään ei todellakaan ole vähäinen.
Raadollisesti ajateltuna alkoholi on siis erittäin suuri työllistäjä yhteiskunnassamme, mutta tuon työllistävän vaikutuksen hinta on niin hirveä, että alkoholin työllistävällä vaikutuksella voisi koskaan sanoa olevan jotain positiivista merkitystä missään. Alkoholi työllistää erittäin suuresti oikeuslaitoksen, vankeinhoitolaitoksen kuin myös terveydenhuollon ammattilaisia. Terveydenhuollossa alkoholi on suurin yksittäinen rasite, eivätkä aggressiiviset ja usein täysin ennalta-arvaamattomasti käyttäytyvät humalaiset todellakaan ole sitä mukavinta asiakaskuntaa.
Joku arvioi joskus jollain keskustelupalstalla, että jos alkoholinkulutus maassamme jollain taikakeinolla vähenisi 60 prosenttia, kaikkien maamme sairaaloiden ja terveyskeskusten hoitojonot voitaisiin purkaa muutamassa vuodessa, jos alkoholiongelmien vähenemisestä syntyvät taloudelliset resurssit käytettäisiin terveydenhuoltopalveluihin. En osaa sanoa, kuinka luotettava arvio tuo on, mutta ainakin alkoholi on merkittävin yksittäinen tarveydenhuollon rasittaja, ja jo nyt joudutaan leikkaamaan vanhustenhuollon resursseja laitoshoidossa alkoholiongelmaisten hoitoon, kun rahoituspulassa painiva julkinen terveydenhuolto joutuu ottamaan vastaan epäpätevien poliitikkojen päähänpistojen seurauksena synnyttämän halvan viinan ja sen aiheuttamien ongelmien hyökyaallon, joka myös hukuttaa vuosittain tuhansia ihmisiä, mutta heille ei sytytetä kynttilää kirkon portaille – eikö riitä rahat kynttilöihin vai loppuuko kirkonportailta pinta-ala?
Vai ovatko alkoholikuolemat vain niin arkipäiväistä kauraa maassamme, että siitä ei media enää jaksa kiinnostua, vaikka kahden pensaan hamppuviljelmä kyllä jaksaa innostaa sensaatiojuttuihin? Tai se, kun humalainen ottaa talonväen panttivangiksi ja ammuskelee satunnaisesti sinne tänne? Näin toimien pääsee vielä känniläinenkin uutisiin, jos ei pääuutiseksi, niin ainakin sisäsivuille, heti siihen kaljamainoksen viereen.
Nuorten alkoholinkäyttö on ehkä maassamme tilastollisesti vähentynyt viime vuosina, mutta yhä edelleen viidesosa nuorista juo itsensä humalaan kerran viikossa. Potentiaalista alkoholistikantaa on maassamme siis kasvussa erittäin suuret määrät, nykyisten alkoholistien vaipuessa aineensa alla suurina laumoina hautaan, joten alkoholihuumekauppiaiden ei ainakaan tästä syystä kannata olla kovinkaan huolissaan.
Alkoholi on yleisin kuolinsyy maassamme ja siitä saatavat verotulot olivat jo ennen veronalennustakin satoja miljoonia euroja miinuksella, mutta tästä huolimatta veronalennus ajettiin kuitenkin läpi. Ilmeisesti kärsimyksen määrä ei ollut vielä riittävä. Tähän aiheeseen palaan myöhemmin, kun käsittelemme varsinaisesti Suomen tilannetta.
Eikä kaikkea voi kuitenkaan aina mitata rahassa, se kun on vähän liian triviaali elementti, jotta se voisi koskaan korvata alkoholin takia piloille mennyttä elämää tai lapsuutta. Vai voidaanko mitenkään arvioida, mikä on niiden 200 000 lapsen piloille menneen lapsuuden käypä hinta, jotka Suomessa joutuvat elämään alkoholiongelmaisissa perheissä? Heidän lapsuutensa on jo lähtökohtaisesti pilalla, mikä heijastuu myöhemmässä iässä hyvin usein laajoina psyykkisinä ongelmina, jotka taas ruokkivat päihteidenkäyttöä ja tämän kautta lisäävät jälleen yhteiskunnan ongelmia ja järjestyshäiriöitä.
Tai mikä on sopiva korvaushinta alkoholistin läheisilleen harjoittamasta ja ehkä useita vuosiakin jatkuneesta terrorista, jonka johdosta alkoholistin läheistenkin elämät ovat menneet piloille, kun heille rakas ihminen on addiktoitunut vakavasti maamme lailliseen huumausaineeseen?
Alkoholiongelmista kasattu teilipyörä pyörii, kasvaa ja pyörii koko ajan vain nopeammin – eikä kukaan ota mistään vastuuta. Kaikki on siis tyypillistä puoluepohjaista demokratiaa, jossa yksittäinen ihminen ei oikeasti ota vastuuta mistään, vaan pakenee tarvittaessa kollektiivisen lauma-ajattelun taakse, tai jopa valehtelee, jos tämä auttaa häntä pakenemaan vastuuta. Demokratiassa jokainen saa sitä, mitä kukaan ei halua.
Tupakka:
Yksinkertaisuudessaan on monikansallisten suuryritysten kasvattama, maaperää ja sademetsiä raiskaava, erittäin vaikean riippuvuuden aiheuttava laillistettu huume, jota on jopa geenimanipuloitu tuottamaan aina vain suurempia nikotiinimääriä, ja johon on tietoisesti lisätty kemikaaleja, jotka tehostavat entisestään nikotiinin jo valmiiksi voimakasta kykyä aiheuttaa käyttäjässään riippuvuus.
Tupakan addiktiopotentiaalista (kyvystä aiheuttaa käyttäjässään erittäin voimakas riippuvuus) kertoo ehkä jotain se, että tutkituista sadastatuhannesta tupakanpolton ”lopettajasta” vain neljä prosenttia kykeni jatkamaan ”lopettamistaan” yli vuoden ajan. Lisäksi moni retkahtaa taatusti seuraavan vuoden kuluessa, mutta tutkimus kattoi ilmeisesti vain vuoden aikajakson. Nicorette-vieroituslääke taas mainoksensa mukaan ”tuplaa mahdollisuuden onnistua”, joten sen avulla peräti kahdeksan prosenttia tupakoivista henkilöistä kykenee olemaan ensimmäisen vuoden polttamatta. Aika heikko tulos siltikin – mutta kuitenkin ”tuplaa mahdollisuuden” . Mutta emme kuitenkaan voi heitä valehtelusta syyttää, vaikka korvaushoidollinen lopputulos olisikin erittäin heikko.
Tupakkayhtiöiden ainoana tarkoituksena kasvijalostuksen, geenimanipulaation ja tupakkaan lisättyjen kemikaalien suhteen on ollut aikaansaada huume, jota voimakkaan riippuvuuden ja aineen puutteen aiheuttamien vieroitusoireiden johdosta on pakko käyttää, mutta johon käyttäjien rahat kuitenkin aineen laillisuuden ja massatuotannon johdosta riittävät.
Tupakkateollisuus on kylmän laskelmoivaa ja täysin tietoista ihmisten orjuuttamista suurvoittojen johdosta – ei mitään muuta, laillistettua massamurhaa, josta voitot menevät tupakkayhtiöille, ja jonka aiheuttamat kärsimykset jakaantuvat käyttäjien ja veronmaksajien kesken.
Tämä kuolemanteollisuuden osa-alue on todellakin onnistunut tavoitteissaan aikaansaada huume, joka ei oikeastaan huumaa kuin aloittelevat tupakoijat, jotka eivät vielä ole aineeseen tottuneet, mutta tarjoaa kuitenkin tottuneille käyttäjilleen voimakkaan riippuvuuden ja selkeät vieroitusoireet, joita paetakseen ihminen jatkaa tupakointia, kunhan on jäänyt ”koukkuun” – kuten kliseinen huumetermi kuuluu.
Valitettavasti vain länsimaissa tupakan vastustus on voimakkaasti noussut, ja tupakan egoa ja imagoa kasvattava voima on saanut pahan kolauksen. Muutamia vuosia sitten tupakoiva henkilö saattoi vielä jopa itse tuntea olevansa vapaa kuin karjapaimen ratsunsa selässä, hiukset savuisessa tuulessa hulmuten, mutta nyt hänet aletaan yhä enemmän käsittää siksi mikä hän oikeasti on – yksinkertaisesti vain vakavasti huumeriippuvainen monikansallisten suuryritysten egonmuokkauskampanjan tuote. Elävä mainos epäterveellisistä elämäntavoista, joka sangen usein kuolee mainostamansa tuotteen aiheuttamiin haittoihin.
Länsimaisten markkinoiden ja asenteiden yhä enemmän muuttuessa tupakalle vihamielisemmiksi, nämä ihmisten orjuutuksesta ansionsa saavat yritykset ovat siirtäneet painopistettään kehittyviin teollisuusyhteiskuntiin, joiden taloudellisen kasvun synnyttämästä rahakasasta riittää myös tupakkayhtiöille, kunhan vain imagonmuokkauksella ja mainonnalla saadaan käyttäjät koukkuun. Lännen vapaa ja vielä keuhkosyövätön karjapaimen on ratsastanut uusille preerioille ja savanneille - sinne missä ihmisten ymmärrys kusetuksia ja huijauksia vastaan on vielä perinpohjin heikkoa. Länsimainen äly meni valitettavasti tupakan ohi, joten sen on etsittävä uusia huijattavia uskomaan siihen, että tupakkayhtiön tukeminen koko loppuelämäsi tekee sinusta coolin ja suositun ihmisen muiden silmissä.
Laillisista päihteistä tupakka synnyttää riippuvuuden melko nopeasti, alkoholi taas aiheuttaa sen hitaammin – mutta kun riippuvuus lopulta on syntynyt, ihminen on kaikesta aineen laillisuudesta, yleisestä aineen hyväksynnästä tai sitä ylistävistä mainoksista huolimatta vain yksinkertaisesti huumeensa orja ja rahantekokone näitä aineita kauppaaville yrityksille.
Kahvi:
Kahvi voidaan tietysti vielä yhtenä ”huumeena” mainita, sillä kahvin sisältämä kofeiini on piriste, joka aiheuttaa ainakin 420-testillä osoitettuna monille ihmisille melko hankalan riippuvuuden. Joten ne, jotka pitävät kahvin sotkemista maailmaa muokanneeseen päihdepolitiikkaan alhaisena, voivat tehdä tuon testin, jolloin moni oivaltaa, että hänenkin riippuvuudestaan tekee joku ihan kelpo tiliä – pääasiassa kuitenkin muut, kuin ne henkilöt, jotka tuon kahvin viljelevät.
Kahviviljely on melko pitkälti myös perinteistä suuryritysten harjoittamaa maanviljelijöiden riistoa, josta rahat kerääntyvät jonkin suuryrityksen pohjattomaan laariin. Riistopolitiikasta johtuen kahvi on halpaa, vaikka se usein käyttäjäryhmässä kuitenkin kalliiksi mielletäänkin, ja tämä taas osoittaa vain sen yksinkertaisen tosiasian, että jokainen narkomaani
(niin kofeinisti kuin heroinistikin) pyrkii jatkuvasti etsimään kanavaa, josta saisi käyttämäänsä ainetta enemmän ja halvemmalla. Mainonnan ammattilaiset tietävät kahvikansan riippuvuusoireyhtymän vakavuuden, ja kaupan mainokseen laitettu kahvitarjous vetää ihmisiä puoleensa kuin paska kärpäsiä, kun nämä ensimmäisten piristeannosten jälkeen aamulla saavat vähän aivonsa käyntiin, ja alkavat selailla mainoksia edullisia tarjouksia etsien.
Kofeinistinkin on siis vain yksi nisti muiden vastaavien joukossa, joka käyttää (tai jonka on pakko käyttää) riippuvuutensa takia jotain ainetta,ja näin ollen joku kerää rahat hänenkin addiktiostaan, kuten aina joku kerää rahat ihmisen riippuvuuksista, olivatpa ne mitä tahansa.
Pikakahvin ollessa kyseessä, ihminen on jo niin pahasti addiktoitunut kofeiiniin, että vieroitusoireiden iskiessä on ”fiksit” saatava nopeasti. Tilanne on verrattavissa siihen, kun amfetamiiniriippuvainen ryntää kaupungilla baarin vessaan ja vetäisee ruutallisen energialientä verenkiertoon, että jaksaa taas vähän aikaa mennä eteenpäin ja vältellä vieroitusoireita. Satsit kun on töötätty, niin taas maistuu meno.
Pikakahvien kofeiinipitoisuuksista en osaa sanoa mitään, mutta voisin olettaa, että se saattaisi olla melko korkea, onhan kyseessä kahvitiiviste, joka vie vähän tilaa kuljettaa. Mikäli kahvi olisi edelleen laiton huume, kuten sekin on aikoinaan joissa yhteiskunnissa ollut, on todennäköistä, että nykyisin suuri osa salakuljetettavasta kahvista olisi juuri pikakahvia. Paljon riippuvuutta aiheuttavaa kofeiinia, tiivistetyssä muodossa. Lisäksi pikakahvin sekaan sotkettaisiin muitakin, kahvia halvempia jatkeaineita, jotta kahvista saatavat voitot voitaisiin maksimoida. Kun kilo kahvia tulisi Suomeen, rikolliset sotkisivat siihen vaikkapa sahanpurua ja kananpaskaa, jotta riippuvuudessaan kärvisteleviltä saataisiin enemmän rahaa, koska riski on kuitenkin otettu kahvin salakuljetuksen suhteen, ja myyntiorganisaation palkatkin pitää jollain maksaa. Sitten voisi sanoa, että kahvi todellakin on paskaa.
Kahvia ei täällä nyt tämän enempää käsitellä, vaikka sekin mainitussa 420-testissä menee siis selkeästi kärkipäähään niiden ihmisten käyttämien päihteiden tai nautintoaineiden joukossa, jotka riippuvuuksia hänessä voivat aiheuttaa – eikä tuo lista ole lyhyt.
Nämä ovat ne nautintoaineet ja päihteet, jotka Yhdysvallat on käytännössä katsoen yksinään, muita valtioita kuulematta, hyväksynyt ihmisten käytettäviksi. Se on ajanut päihdepoliittisen tahtonsa läpi käytännössä katsoen myös maailmanlaajuisesti: osin YK:n arvovallalla, paikoin taas perinteisellä kehitysapukiristyksellä (”jos ette tee kuten me sanomme...”), ja monikansallisten suuryritysten suurella siunauksella ja avustuksella, jotka näitä laillisia päihteitä valmistavat ja valmistuttavat.
Näiden voimakasta riippuvuutta aiheuttavien aineiden laillisuudesta hyötyvät lähinnä vain mainitut yhtiöt, ja näistä riippuvuuksista kärsivät enemmän tai vähemmän näiden tuotteiden käyttäjät – joiden ainoa funktio koko toiminnassa on vain olla addiktoituneita rahasampoja näille yrityksille, ja mielellään elämänsä loppuun asti, mikä päteekin kaikkien kolmen aineen osalla. Kyllä maailmassa populaatiota riittää ja uutta tulee, joita voi jälleen sairastuttaa moniin erilaisiin riippuvuuksiin.
Jotenkin tuntuu siltä, että koko maailmassa on käynnissä jatkuvasti erilaisia prosesseja, joiden ainoana tarkoituksena on saattaa ihmisiä enemmän ja enemmän hallitsemattomien riippuvuuksien sekasotkuihin – nettipokerit, nettipelit, energiajuomat (lähinnä siis kofeiini ja sokeripommit), alkoholi, tupakka, huumeet – kaikki riippuvuudet tänne mulle heti tänne nyt. Joten koko ajan suurempi ja suurempi osa maamme ihmisistä sotkee elämänsä ainakin jollain riippuvuudella, joita hänelle on tarjottu valittavaksi.
Kaikkia näitä riippuvuuksia voi kätevästi rahoittaa hetken vaikkapa laillisen koronkiskonnan mahdollistamilla pikaluotoilla, joilla on myös kätevä sotkea koko taloutensa lopullisesti. Tässäkin tapauksessa ahneet pikkupaskiaiset keräävät hyödyn, kun ovat tajunneet, minkälainen rikollisuus vielä on lakikirjan mukaan sallittua. Jos ihminen käyttäytyy kuin sika toisia kohtaan vain siitä syystä, että lakikirja ei sitä erikseen vielä kiellä, olisi ehkä syytä tajuta oman inhimillisyytensä alennustila, mennä itseensä ja sen jälkeen sinne saunan taakse, minne on usein toisia ollut toimittamassa.
Lapsillekin on tuotu jo myyntiin uusia riippuvuuden synnyttäviä karamellejä, jotta jokin taloudelliset ansiot joillekin tahoille mahdollistava addiktio syntyisi heihin mahdollisimman nuorella iällä. Sokeri ei enää riitä antamaan riittävästi energiaa ja addiktiota, mutta onneksi sentään ainakin ”IsoPepe”-lakritsipatukkaan on tungettu mukaan kofeiinia. Se on siis piristepatukka juoman sijaan, mutta samaa sokeri- ja kofeiinipaskaa kuitenkin mitä muutkin. Vaikka mainoksessa todetaan, että ei lapsille ja raskaana oleville, niin kuka on niin yksinkertainen, että uskoo näiden paskapatukoiden pysyvän poissa niiden lasten käsistä, jotka vielä ovat joltain riippuvuudelta välttyneet. Melko kuvottavaa touhua kaikenkaikkiaan, pakko myöntää.
Missä vaiheessa rikolliset ottivat vallan maailmassa? Oliko se ennen vai jälkeen Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistusta? Vai juuri silloin?
Tarina: ”Teenviljelyä monikansallisen suuryrityksen avustuksella.”
Teenviljelijä, hyvin ahkera mutta köyhä mies, joka oli koko ikänsä raatanut sukunsa omistamalla maatilalla, kykeni hädin tuskin ruokkimaan perheensä. Teen maailmanmarkkinahinta oli taas tippunut, mutta maailmanmarkkinoista ja niiden toimintatavoista hän ei tiennyt mitään, sillä hänen pieni maailmansa koostui lähinnä vain omasta maatilasta ja kerran viikossa tehdystä matkasta lähikylään, josta hän haki perheelleen tarpeellista tavaraa.
Hänelle teenlehdistä maksettiin sadon suuruuden mukaan joka vuosi. Siitä saatava tulo oli kuitenkin jo vuosia laskenut, ja pienentyneillä tuloillaan hänen oli alati vaikeampaa tulla toimeen ja elättää perheensä.
Ahkeruuttakaan ei voinut enää oikein lisätä, kun kellosta loppuivat tunnit ja miehestä veto. Perheen lapsistakaan ei vielä ollut täysipäiväiseen työhön, koska nuorin täytti vasta kaksi ja vanhempi oli neljän. Onneksi vanhinta lasta voitiin jo käyttää johonkin yksinkertaiseen ja yksitoikkoiseen työhön, joka häntä rakastavien vanhempien olisi ollut joka tapauksessa pakko itse kuitenkin tehdä.
Eräänä päivänä teenviljelijän hyvä tuttu, Juan Valdez, joka oli lähtenyt muuleineen taas kuljettamaan valmista kokaiinia CIA:n hallitsemille huumausainemarkkinoille, toi teenviljelijälle postia. Teenviljelijä ei osannut kuitenkaan lukea, mutta oli luvannut itselleen, että hänen lapsensa tulevat tämän taidon oppimaan. Lukutaidottomuudestaan huolimatta hän kuitenkin katseli Valdezin mukanaan tuoman värikkään luettelon kuvia suurella mielenkiinnolla. Kuvissa maa kantoi hedelmää, sadot olivat suuria ja mahtavia, ja hän ymmärsi, että hänenkin ansiotasonsa nousisi huomattavasti, jos hänkin käyttäisi luettelossa esiteltyjä länsimaisia taika-aineita - teholannoitteita. Tätä samaa hänelle vakuutti Valdez, jonka maatilan tuottama vuotuinen kokaiinilehtien määrä oli lannoitteiden ansiosta huomattavasti kasvanut, ja lehdistä saatiin myös enemmän taika- ja puhepulveria ihmisten nokkareikiin.
Pari viikkoa Valdezin käynnin jälkeen teenviljelijän tilalle saapui siistiin pukuun pukeutunut, ulkoisesti miellyttävältä vaikuttava herrasmies, joka kertoi olevansa Valdezin tuttu. Mies otti esiin saman esitteen, jonka teenviljelijä oli jo nähnytkin, ja kertoi yksityiskohtaisesti, kuinka teenviljelijä voisi saada enemmän palkkaa raskaasta työstään, ja kohotettua näin itsensä ja perheensä elintasoa. Ehkä jopa ansaitsemaan niin paljon, että lasten lähettäminen kouluun mahdollistuisi jossain vaiheessa tulevaisuudessa.
Teenviljelijä, joka sai maastaan hädin tuskin elantonsa, kun teestä maksettavan hinnan päätti kasvoton yhtiö, ajatteli (ei ahneuksissaan) saada siitä vähän enemmän, ja hän oli nyt ymmärtänyt, että lannoitteita maahan kylvämällä sadosta tulisi runsaampi, ja hän voisi korottaa niiden avulla elintasoaan – ehkä jopa siinä määrin, että lasten koulunkäynti tulevaisuudessa mahdollistuisi, ja hän voisi ostaa taloonsa ehkä jopa viimeiset seinälaudat, että ei olisi niin helvetin ankeaa ihan koko ajan.
Rahaa hänellä ei luonnollisestikaan ollut ostaa kalliita lannoitteita, mutta ystävällinen, monikansallisen suuryrityksen kauppahoro myi ne hänelle velaksi. ”Kiltti kasvoton yritys”, ajatteli teenviljelijä ja heitteli lannoiteryynejä hymy kasvoillaan peltoon, tarkasti ohjeiden mukaan.
Teepensaat kasvoivat, ja suureksi ilokseen teenviljelijä huomasi, että lannoitteista oli todellakin ollut apua – sato oli suurempi ja siitä saatava ansio olisi myös ollut jonkin verran suurempi. Teen hinta tosin oli vähän laskenut, kun kaikki ”vitun idiootit käyttää nykyään lannoitteita”, kuten viljelijämme leikkisästi totesi. Lannoitteista huolimatta ansiotaso ei siis oleellisesti kasvanut – vitutus vähän, kun ei ollut muuta mahdollisuutta
kuin ostaa taas lisää lannoitteita, että tulotaso pysyisi edes nykyisenä, siis surkeana. Rahaa hänellä ei edelleenkään ollut, joten hän osti lannoitteita taas velaksi – sydämessä kuitenkin syvä usko tulevaisuuteen ja siihen, että vielä ojasta noustaisiin.
Sykli jatkui ja jatkui vuosia. Lopulta viljelijä ihmetteli, kun lannoitteista huolimatta teepensaat voivat huonosti. Hän oli tehnyt kaikki saamiensa ohjeiden mukaan, lannoittanut maata ja tehnyt työtään. Sitten valkeni pelottava totuus – maa oli kuollut lannoitteiden johdosta, eikä siinä kasvanut enää edes vaivaisinkaan rikkaruoho. No, ehkä se, mutta siitä ei ollut teenviljelijälle mitään iloa.
Hänellä oli jäljellä vuosien raadannastaan ainoastaan suunnattomat velat lannoitteita kaupanneelle ja hänet kuiviin kupanneelle yritykselle, joka oikeuden päätöksellä otti lopulta viljelijän maat ja omaisuuden haltuunsa – kuten sadoilta muiltakin teenviljelijöiltä, joita oli onnistunut kusettamaan tähän lannoiteleikkiin. Menetettyään aivan kaiken, maanviljelijä joi päänsä täyteen ja ajatteli panna rajusti haisemaan, mutta lannoitekauppiasta hän ei saanut enää kiinni. Mikä olikin sen mulkun pelastus ja sen pituinen se.
Tämä tarina on liiankin tosi.
Kirjoituksen seuraavassa osassa yritän käsitellä kieltolakia. Mitä siitä tulee ja koska tulee, se jää nähtäväksi. Sikäli jos tulee mitään.
”Jokaisen sukupolven on lopulta kannettava vastuu itsestään.” – Paul Robeson
"Jumala, anna tämän kaiken olla vain pahaa unta." - Kirjoittaja
Kulutusjuhlasta kurjuuteen
Tämä kirjoitus on henkilökohtainen kannanottoni maailman päihdepolitiikaan, mutta se sivuaa jonkin verran myös muitakin politiikan- ja elämänalueita. Niin energia-, kuin ympäristöpolitiikkaakin, päihdepolitiikan ollessa kuitenkin sen pääasiallisin käsittelyn kohde, koska sillä politiikan alueena on ollut merkittävä asia länsimaisen yhteiskunnan synnyssä ja rakenteissa, ja se tulee olemaan merkittävä tekijä myös sen hajoamisessa.
Päihdepolitiikka tulee olemaan merkittävä myös tulevaisuuden yhteiskuntien politiikassa, kun nykyinen ”korkeakulttuuriksi” naamioitunut länsimainen kertakäyttöisen romun, rihkaman, rahan, öljyn ja ahneuden uskonto vaipuu hautaansa raakaöljyn ja raaka-aineiden loppuessa.
Todennäköisesti tämä romahdus tulee tapahtumaan vielä omien vanhempiemme, suurten ikäluokkien loppuelämän aikana. Tai viimeistään kaikki on silloin ohi, kun minun sukupolveni saavuttaa vanhempiemme tämänhetkisen keski-iän. Miksi päihdepolitiikka tulee olemaan merkittävä tulevaisuuden maailmassa on asia, jota yritän tällä kirjoitukselle valaista.
Näiden suurien ja ahneiden ikäluokkien lapsille, minulle ja minun lapsilleni, jää perinnöksi saasteilla tuhottu planeetta, taantuva jälkiteollinen yhteiskunta – ja tämä kirjoitus on minun tilitykseni maailmasta ja siitä kuinka se tuhottiin länsimaiden toimesta hieman yli sadassa vuodessa vääränlaisen energiapolitiikan (uusiutumattomien energianlähteiden käyttö lähestulkoon ainoana energian lähteenä), väärän päihdevalinnan ja kyltymättömän ahneuden voimin lähelle päätepistettään. Ihmiseltä kesti tuhansia vuosia nousta näin korkealle, ja nyt on tullut aika valmistautua länsimaisen ”hyvinvoinnin” hautajaisiin ja samaisen sivilisaation taantumaan, jonka rinnalla jopa toinen maailmansotakin saattoi olla kauheuksistaan huolimatta ainoastaan jonkinlainen esileikki tuleville, maailmanlaajuisille muutoksille.
Teksti on valitettavasti pituudeltaan aika paljon yli standardin tekstiviestimitan (mikä se sitten nykyään onkaan), joten monet modernit ja kiireiset ihmiset eivät sitä varmastikaan enää jaksa lukea. Eikä heidän ehkä kannatakaan, sillä tekstikokonaisuus saattaa olla heille pelkästään kiusallisia ajatuksia herättävää, joten on ehkä parasta, että he tarkasti pitäytyvät omassa totuudessaan. Se on heille tuttu ja turvallinen, onhan tuon totuuden kertonut heille heidän korkeimmat auktoriteettinsä ja johtajansa, tämän pohjoisen paratiisimaan oma hallitus. He taas ovat saaneet tuon pyhän totuuden joskus kauan sitten suoraan Amerikasta YK:n välityksellä, ja tuo totuus riittää heille hyvin ainakin niihin muutoksiin asti, jotka ovat väistämättä tulossa, ja ne tulevat ehkä nopeammin kuin kukaan osaa edes ajatella.
Minulle ei julkinen, medioiden tyrkyttämä ja yleisesti hyväksytty ”demokraattinen” totuus yhteiskunnan päihdevalinnoista ja maailman asioista ole koskaan riittänyt, ja tämä on yksi syy siihen, miksi kirjoitin tämän tekstin. Omistan sen kaikille niille, joita vielä totuuden etsiminen maailmasta valheiden takaa kiinnostaa. Omistan sen myös niille, jotka olette joutuneet seuraamaan rakkaan läheisenne uuvuttavaa kamppailua yhteiskuntamme pyhää verolientä, alkoholia vastaan.
Maailman nykytilan arviointi
Väittäessäni maailman tuhoutuvan sekä vääränlaisen energia- ja myös päihdepolitiikan johdosta, lienee syytä tarkastella ensin maailman nykyistä tilaa. Lähtökohtaisesti se on sangen huono – seikka, mitä tuskin kukaan kykenee kiistämään, jos edes vähän on järjissään. Ilmasto on nopeasti muuttumassa, meret ovat saastuneet ja käyttökelpoisesta juomavedestä alkaa olla yhä suurempi pula joka puolella maapalloa. Suomessa meillä ei vielä ole hätää, joten voimme hädän jälkeen huuhdella eilisen shitburgerin kikkareet useilla vesilitroilla, ja samaan aikaan voimme olla miettimättä niitä, jotka kärsivät puhtaan juomaveden puutteesta. Tai voimme pestä automme vaikka joka päivä, tai kesällä täyttää kerran viikossa Kiinassa valmistetun muoviuima-altaan, joka vetää 20 000 litraa ja halkeaa saumastaan kuukauden käytön jälkeen. Onneksi se kuitenkin oli halpa – lapsilta lapsille – länsimaisella ahneudella siunattu ja toteutettu.
Ketään ei kuitenkaan kykene vakavasti väittämään vastaan sille seikalle, että maailma on ilmastoltaan muuttunut. Esimerkiksi isojen ikäluokkien ja minunkin lapsuuteni talvet eteläisessäkin Suomessa ovat vain muisto ajasta, joka ei enää koskaan palaa.
Lopullisesti menetetty ja leudoksi muuttunut talvi on kuitenkin vain pientä tulevien ja paljon suurempien, maailmanlaajuisten muutosten rinnalla. Mediat maassamme keskittyvät lähinnä edelleen vain samaan sirkushuvien ja tyhjänpäiväisten viihdeohjelmien tarjoamiseen, joten kansan syvien rivien tietoisuus maailmanlaajuisista muutoksista, vaikkapa ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten suhteen, on usein lähinnä vain ihastelua siitä, kuinka Suomesta tulee jonkinlainen lämmin, ehkä jopa trooppinen paratiisivaltio, jossa elämä on ihanaa, talvet ovat leutoja, kesät lämpimiä, ja elämä jatkuu samanlaisessa kertakäyttökulutuksen riemujuhlassa kuin nytkin. Tämä on kuitenkin lapsellinen utopia, sillä nykyisen elintasomme jälkiverojen maksun aika lähestyy päivä päivältä, eikä tuon laskun jälkeen ole enää nykyistä maailmaa, ja tästä kertoo yksinkertaisesti ympäristön ja maailman tila.
Kun ilmasto muuttuu, niin saattaa käydä myös niinkin, että Suomesta tulee jäinen ja kylmä pohjolan peräkylä, jossa kukaan ei halua tai ei kykene asumaan, jos ihminen ei jo alunperin ole Siperian hyytävään ilmastoon tottunut. Näinkin voi käydä – sillä hallitsematon ilmastonmuutos on siitä mielenkiintoinen, että se on hallitsematon. Se tekee mitä huvittaa ja ihmisen on vain alistuttava kohtaloonsa, sillä luonto vetää lopulta aina pidemmän korren, vaikka ihmisen usko omaan voimaansa ja teknologiaansa on aina ollut sangen suuri.
Suurimmat ja merkittävimpiä maailmanlaajuisia muutoksia ja ongelmia aiheuttavat seikat lähitulevaisuudessa ovat seuraavat:
1. Puhtaan juomaveden nopea hupeneminen saasteiden johdosta
Puhtaan juomaveden määrä maailmassa hupenee nopeasti. Ihmisen toimillaan maaperään ja vesistöihin päästämät jätteet ja myrkyt vähentävät joka vuosi puhtaan, vielä juomakelpoisen veden määrää.
Juomakelpoisen veden saastuminen on hyvin huolestuttava ongelma, ja tämä seikka tulisi ottaa todella vakavasti, koska se tulee väkisinkin vaikuttamaan sekä yhteiskunnallisiin, kuin myös sotilasstrategisiin suunnitelmiin niiden yhteiskuntien keskuudessa, jotka aikovat selvitä ”globaalissa pudotuspelissä”, kun käyttökelpoiset energiavarat, puhdas juomavesi ja ravinnonviljelyyn vielä kelpaava maaperä vähenee.
Ne yhteiskunnat, joilla ei historian aikana ole ennenkään ollut moraalisia ongelmia uhrata tarvittaessa miljooniakin omia kansalaisiaan, tulevat häikäilemättömyydessään olemaan todennäköisesti voittajia tässä loppunäytöksessä, ja tulevat voittamaan itselleen tämän planeetan kokoisen kaatopaikan ja sen viimeiset luonnonvarat.
On arvioitu, että viimeistään viidenkymmenen vuoden päästä suuria ja viimeisiä sotia maailmassa käydään jäljellä olevista puhtaista juomavesistä. Nykyiset sodat taas lähivuosina on käyty ja tullaan käymään lähitulevaisuudessa lähinnä hupenevista öljy- ja energiavaroista, vaikka sodan tarve on tosin aina perusteltu suurelle yleisölle jollain muulla, kuten vaikkapa terrorismin vastustamisella ja terrorismia tukevien valtioiden maailmantuhoa tavoittelevien johtajien likvidoimistarpeella. On arvioitu, että Irakin sotaa edeltäneen vuoden aikana maailmalle ja Yhdysvaltojen kansalaisille syötettiin erilaisten medioiden kautta yli tuhat vääristelevää tai valheellistä viestiä Irakista ja sen sotilaallisesta uhasta maailmalle, jotta Yhdysvaltojen kansalaisten enemmistö saatiin kannattamaan sotaa ja Irakin ”vapauttamista” – joka siis operaationa oli ainoastaan ahneuden siivittämä öljynryöstöretki.
Vesien saastuminen on joissain maissa jo erittäin vakava ongelma. Esimerkiksi Kiinan pohjavesistä on pilaantunut jo yhdeksänkymmentä prosenttia, joten puhdas juomavesi alkaa uhkaavasti loppua Kiinassa, kuten myös koko maailmassakin.
2. Merien saastuminen
Välimereen (kuten kaikkiin muihinkin maailman meriin) on vuosikymmenien aikana aikana dumpattu monenlaisia saasteita, niin muoviromuja, ympäristömyrkkyjä kuin yhteisöjätteitäkin. Meri on paikoitellen rehevöitynyt ja ryöstökalastus on vähentänyt sen kalakantoja, lisäksi Välimeren haikanta on sukupuuton partaalla.
Tyyneltä valtamereltä taas on löytynyt kaksi muoviromusta koostuvaa merenalaista ”atollia”, jätepyörrettä, joiden yhteispinta-ala on kaksi kertaa Yhdysvaltojen kokoinen, ja paksuutta ”muovijätekeitolla” on yli kymmenen metriä. Korostan: KAKSI KERTAA YHDYSVALTOJEN KOKOINEN. Tässä asiassa ei enää puhuta mistään pienestä jäteongelmasta.
Kokonaisuudessaan Tyynessämeressä arvioidaan olevan muovijätettä sata miljoonaa tonnia. Pinnan alla ja pinnan tuntumassa uivien muovisaarten (jotka koostuvat pääsääntöisesti erilaisista kaatopaikkamuoveista) arvioidaan vielä kasvavan entisestään, kun merivirrat kuljettavat niihin lisää jätemateriaalia. Näiden saastelauttojen arvioidaan tappavan vuosittain yli miljoona lintua ja satoja tuhansia merieläimiä, ja niiden pelätään vakavasti uhkaavan kokonaisen valtameren ekosysteemiä.
3. Kasvihuonekaasujen lisääntymisen aikaansaama hallitsematon ilmastonmuutos, joka tuntuu selkeästi jo Suomessakin
Maasta puoli-ilmaiseksi pulppuvan raakaöljyn ja muiden uusiutumattomien fossiilisten polttoaineiden vuosikymmeniä jatkunut vastuuton käyttö on lisännyt planeettamme ilmakehän hiilidioksidi- ja saastepitoisuudet siihen pisteeseen, että ilmastonmuutos ei ole enää Civilization-tietokonepelien tulevaisuuden spekulatiivinen kauhuskenaario, vaan konkreettista ja käsinkosketeltavaa todellisuutta jo nyt Suomessakin.
Ennen teollista vallankumousta hiilidioksiditaso maailmassa oli 280 ppm (”parts per million”), nyt se on 380 ppm ja nousee joka vuosi 2 ppm. Raja-arvoa 450 ppm pidetään tutkijoiden keskuudessä kriittisenä pisteenä, jonka ylittymisen jälkeen ilmastonmuutos todennäköisesti ruokkii jo itse itseään ja peli on lopullisesti menetetty. Voimme päästä lopulta Venuksen lämpötiloihinkin, mutta se vie hieman kauemmin aikaa planeetan kaukaisemmasta sijainnista johtuen, mutta jo kauan ennen tuon lämpötilan saavuttamista planeetalla, on ihmiselämä ja monet muutkin elämänmuodot hävinneet lopullisesti.
Ihmisen ajattelemattoman ja lyhytnäköisen toiminnan aiheuttamat ilmastolliset muutokset tulevat muuttamaan elämämme planeetalla suuresti siitä mitä se on nykyisin, sikäli jos ilmastomme edes säilyy sellaisena, että ihmisrotu (tai jokin elollinen ylipäätään) kykenee säilymään hengissä. Jos olot eivät niin häävejä ole nytkään, ei väistämätön ilmastollinen muutoskaan tuo niihin mitään positiivista - päinvastoin.
Jos leuto ja lämmin talvi onkin unelmallinen ja tavoiteltava asia monille suomalaisille, niin tilannetta voidaan verrata lähinnä siihen, jos talvipakkasella - kylmyyttä paetakseen - kusee housuihin. Hyytävä kylmyys katoaa ehkä hetkeksi, mutta virtsan suloisen lämmön haihtuessa kalsareista, tuleekin vain entistä surkeampi tilanne eteen.
Muutamat mukavat ja leudot talvet täällä, ja muualla yhä suuremmat alueet alkavat muuttua elinkelvottomiksi aavikoitumisen, saasteiden, merenpinnan nousun ja puhtaan veden vähenemisen johdosta. Kaikki tämä yhdessä johtaa todennäköisesti siihen, että yhä suuremmat ihmismassat joutuvat lähtemään ”ympäristöevakkoon”, ja kun sadat miljoonat ihmiset lähtevät liikkeelle, se johtaa väkisinkin suuriin muutoksiin ja ongelmiin.
Tämä kaikki kertoo karua kieltään siitä, kuinka 50 –luvulla Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt, ja maailmanlaajuiseksi levinnyt kertakäyttöisyyden, ahneuden ja suureellisuuden syöpä (jota on joku sairaudentunnoton kulttuuriksikin rohjennut kutsunut) muuttaa nopeasti koko maapallon kaatopaikaksi, jossa meidän pitäisi tulevaisuudessa kyetä kasvattamaan lapsiamme. Siinä sitä tuleekin olemaan hommaa niin, että pelottaa ajatellakin.
Tässä kaikessa puhutaan sellaisista asioista, että ne ovat aika kaukana leikistä, vaikka monelle globaalitkin tuhot, vaikkapa ilmastonmuutoksen johdosta, tuntuvat olevan vain tyhjänpäiväisiä pikkuasioita– eivätkä ne tunnu Suomea ja sen kansalaisia koskevan.
Kansa on koostumukseltaan siis paikoitellen ilmeisen yksinkertaista, koska sen sivistämisessä on keskitytty usein vain sellaisen informaation tarjoamiseen, joka vaatii ehkä paljonkin ulkoamuistamista, mutta ei valitettavasti ole kyennyt tekemään kaikista ajattelevia, omia aivojaan oikeasti käyttäviä yksilöitä. Saattaa tietysti olla, että kansaa on pyritty tietoisesti suojelemaan, koska lisääntynyt tieto johtaa väistämättä myös lisääntyneeseen tuskaan – ja kun tajuaa, missä tilassa kotiplaneettamme on, tuskan määrää ei enää oikein voi mitata.
Mutta kirjoitelkoon tämä lyhytnäköiseksi opetettu ja oppinut kansanosa nettiforumeilla vapaasti tulevaisuuden ihanasta Suomesta, jossa talvi on ilmastonmuutoksen seurauksena mukavan leuto, ja kirjoittakoon siihen päälle vielä kaikki tyypilliset, lyhytnäköiset ja ahneet länsimaiset näkemykset muutoksen mukanaan tuomista suurista taloudellisista mahdollisuuksista, jossa toiset hyötyvät toisten kärsiessä, kunnes lopulta kärsivät ihan kaikki. Raha on se mikä kaiken lopulta ratkaisee – ja se ratkaisi myös maailman kohtalon, ja tämä tulee olemaan surullista seurattavaa meille ja lapsillemme.
Ensimmäinen talvi elämäni aikana muuten, kun helmikuussa asunnossa on eläviä karpäsiä. Hullu kärpäsmies ennustaa – muutos on tulossa –oletko valmis?
Jo pelkästään nämä mainitut esimerkit siitä, mihin ihminen on toimillaan maailman saattanut, paljastaa selkeästi, että lapsillemme ei jää perinnöksi paljonkaan muuta kuin kuollut luonto ja kuolleet meret, citymaastureiden – ilmeinen ihmisen turhamaisuuden singulariteetti - ruopaistessa viimeiset kuopat maantiehen ennen raakaöljyn ja öljypohjaisen länsimaisen romu- ja rihkamakulttuurin hiipumista. Sillä mitäpä muuta mikään nykyinen laite enää on? Kun monet nykyiset koneet ja laitteet suunnitellaan sellaisiksi, että niistä yhdeksänkymmentäviisi prosenttia kestää normaalikäyttäjällä takuuajan ja loput, normaalikäyttöä raskaampaan työhön laitetut hajoavat ennen sitä, on kyseessä vain täysin tietoinen toiminta voitonmaksimoimiseen tähtäävine markkina- ja tuotantolaskelmineen, jossa ennen takuuaikaa hajoavat laitteet ovat laskelmoitu ja huomioonotettu riski, joka on hyväksyttävissä voittojen maksimoimiseksi.
Laadulla on tekijänsä, mutta näiden tekijöiden määrä on valitettavsti vähentynyt maailmassa tuntuvasti, ja heidän tilalleen on tullut suuret määrät huonolaatuisia tuotteita tuottavia yrityksiä. Miksi pitäisikään tuottaa kestävää ja ympäristönkin huomioon ottavaa laatua, kun kuluttajat ovat kuitenkin vain kasa mainostajien aivopesemiä heppuleita? Kuluttajia, joilla on tapulit täynnä lepakoita, ja joiden ainoa tarkoitus on olla se koneen osa, jota sumeilematta hyväksikäyttämällä ja mainoksilla manipuloimalla tehdään suurvoitot surkealaatuisilla tuotteilla, keskentekoisella kulutuselektroniikalla ja muulla halpa-arvoisella romulla, joiden tuottaminen on lähinnä vain planeetan nopeasti hupenevien luonnonvarojen törkeää joukkoraiskaamista.
Joten jos olisin mielipuolinen profeetta, heiluttaisin kelloa ja huutaisin: ”Kuulkaa, kellot soivat!”, virnistäisin mielipuolisesti ja katoaisin yöhön viitta hulmuten. Vaan koska en ole, tämä kaikki oli vain johdantoa sille, miksi päihdevalinnat ovat oleellisesti vaikuttaneet jopa siihen, että napajäätiköt sulavat ja ilmasto muuttuu.
Maailman sallitut päihteet
Maailmassa on käytännössä kolme sallittua päihdettä: alkoholi, tupakka ja kofeiini. Lisäksi on erittäin suuri määrä erilaisia lääkkeitä, jotka voivat olla joko huumeita tai lääkkeitä, riippuen käyttötarkoituksesta. Ohimennen näistä lääkkeistä mainittakoon se, että Yhdysvalloissa lailliset lääkkeet aiheuttavat nykyisin huomattavasti enemmän kuolemantapauksia kuin ns. klassiset huumausaineet. Tästä ei vain paljon uutisoida, koska huumeuutisointi on paremmin myyvää, eikä se kohdista ankaraa kritiikkiä suuria lääkeyhtiöitä vastaan, mikä ei olisi suotavaa.
Näiden kaikkien laillisten huumeiden tai päihteiden valmistajina ja jakelijoina toimivat lähinnä monikansalliset suuryritykset, joiden lonkerot ovat vuosikymmenien aikana levittäytyneet joka paikkaan maailmassa, ja nämä yritykset vaikuttavat voimakkaasti jo maailmanpolitiikkaankin, sen taustalla toimien.
Nämä suunnattomiksi paisuneet suuryritykset sanelevat myös ne kovat ehdot, joilla vaikkapa kahvia, teetä tai tupakkaa viljelevät ihmiset joutuvat maailmassa työskentelemään. Jokainen ymmärtää, että ehdot ovat kovat, ja moni on niiden alla menettänyt jopa maatilansa ja sen myötä elinkeinonsa. Palaan tähän aiheeseen myöhemmin.
On todennäköistä, että näiden yritysten valta maailmanpolitiikan taustalla on nykyisin jo paljon suurempi kuin edes osaamme tai uskallamme kuvitella. Alkoholi- ja tupakkatuotantoa harjoittavat yritykset ovat käyttäneet vuosikymmenien aikana suunnattomat määrät rahaa puhuessaan omien tuotteidensa puolesta politiikan hämärillä käytävillä. Ne ovat tuottaneet tutkimuksia, joissa tupakka ei aiheuta syöpää tai ole muutenkaan haitallista, ja ne ovat rahoittaneet juridiselta statukseltaan tällä hetkellä huumeiksi luokiteltuja aineita vastustavia järjestöjä ja tutkimuksia. Se on ollut helppoa, sillä niin kauan kuin on ollut eri asioita tutkivia tutkijoita, on myös ollut niitä tutkijoita, jotka ovat olleet valmiita vaihtamaan tieteellisen totuudenetsinnän ja puolueettomuuden rahaan ja valheeseen.
Totuuden rahaan vaihtanut tieteellinen tutkija on varmasti helvetissä melko alhaista kastia, ei ehkä ihan niin alhaalla kuin valehtelevat poliisit, mutta ei paljon puutu. Poliiseilla ero maanpäälliseen tilanteeseen on kuitenkin huomattava, kun nykyisin jopa oikeudessa valehtelusta tuomitut poliisit voivat toimia tai jatkaa toimiaan kansanedustustehtävissä, ainakin siis Suomessa. On surullista, että edes poliisilla itsellään ei ole sen vertaa kunniaa ja rehellisyyttä, että he tajuaisivat itse erota luottamustehtävästään.
Valehtelevat poliisit kun ovat yksinkertaisesti rikollisiakin alhaisempia olentoja, koska he ovat kuitenkin lupautuneet puolustamaan lakia, totuutta ja järjestystä. Vaikka totuus onkin ollut vuosikymmenien aikana muuttuva asia, ei tietoinen valehtelu kuitenkaan koskaan ole ollut missään tekemisissä totuuden tai edes sen irvikuvan kanssa. Poliisikunnassa on muutenkin alkanut esiintyä sellaisia valitettavia lieveilmiöitä, että koko järjestelmän uskottavuus ja luotettavuus uhkaa vakavasti murentua. Erityisesti CIA:n (Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu) kokaiinikuljetukset tuntuvat sopivan jotenkin huonosti poliisin tehtäviksi, kun rikollinen toiminta yleensä kuitenkin mielletään rikollisten, ei mielellään poliisien, toiminnaksi.
Käyn nyt läpi nopeasti nämä länsimaisen yhteiskunnan hyväksymät valtapäihteet. Laajennan kirjoitusta huvin vuoksi kattamaan myös klassisen politiikan toimivat kentät, oikeiston ja vasemmiston, ja osoitan (tai pyrin siihen) kuinka nykyiset sallitut päihteet on ilmeisesti valittu melko pitkälti kapitalistisen järjestelmän ehdoilla, joiden pyrkimyksenä on ollut tuotannon tehostaminen, ja myös itse riippuvuutta aiheuttavista aineista suoraan saatavat suunnattomat taloudelliset ansiot. En kehittele tai pohdi salaliittojen mahdollisuuksia, vaan analysoin rakennetta yleisellä tasolla.
Salaliitoista en ole enää - maailman ollessa tässä pisteessä – kiinnostunut, mutta jos joku sellaisen tässä näkee, niin hänellä on siihen täysi vapaus.
Alkoholi:
Teknokemiallinen liuotin, jota syntyy kun hiivabakteeri syö sokeria ja ulostaa ”peräaukostaan” alkoholia. Kun bakteeriulosteen eli alkoholin määrä nousee käyvässä mäskissä tarpeeksi suureksi, hiiva kuolee omaan paskaansa, kun sen yksittäisten solujen seinämät tuhoutuvat alkoholin liuottaessa ne, ja hiivabakteerin yksittäiset solut tuhoutuvat. Näin käymisprosessi loppuu ja ulostetta voidaan nauttia joko sellaisenaan, tai siitä voidaan tislaamalla tehdä ulostetiivistettä, jolla voi tappaa bakteereita, sulattaa muovia ja aivosoluja tai sillä voi käyttää vaikkapa polttomoottoreita. Alkoholipitoisuuden nostamista tislaamalla voidaan verrata unikosta saatavan raakaoopiumin heroiiniksi jalostamiseen.
Vakavasti varteenotettava biopolttoaine alkoholi ei kuitenkaan koskaan tule olemaan, koska sen tuottaminen siinä määrin, että se kykenisi korvaamaan raakaöljyn, ei ole mahdollista. Tai on, mutta sitten pitää kylmästi päättää, ketkä tapetaan nälkään. Biopolttoaineet ja niiden tuotanto on hyvin usein muodossa tai toisessa ravinnontuotannosta pois, eli mikäli polttoaineeksi valmistetun alkoholin tuotanto kasvaa, käytettävän ravinnon määrä vähenee. Käytettävät peltopinta-alat määrittelevät rajat.
Alkoholi on siis hiivabakteerin ulostetta, ja siitä teollisesti tislaamalla valmistettu palava neste on yksinkertaisesti vain hiivabakteerin tiivistettyä paskaa. Vaihtelemalla käymisessä käytettäviä raaka-aineita, ulosteen makuun saadaan aikaan monia eri variaatioita. Joten jokainen löytää varmasti sen oman suosikkikakkamakunsa näistä tislaustuotteista.
Hiivabakteerin uloste on vesi- ja rasvaliukoista solumyrkkyä, joka tuhoaa paikkoja monella eri tavalla taloissa, puutarhoissa ja yhteiskunnissa. Sisäisesti nautittuna se tuhoaa tehokkaasti myös ihmisaivojen rakenteita, erityisesti aivosoluja, mutta myös aivosolujen hermoverkkoeristettä, myeliiniä, jonka tuhoutuminen ja vähentyminen aivoista on esimerkiksi MS-taudin taustalla.
Alkoholi säännöllisesti käytettynä aiheuttaa monille ihmisille 10 – 15 vuodessa heroiiniriippuvuuteen verrattavan riippuvuuden, joka hoitamattomana johtaa yleensä ennenaikaiseen kuolemaan, monilla kuitenkin vasta pitkällisen ja usein raadollisenkin kärsimysnäytelmän jälkeen.
Suomessa arvioidaan olevan yli 500 000 alkoholistia, mikä määrä suhteutettuna kansan kokoon on todella huolestuttava. Näin suuri laillisesta huumeesta riippuvaisten yksilöiden määrä vaarantaa ilman oleellista ja pikaista päihdepoliittista muutosta koko yhteiskuntamme pohjarakenteen ja sen säilymisen edes jonkinlaisena hyvinvointivaltiona, kun verovaroin koulutettuja ihmisiä menehtyy alkoholin johdosta vuosittain tuhansia siinä iässä, jolloin heidän elintärkeää työpanostaan tarvittaisiin tulevaisuuden sukupolvien elämän ja yhteiskunnan turvaamiseksi. Lisäksi alkoholiongelma on ilmeisen kumulatiivinen, jolloin jokainen vuosi eteenpäin tällä kaltevalla pinnalla ilman tuntuvia muutoksia päihdepolitiikassa, vaarantaa yhä vain suuremmat ja suuremmat kansanryhmät tämän aineen aiheuttamille vakaville ongelmille.
Alkoholi on oleellisesti osallisena noin 80 prosentissa maamme väkivaltarikollisuutta, joten se aineena lähestulkoon siis yksinään kykenee pyörittämään koko oikeusjärjestelmää väkivaltarikosten osalta. Tähän voidaan vielä lisätä päälle ”vähäisemmät” alkoholisidonnaiset järjestyshäiriöt, joiden määrä sekään ei todellakaan ole vähäinen.
Raadollisesti ajateltuna alkoholi on siis erittäin suuri työllistäjä yhteiskunnassamme, mutta tuon työllistävän vaikutuksen hinta on niin hirveä, että alkoholin työllistävällä vaikutuksella voisi koskaan sanoa olevan jotain positiivista merkitystä missään. Alkoholi työllistää erittäin suuresti oikeuslaitoksen, vankeinhoitolaitoksen kuin myös terveydenhuollon ammattilaisia. Terveydenhuollossa alkoholi on suurin yksittäinen rasite, eivätkä aggressiiviset ja usein täysin ennalta-arvaamattomasti käyttäytyvät humalaiset todellakaan ole sitä mukavinta asiakaskuntaa.
Joku arvioi joskus jollain keskustelupalstalla, että jos alkoholinkulutus maassamme jollain taikakeinolla vähenisi 60 prosenttia, kaikkien maamme sairaaloiden ja terveyskeskusten hoitojonot voitaisiin purkaa muutamassa vuodessa, jos alkoholiongelmien vähenemisestä syntyvät taloudelliset resurssit käytettäisiin terveydenhuoltopalveluihin. En osaa sanoa, kuinka luotettava arvio tuo on, mutta ainakin alkoholi on merkittävin yksittäinen tarveydenhuollon rasittaja, ja jo nyt joudutaan leikkaamaan vanhustenhuollon resursseja laitoshoidossa alkoholiongelmaisten hoitoon, kun rahoituspulassa painiva julkinen terveydenhuolto joutuu ottamaan vastaan epäpätevien poliitikkojen päähänpistojen seurauksena synnyttämän halvan viinan ja sen aiheuttamien ongelmien hyökyaallon, joka myös hukuttaa vuosittain tuhansia ihmisiä, mutta heille ei sytytetä kynttilää kirkon portaille – eikö riitä rahat kynttilöihin vai loppuuko kirkonportailta pinta-ala?
Vai ovatko alkoholikuolemat vain niin arkipäiväistä kauraa maassamme, että siitä ei media enää jaksa kiinnostua, vaikka kahden pensaan hamppuviljelmä kyllä jaksaa innostaa sensaatiojuttuihin? Tai se, kun humalainen ottaa talonväen panttivangiksi ja ammuskelee satunnaisesti sinne tänne? Näin toimien pääsee vielä känniläinenkin uutisiin, jos ei pääuutiseksi, niin ainakin sisäsivuille, heti siihen kaljamainoksen viereen.
Nuorten alkoholinkäyttö on ehkä maassamme tilastollisesti vähentynyt viime vuosina, mutta yhä edelleen viidesosa nuorista juo itsensä humalaan kerran viikossa. Potentiaalista alkoholistikantaa on maassamme siis kasvussa erittäin suuret määrät, nykyisten alkoholistien vaipuessa aineensa alla suurina laumoina hautaan, joten alkoholihuumekauppiaiden ei ainakaan tästä syystä kannata olla kovinkaan huolissaan.
Alkoholi on yleisin kuolinsyy maassamme ja siitä saatavat verotulot olivat jo ennen veronalennustakin satoja miljoonia euroja miinuksella, mutta tästä huolimatta veronalennus ajettiin kuitenkin läpi. Ilmeisesti kärsimyksen määrä ei ollut vielä riittävä. Tähän aiheeseen palaan myöhemmin, kun käsittelemme varsinaisesti Suomen tilannetta.
Eikä kaikkea voi kuitenkaan aina mitata rahassa, se kun on vähän liian triviaali elementti, jotta se voisi koskaan korvata alkoholin takia piloille mennyttä elämää tai lapsuutta. Vai voidaanko mitenkään arvioida, mikä on niiden 200 000 lapsen piloille menneen lapsuuden käypä hinta, jotka Suomessa joutuvat elämään alkoholiongelmaisissa perheissä? Heidän lapsuutensa on jo lähtökohtaisesti pilalla, mikä heijastuu myöhemmässä iässä hyvin usein laajoina psyykkisinä ongelmina, jotka taas ruokkivat päihteidenkäyttöä ja tämän kautta lisäävät jälleen yhteiskunnan ongelmia ja järjestyshäiriöitä.
Tai mikä on sopiva korvaushinta alkoholistin läheisilleen harjoittamasta ja ehkä useita vuosiakin jatkuneesta terrorista, jonka johdosta alkoholistin läheistenkin elämät ovat menneet piloille, kun heille rakas ihminen on addiktoitunut vakavasti maamme lailliseen huumausaineeseen?
Alkoholiongelmista kasattu teilipyörä pyörii, kasvaa ja pyörii koko ajan vain nopeammin – eikä kukaan ota mistään vastuuta. Kaikki on siis tyypillistä puoluepohjaista demokratiaa, jossa yksittäinen ihminen ei oikeasti ota vastuuta mistään, vaan pakenee tarvittaessa kollektiivisen lauma-ajattelun taakse, tai jopa valehtelee, jos tämä auttaa häntä pakenemaan vastuuta. Demokratiassa jokainen saa sitä, mitä kukaan ei halua.
Tupakka:
Yksinkertaisuudessaan on monikansallisten suuryritysten kasvattama, maaperää ja sademetsiä raiskaava, erittäin vaikean riippuvuuden aiheuttava laillistettu huume, jota on jopa geenimanipuloitu tuottamaan aina vain suurempia nikotiinimääriä, ja johon on tietoisesti lisätty kemikaaleja, jotka tehostavat entisestään nikotiinin jo valmiiksi voimakasta kykyä aiheuttaa käyttäjässään riippuvuus.
Tupakan addiktiopotentiaalista (kyvystä aiheuttaa käyttäjässään erittäin voimakas riippuvuus) kertoo ehkä jotain se, että tutkituista sadastatuhannesta tupakanpolton ”lopettajasta” vain neljä prosenttia kykeni jatkamaan ”lopettamistaan” yli vuoden ajan. Lisäksi moni retkahtaa taatusti seuraavan vuoden kuluessa, mutta tutkimus kattoi ilmeisesti vain vuoden aikajakson. Nicorette-vieroituslääke taas mainoksensa mukaan ”tuplaa mahdollisuuden onnistua”, joten sen avulla peräti kahdeksan prosenttia tupakoivista henkilöistä kykenee olemaan ensimmäisen vuoden polttamatta. Aika heikko tulos siltikin – mutta kuitenkin ”tuplaa mahdollisuuden” . Mutta emme kuitenkaan voi heitä valehtelusta syyttää, vaikka korvaushoidollinen lopputulos olisikin erittäin heikko.
Tupakkayhtiöiden ainoana tarkoituksena kasvijalostuksen, geenimanipulaation ja tupakkaan lisättyjen kemikaalien suhteen on ollut aikaansaada huume, jota voimakkaan riippuvuuden ja aineen puutteen aiheuttamien vieroitusoireiden johdosta on pakko käyttää, mutta johon käyttäjien rahat kuitenkin aineen laillisuuden ja massatuotannon johdosta riittävät.
Tupakkateollisuus on kylmän laskelmoivaa ja täysin tietoista ihmisten orjuuttamista suurvoittojen johdosta – ei mitään muuta, laillistettua massamurhaa, josta voitot menevät tupakkayhtiöille, ja jonka aiheuttamat kärsimykset jakaantuvat käyttäjien ja veronmaksajien kesken.
Tämä kuolemanteollisuuden osa-alue on todellakin onnistunut tavoitteissaan aikaansaada huume, joka ei oikeastaan huumaa kuin aloittelevat tupakoijat, jotka eivät vielä ole aineeseen tottuneet, mutta tarjoaa kuitenkin tottuneille käyttäjilleen voimakkaan riippuvuuden ja selkeät vieroitusoireet, joita paetakseen ihminen jatkaa tupakointia, kunhan on jäänyt ”koukkuun” – kuten kliseinen huumetermi kuuluu.
Valitettavasti vain länsimaissa tupakan vastustus on voimakkaasti noussut, ja tupakan egoa ja imagoa kasvattava voima on saanut pahan kolauksen. Muutamia vuosia sitten tupakoiva henkilö saattoi vielä jopa itse tuntea olevansa vapaa kuin karjapaimen ratsunsa selässä, hiukset savuisessa tuulessa hulmuten, mutta nyt hänet aletaan yhä enemmän käsittää siksi mikä hän oikeasti on – yksinkertaisesti vain vakavasti huumeriippuvainen monikansallisten suuryritysten egonmuokkauskampanjan tuote. Elävä mainos epäterveellisistä elämäntavoista, joka sangen usein kuolee mainostamansa tuotteen aiheuttamiin haittoihin.
Länsimaisten markkinoiden ja asenteiden yhä enemmän muuttuessa tupakalle vihamielisemmiksi, nämä ihmisten orjuutuksesta ansionsa saavat yritykset ovat siirtäneet painopistettään kehittyviin teollisuusyhteiskuntiin, joiden taloudellisen kasvun synnyttämästä rahakasasta riittää myös tupakkayhtiöille, kunhan vain imagonmuokkauksella ja mainonnalla saadaan käyttäjät koukkuun. Lännen vapaa ja vielä keuhkosyövätön karjapaimen on ratsastanut uusille preerioille ja savanneille - sinne missä ihmisten ymmärrys kusetuksia ja huijauksia vastaan on vielä perinpohjin heikkoa. Länsimainen äly meni valitettavasti tupakan ohi, joten sen on etsittävä uusia huijattavia uskomaan siihen, että tupakkayhtiön tukeminen koko loppuelämäsi tekee sinusta coolin ja suositun ihmisen muiden silmissä.
Laillisista päihteistä tupakka synnyttää riippuvuuden melko nopeasti, alkoholi taas aiheuttaa sen hitaammin – mutta kun riippuvuus lopulta on syntynyt, ihminen on kaikesta aineen laillisuudesta, yleisestä aineen hyväksynnästä tai sitä ylistävistä mainoksista huolimatta vain yksinkertaisesti huumeensa orja ja rahantekokone näitä aineita kauppaaville yrityksille.
Kahvi:
Kahvi voidaan tietysti vielä yhtenä ”huumeena” mainita, sillä kahvin sisältämä kofeiini on piriste, joka aiheuttaa ainakin 420-testillä osoitettuna monille ihmisille melko hankalan riippuvuuden. Joten ne, jotka pitävät kahvin sotkemista maailmaa muokanneeseen päihdepolitiikkaan alhaisena, voivat tehdä tuon testin, jolloin moni oivaltaa, että hänenkin riippuvuudestaan tekee joku ihan kelpo tiliä – pääasiassa kuitenkin muut, kuin ne henkilöt, jotka tuon kahvin viljelevät.
Kahviviljely on melko pitkälti myös perinteistä suuryritysten harjoittamaa maanviljelijöiden riistoa, josta rahat kerääntyvät jonkin suuryrityksen pohjattomaan laariin. Riistopolitiikasta johtuen kahvi on halpaa, vaikka se usein käyttäjäryhmässä kuitenkin kalliiksi mielletäänkin, ja tämä taas osoittaa vain sen yksinkertaisen tosiasian, että jokainen narkomaani
(niin kofeinisti kuin heroinistikin) pyrkii jatkuvasti etsimään kanavaa, josta saisi käyttämäänsä ainetta enemmän ja halvemmalla. Mainonnan ammattilaiset tietävät kahvikansan riippuvuusoireyhtymän vakavuuden, ja kaupan mainokseen laitettu kahvitarjous vetää ihmisiä puoleensa kuin paska kärpäsiä, kun nämä ensimmäisten piristeannosten jälkeen aamulla saavat vähän aivonsa käyntiin, ja alkavat selailla mainoksia edullisia tarjouksia etsien.
Kofeinistinkin on siis vain yksi nisti muiden vastaavien joukossa, joka käyttää (tai jonka on pakko käyttää) riippuvuutensa takia jotain ainetta,ja näin ollen joku kerää rahat hänenkin addiktiostaan, kuten aina joku kerää rahat ihmisen riippuvuuksista, olivatpa ne mitä tahansa.
Pikakahvin ollessa kyseessä, ihminen on jo niin pahasti addiktoitunut kofeiiniin, että vieroitusoireiden iskiessä on ”fiksit” saatava nopeasti. Tilanne on verrattavissa siihen, kun amfetamiiniriippuvainen ryntää kaupungilla baarin vessaan ja vetäisee ruutallisen energialientä verenkiertoon, että jaksaa taas vähän aikaa mennä eteenpäin ja vältellä vieroitusoireita. Satsit kun on töötätty, niin taas maistuu meno.
Pikakahvien kofeiinipitoisuuksista en osaa sanoa mitään, mutta voisin olettaa, että se saattaisi olla melko korkea, onhan kyseessä kahvitiiviste, joka vie vähän tilaa kuljettaa. Mikäli kahvi olisi edelleen laiton huume, kuten sekin on aikoinaan joissa yhteiskunnissa ollut, on todennäköistä, että nykyisin suuri osa salakuljetettavasta kahvista olisi juuri pikakahvia. Paljon riippuvuutta aiheuttavaa kofeiinia, tiivistetyssä muodossa. Lisäksi pikakahvin sekaan sotkettaisiin muitakin, kahvia halvempia jatkeaineita, jotta kahvista saatavat voitot voitaisiin maksimoida. Kun kilo kahvia tulisi Suomeen, rikolliset sotkisivat siihen vaikkapa sahanpurua ja kananpaskaa, jotta riippuvuudessaan kärvisteleviltä saataisiin enemmän rahaa, koska riski on kuitenkin otettu kahvin salakuljetuksen suhteen, ja myyntiorganisaation palkatkin pitää jollain maksaa. Sitten voisi sanoa, että kahvi todellakin on paskaa.
Kahvia ei täällä nyt tämän enempää käsitellä, vaikka sekin mainitussa 420-testissä menee siis selkeästi kärkipäähään niiden ihmisten käyttämien päihteiden tai nautintoaineiden joukossa, jotka riippuvuuksia hänessä voivat aiheuttaa – eikä tuo lista ole lyhyt.
Nämä ovat ne nautintoaineet ja päihteet, jotka Yhdysvallat on käytännössä katsoen yksinään, muita valtioita kuulematta, hyväksynyt ihmisten käytettäviksi. Se on ajanut päihdepoliittisen tahtonsa läpi käytännössä katsoen myös maailmanlaajuisesti: osin YK:n arvovallalla, paikoin taas perinteisellä kehitysapukiristyksellä (”jos ette tee kuten me sanomme...”), ja monikansallisten suuryritysten suurella siunauksella ja avustuksella, jotka näitä laillisia päihteitä valmistavat ja valmistuttavat.
Näiden voimakasta riippuvuutta aiheuttavien aineiden laillisuudesta hyötyvät lähinnä vain mainitut yhtiöt, ja näistä riippuvuuksista kärsivät enemmän tai vähemmän näiden tuotteiden käyttäjät – joiden ainoa funktio koko toiminnassa on vain olla addiktoituneita rahasampoja näille yrityksille, ja mielellään elämänsä loppuun asti, mikä päteekin kaikkien kolmen aineen osalla. Kyllä maailmassa populaatiota riittää ja uutta tulee, joita voi jälleen sairastuttaa moniin erilaisiin riippuvuuksiin.
Jotenkin tuntuu siltä, että koko maailmassa on käynnissä jatkuvasti erilaisia prosesseja, joiden ainoana tarkoituksena on saattaa ihmisiä enemmän ja enemmän hallitsemattomien riippuvuuksien sekasotkuihin – nettipokerit, nettipelit, energiajuomat (lähinnä siis kofeiini ja sokeripommit), alkoholi, tupakka, huumeet – kaikki riippuvuudet tänne mulle heti tänne nyt. Joten koko ajan suurempi ja suurempi osa maamme ihmisistä sotkee elämänsä ainakin jollain riippuvuudella, joita hänelle on tarjottu valittavaksi.
Kaikkia näitä riippuvuuksia voi kätevästi rahoittaa hetken vaikkapa laillisen koronkiskonnan mahdollistamilla pikaluotoilla, joilla on myös kätevä sotkea koko taloutensa lopullisesti. Tässäkin tapauksessa ahneet pikkupaskiaiset keräävät hyödyn, kun ovat tajunneet, minkälainen rikollisuus vielä on lakikirjan mukaan sallittua. Jos ihminen käyttäytyy kuin sika toisia kohtaan vain siitä syystä, että lakikirja ei sitä erikseen vielä kiellä, olisi ehkä syytä tajuta oman inhimillisyytensä alennustila, mennä itseensä ja sen jälkeen sinne saunan taakse, minne on usein toisia ollut toimittamassa.
Lapsillekin on tuotu jo myyntiin uusia riippuvuuden synnyttäviä karamellejä, jotta jokin taloudelliset ansiot joillekin tahoille mahdollistava addiktio syntyisi heihin mahdollisimman nuorella iällä. Sokeri ei enää riitä antamaan riittävästi energiaa ja addiktiota, mutta onneksi sentään ainakin ”IsoPepe”-lakritsipatukkaan on tungettu mukaan kofeiinia. Se on siis piristepatukka juoman sijaan, mutta samaa sokeri- ja kofeiinipaskaa kuitenkin mitä muutkin. Vaikka mainoksessa todetaan, että ei lapsille ja raskaana oleville, niin kuka on niin yksinkertainen, että uskoo näiden paskapatukoiden pysyvän poissa niiden lasten käsistä, jotka vielä ovat joltain riippuvuudelta välttyneet. Melko kuvottavaa touhua kaikenkaikkiaan, pakko myöntää.
Missä vaiheessa rikolliset ottivat vallan maailmassa? Oliko se ennen vai jälkeen Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistusta? Vai juuri silloin?
Tarina: ”Teenviljelyä monikansallisen suuryrityksen avustuksella.”
Teenviljelijä, hyvin ahkera mutta köyhä mies, joka oli koko ikänsä raatanut sukunsa omistamalla maatilalla, kykeni hädin tuskin ruokkimaan perheensä. Teen maailmanmarkkinahinta oli taas tippunut, mutta maailmanmarkkinoista ja niiden toimintatavoista hän ei tiennyt mitään, sillä hänen pieni maailmansa koostui lähinnä vain omasta maatilasta ja kerran viikossa tehdystä matkasta lähikylään, josta hän haki perheelleen tarpeellista tavaraa.
Hänelle teenlehdistä maksettiin sadon suuruuden mukaan joka vuosi. Siitä saatava tulo oli kuitenkin jo vuosia laskenut, ja pienentyneillä tuloillaan hänen oli alati vaikeampaa tulla toimeen ja elättää perheensä.
Ahkeruuttakaan ei voinut enää oikein lisätä, kun kellosta loppuivat tunnit ja miehestä veto. Perheen lapsistakaan ei vielä ollut täysipäiväiseen työhön, koska nuorin täytti vasta kaksi ja vanhempi oli neljän. Onneksi vanhinta lasta voitiin jo käyttää johonkin yksinkertaiseen ja yksitoikkoiseen työhön, joka häntä rakastavien vanhempien olisi ollut joka tapauksessa pakko itse kuitenkin tehdä.
Eräänä päivänä teenviljelijän hyvä tuttu, Juan Valdez, joka oli lähtenyt muuleineen taas kuljettamaan valmista kokaiinia CIA:n hallitsemille huumausainemarkkinoille, toi teenviljelijälle postia. Teenviljelijä ei osannut kuitenkaan lukea, mutta oli luvannut itselleen, että hänen lapsensa tulevat tämän taidon oppimaan. Lukutaidottomuudestaan huolimatta hän kuitenkin katseli Valdezin mukanaan tuoman värikkään luettelon kuvia suurella mielenkiinnolla. Kuvissa maa kantoi hedelmää, sadot olivat suuria ja mahtavia, ja hän ymmärsi, että hänenkin ansiotasonsa nousisi huomattavasti, jos hänkin käyttäisi luettelossa esiteltyjä länsimaisia taika-aineita - teholannoitteita. Tätä samaa hänelle vakuutti Valdez, jonka maatilan tuottama vuotuinen kokaiinilehtien määrä oli lannoitteiden ansiosta huomattavasti kasvanut, ja lehdistä saatiin myös enemmän taika- ja puhepulveria ihmisten nokkareikiin.
Pari viikkoa Valdezin käynnin jälkeen teenviljelijän tilalle saapui siistiin pukuun pukeutunut, ulkoisesti miellyttävältä vaikuttava herrasmies, joka kertoi olevansa Valdezin tuttu. Mies otti esiin saman esitteen, jonka teenviljelijä oli jo nähnytkin, ja kertoi yksityiskohtaisesti, kuinka teenviljelijä voisi saada enemmän palkkaa raskaasta työstään, ja kohotettua näin itsensä ja perheensä elintasoa. Ehkä jopa ansaitsemaan niin paljon, että lasten lähettäminen kouluun mahdollistuisi jossain vaiheessa tulevaisuudessa.
Teenviljelijä, joka sai maastaan hädin tuskin elantonsa, kun teestä maksettavan hinnan päätti kasvoton yhtiö, ajatteli (ei ahneuksissaan) saada siitä vähän enemmän, ja hän oli nyt ymmärtänyt, että lannoitteita maahan kylvämällä sadosta tulisi runsaampi, ja hän voisi korottaa niiden avulla elintasoaan – ehkä jopa siinä määrin, että lasten koulunkäynti tulevaisuudessa mahdollistuisi, ja hän voisi ostaa taloonsa ehkä jopa viimeiset seinälaudat, että ei olisi niin helvetin ankeaa ihan koko ajan.
Rahaa hänellä ei luonnollisestikaan ollut ostaa kalliita lannoitteita, mutta ystävällinen, monikansallisen suuryrityksen kauppahoro myi ne hänelle velaksi. ”Kiltti kasvoton yritys”, ajatteli teenviljelijä ja heitteli lannoiteryynejä hymy kasvoillaan peltoon, tarkasti ohjeiden mukaan.
Teepensaat kasvoivat, ja suureksi ilokseen teenviljelijä huomasi, että lannoitteista oli todellakin ollut apua – sato oli suurempi ja siitä saatava ansio olisi myös ollut jonkin verran suurempi. Teen hinta tosin oli vähän laskenut, kun kaikki ”vitun idiootit käyttää nykyään lannoitteita”, kuten viljelijämme leikkisästi totesi. Lannoitteista huolimatta ansiotaso ei siis oleellisesti kasvanut – vitutus vähän, kun ei ollut muuta mahdollisuutta
kuin ostaa taas lisää lannoitteita, että tulotaso pysyisi edes nykyisenä, siis surkeana. Rahaa hänellä ei edelleenkään ollut, joten hän osti lannoitteita taas velaksi – sydämessä kuitenkin syvä usko tulevaisuuteen ja siihen, että vielä ojasta noustaisiin.
Sykli jatkui ja jatkui vuosia. Lopulta viljelijä ihmetteli, kun lannoitteista huolimatta teepensaat voivat huonosti. Hän oli tehnyt kaikki saamiensa ohjeiden mukaan, lannoittanut maata ja tehnyt työtään. Sitten valkeni pelottava totuus – maa oli kuollut lannoitteiden johdosta, eikä siinä kasvanut enää edes vaivaisinkaan rikkaruoho. No, ehkä se, mutta siitä ei ollut teenviljelijälle mitään iloa.
Hänellä oli jäljellä vuosien raadannastaan ainoastaan suunnattomat velat lannoitteita kaupanneelle ja hänet kuiviin kupanneelle yritykselle, joka oikeuden päätöksellä otti lopulta viljelijän maat ja omaisuuden haltuunsa – kuten sadoilta muiltakin teenviljelijöiltä, joita oli onnistunut kusettamaan tähän lannoiteleikkiin. Menetettyään aivan kaiken, maanviljelijä joi päänsä täyteen ja ajatteli panna rajusti haisemaan, mutta lannoitekauppiasta hän ei saanut enää kiinni. Mikä olikin sen mulkun pelastus ja sen pituinen se.
Tämä tarina on liiankin tosi.
Kirjoituksen seuraavassa osassa yritän käsitellä kieltolakia. Mitä siitä tulee ja koska tulee, se jää nähtäväksi. Sikäli jos tulee mitään.
”Jokaisen sukupolven on lopulta kannettava vastuu itsestään.” – Paul Robeson
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Pitkähkö kirjoitus, mutta pelkkää pohjustusta. Olisit ennemmin julkaissut koko tarinan kokonaan ja hieman tiivistettynä.
Alun tuomionpäivä-sävyinen tulevaisuuden ennustus toi ensin mieleen "hyppää sitten hippi oravanpyörästä sinne goalle niin ei tarvitse itkeä", mutta kun päästiin päihteisiin asti niin ihan kauniin kaunistelemattomia totuuksiahan sinä latelit. Miten se kohderyhmään uppoaa, riippuu sitten niistä seuraavista osista, vaikka avautumisen mahdollisuushan tässä taitaa olla pääasia?
Alun tuomionpäivä-sävyinen tulevaisuuden ennustus toi ensin mieleen "hyppää sitten hippi oravanpyörästä sinne goalle niin ei tarvitse itkeä", mutta kun päästiin päihteisiin asti niin ihan kauniin kaunistelemattomia totuuksiahan sinä latelit. Miten se kohderyhmään uppoaa, riippuu sitten niistä seuraavista osista, vaikka avautumisen mahdollisuushan tässä taitaa olla pääasia?
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Pun Worg kirjoitti:Pitkähkö kirjoitus, mutta pelkkää pohjustusta. Olisit ennemmin julkaissut koko tarinan kokonaan ja hieman tiivistettynä.
Alun tuomionpäivä-sävyinen tulevaisuuden ennustus toi ensin mieleen "hyppää sitten hippi oravanpyörästä sinne goalle niin ei tarvitse itkeä", mutta kun päästiin päihteisiin asti niin ihan kauniin kaunistelemattomia totuuksiahan sinä latelit. Miten se kohderyhmään uppoaa, riippuu sitten niistä seuraavista osista, vaikka avautumisen mahdollisuushan tässä taitaa olla pääasia?
Kiitos kommenteista. Minulle on tärkeintä, että saan kasattua päässäni pyörivät ajatukset johonkin muotoon, jolloin asia on hoidettu, ja se osa systeemistä puhdistettu.
Sitä ryhmää, joka kokee kirjoituksen mainitsemallasi tavalla, saattaa olla enää vaikea millään kirjoituksella saada asennettaan vaihtamaan. Informaation maailman totuuksista pitää tulla tälle suurelle joukolle vähintään televisiosta, mielellään primetime-aikaan. Se saattaisi aikaansaada jotain, mutta siitä ei televisiota katseleva väki suuremmin pitäisi.
Olen tältä palstalta löytänyt juuri niitä ihmisiä, joiden tietoisuus ja ymmärrys kattaa paljon suuremman alueen kuin monen muun ihmisen. Tai sitten sekin on illuusiota, mutta haluan uskoa siihen kuitenkin.
Se mitä meillä ei ole tästä ymmärryksestämme huolimatta lainkaan, on vaikutusmahdollisuus asioihin, joilla oikeasti olisi jotain merkitystä. Jos äänestämällä voisi vaikuttaa, se olisi jo kriminalisoitu. Siinä tiivistyy oleellinen. Enemmistödiktatuuri hallitsee mediakentän, mutta demokratiasta en nyt kirjoita, totean vain, että Juice kiteyttää asian parhaiten; "Antoivat lapset Saatanan meille demokratian".
Älkää pitäkö minua rasistina tai fasistina, tai minkään nykyisen järjestelmän puolestapuhujana, sillä en itsekään tiedä, mitä edustan tai mikä olisi paras vaihtoehto niin kauan kun ihmisen ego, vallanhimo, ahneus ja sotaisuus ovat sen tietoisuutta pyörittävässä ohjelmakoodissa olevia suurimpia virheitä.
Tiedän vain sen, että tämä paatti on uppoamassa, ja silti vain ihmisten annetaan suurentaa purressa olevaa reikää koko ajan, eikä suuntaa edes olla vaihtamassa, vaan kaikki on kuin jotain pseudotoimintaa, mietintöjä, komiteoita, julkilausumia. Tyhjiä papereita tyhjine mahtipontisine lauseineen, vailla todellista muutoksen tekevää merkitystä. Ihan kuin minunkin höpinäni hulluuteni keskellä.
Vaikutusmahdollisuus puuttuu, sillä se joka omistaa median, omistaa vaalikarjan ja tulevaisuuden, joka ei kauniilta vaikuta.
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Kiitos Sera.
Täydellistä ajatusten taltiointia. You've got the power.
Täydellistä ajatusten taltiointia. You've got the power.
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Todella paljon hyviä asioita oli huomioitu, mutta siinä oli jokin hieman liian provosoiva sävy. Ainakin alkoholin vertaaminen ulosteeksi oli hieman kaukaa haetun kuuloista, koska se ei ole kemiallisen energian puolesta loppuun käytetty kuten vaikka urea. Nykyään on saatu kehitettyä sellainen bakteeri joka pystyy tuottamaan raaka-öljyä hiilihydraateista. Ei tällainen energiatiheämpää ainetta tuottava eliö vapaana tietenkään säilyisi, koska sillä ei ole mitään vapaata ekolokeroa.
Tässä juttua siitä öljybakteerista: http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkom ... id=1545601
Tässä juttua siitä öljybakteerista: http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkom ... id=1545601
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Tuppu kirjoitti:Todella paljon hyviä asioita oli huomioitu, mutta siinä oli jokin hieman liian provosoiva sävy.
No, vähän siinä paska roiskuu, myönnettäköön. Vertaukseni "alkoholi on paskaa" on vähän samaa luokkaa kuin kannabiksen aiheuttama kolmenkymmenen vuoden käytön jälkeen tuleva "jälkijuna", joka "räjäyttää liiterin katon", kun rasvainen pommi osuu "komentokeskukseen" ja käyttäjää sen jälkeen "ruokitaan avantoon".
Suomi24-forumia seuraavat tietävät mistä puhutaan, kyllä joo.
Voisihan sitä vähän siloitella (taas kerran). Oikeassa olet, sitä en kiistä lain, vaan noin sen Pirulta saneluna sain - uskallanko muuttaa?
Viimeksi muokannut Sera, 22.6.2008 18:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Taisin tulla kommentoitua liian töykeästi. Todella hyvän tekstin olit kirjoittanut, ja varmasti on mennyt kauan aikaa sen kirjoittamiseen. Ei pieni provoilukaan kohderyhmän huomioon ottaessa sinänsä mitenkään edes huono asia ole. Ei muistella pahalla?
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Tuppu kirjoitti:Taisin tulla kommentoitua liian töykesästi. Todella hyvän tekstin olit kirjoittanut ja varmasti on mennut kauan aikaa sen kirjoittamiseen. Ei pieni provoilukaan kohderyhmän huomioon ottaessa sinänsä mitenkään edes huono asia ole. Ei muistella pahalla?
En ajatellut alkuunkaan pahalla, etkä tosiaan ollut töykeä. Sinä olet ihan oikeassa tuon asian suhteen, ja voi hyvin olla, että muutan tekstiä hieman ennen kuin se minnekään muualle lähtee. Tiedän, että se on provosoiva, ja olen jatkuvasti kahden vaiheilla sen suhteen, onko provokaatio hyvästä vai pahasta, ja jos se on hyvästä, niin milloin se menee kuitenkin överiksi.
Täytyy nyt puolustukseksi vielä todeta Harry Belafonten sanoin: "I just like to provocate".
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Ihan hyvää tekstiä ja tarkoitusperä on todellakin oikea. Itseäni jäi vähän lähteiden puuttuminen kaivelemaan noissa tilastotiedoissa (500 000 alkoholistia. 80% väkivaltarikoksista alkoholin syytä). Ne loisivat kunnon perustaa.
Toiseksi ilmastonmuutostietoutesi ei nyt ihan vakuuta minua. Sillä faktalla, että parit viime talvet ovat olleet normaalia leudompia, ei ole mitään tekemisistä ilmastonmuutoksen kanssa. Kyse on lähinnä vain paikallisesta ilmiöstä. Viime talvena esimerkiksi Kiinassa oli kovin talvi vuosikymmeniin ellei vuosisatoihin. Samoin Amerikan mantereella suorastaan kärsittiin kylmyydestä.
Yleisesti puhutaan sinun ja mahdollisesti lapsiesikin elinaikana vain parin asteen noususta.
Äh. Tulipas negatiivista tekstiä. Pahoittelen. Olet nähnyt todellakin suuren vaivan ja puhut suurimmaksi osaksi kyllä ihan asiaa. Kaikki kritiikki on kuitenkin aina hyvää kritiikkiä.
Jatka samaan malliin 
Toiseksi ilmastonmuutostietoutesi ei nyt ihan vakuuta minua. Sillä faktalla, että parit viime talvet ovat olleet normaalia leudompia, ei ole mitään tekemisistä ilmastonmuutoksen kanssa. Kyse on lähinnä vain paikallisesta ilmiöstä. Viime talvena esimerkiksi Kiinassa oli kovin talvi vuosikymmeniin ellei vuosisatoihin. Samoin Amerikan mantereella suorastaan kärsittiin kylmyydestä.
Yleisesti puhutaan sinun ja mahdollisesti lapsiesikin elinaikana vain parin asteen noususta.
Äh. Tulipas negatiivista tekstiä. Pahoittelen. Olet nähnyt todellakin suuren vaivan ja puhut suurimmaksi osaksi kyllä ihan asiaa. Kaikki kritiikki on kuitenkin aina hyvää kritiikkiä.
The illegality of Cannabis is outrageous, an impediment to full utilization of a drug which helps produce the serenity and insight, sensitivity and fellowship so desperately needed in this increasingly mad and dangerous world. - Carl Sagan
- reijo hiller
- 3 tähteä

- Viestit: 2717
- Liittynyt: 22.2.2004
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Vastaan tähän vähän offtopicoivaan kohtaan Seran puolesta, mikä lienee ok. Jos Ainomieli tai joku muu haluaa keskustella ilmastonmuutoskohdasta enemmän, niin toiseen ketjuun.
Parin talven leutoudet eivät liity, valtioiden ja maanosien keskilämpötilat sekä niiden kehitys kylläkin.
Kun ei katsota vain Seran ilmastonmuutostekstiä vaan laajemmin perusteluita asialle, niin perusteluthan ovat ns. hi-tos-ti laajemmat ja moniulotteisemmat kuin "muutama leudompi talvi joissain paikoissa".
Yleinen vain parin asteen noususta puhuminen ei pidä paikkaansa, tässä on varmaan mennyt sekaisin se, että tyypillisesti vaaditaan toimia, joilla globaali ilmaston lämpeneminen (keskivertotasolla) pysäytettäisiin 2 asteeseen. Jo tästä asetelmasta voi päätellä, että todennäköinen nousu on enemmän.
IPCC 2007: Lämpötilan arvioidaan nousevan 1,8–6,4°C vuoteen 2100 mennessä.
Kuten voi huomata, aika pieni osa vaihteluvälistä on edes alle 3 asteen. On myös huomioitava, että sittemmin hiilidioksidin lisääntyminen on kasvanut IPCC:n arvioita nopeammin; myös eräitä mahdollisia voimistavia takaisinkytkentämekanismeja on jätetty huomiotta.
Kannattaa lukaista esim. Tim Flanneryn Ilmaston muuttajat ja Pasi Toiviaisen Ilmastonmuutos nyt, jos aihe kiinnostaa.
Ainomieli kirjoitti:Toiseksi ilmastonmuutostietoutesi ei nyt ihan vakuuta minua. Sillä faktalla, että parit viime talvet ovat olleet normaalia leudompia, ei ole mitään tekemisistä ilmastonmuutoksen kanssa. Kyse on lähinnä vain paikallisesta ilmiöstä. Viime talvena esimerkiksi Kiinassa oli kovin talvi vuosikymmeniin ellei vuosisatoihin. Samoin Amerikan mantereella suorastaan kärsittiin kylmyydestä.
Yleisesti puhutaan sinun ja mahdollisesti lapsiesikin elinaikana vain parin asteen noususta.
Parin talven leutoudet eivät liity, valtioiden ja maanosien keskilämpötilat sekä niiden kehitys kylläkin.
Kun ei katsota vain Seran ilmastonmuutostekstiä vaan laajemmin perusteluita asialle, niin perusteluthan ovat ns. hi-tos-ti laajemmat ja moniulotteisemmat kuin "muutama leudompi talvi joissain paikoissa".
Yleinen vain parin asteen noususta puhuminen ei pidä paikkaansa, tässä on varmaan mennyt sekaisin se, että tyypillisesti vaaditaan toimia, joilla globaali ilmaston lämpeneminen (keskivertotasolla) pysäytettäisiin 2 asteeseen. Jo tästä asetelmasta voi päätellä, että todennäköinen nousu on enemmän.
IPCC 2007: Lämpötilan arvioidaan nousevan 1,8–6,4°C vuoteen 2100 mennessä.
Kuten voi huomata, aika pieni osa vaihteluvälistä on edes alle 3 asteen. On myös huomioitava, että sittemmin hiilidioksidin lisääntyminen on kasvanut IPCC:n arvioita nopeammin; myös eräitä mahdollisia voimistavia takaisinkytkentämekanismeja on jätetty huomiotta.
Kannattaa lukaista esim. Tim Flanneryn Ilmaston muuttajat ja Pasi Toiviaisen Ilmastonmuutos nyt, jos aihe kiinnostaa.
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Ainomieli kirjoitti:Ihan hyvää tekstiä ja tarkoitusperä on todellakin oikea. Itseäni jäi vähän lähteiden puuttuminen kaivelemaan noissa tilastotiedoissa (500 000 alkoholistia. 80% väkivaltarikoksista alkoholin syytä). Ne loisivat kunnon perustaa.
Toiseksi ilmastonmuutostietoutesi ei nyt ihan vakuuta minua. Sillä faktalla, että parit viime talvet ovat olleet normaalia leudompia, ei ole mitään tekemisistä ilmastonmuutoksen kanssa. Kyse on lähinnä vain paikallisesta ilmiöstä. Viime talvena esimerkiksi Kiinassa oli kovin talvi vuosikymmeniin ellei vuosisatoihin. Samoin Amerikan mantereella suorastaan kärsittiin kylmyydestä.
Yleisesti puhutaan sinun ja mahdollisesti lapsiesikin elinaikana vain parin asteen noususta.
Äh. Tulipas negatiivista tekstiä. Pahoittelen. Olet nähnyt todellakin suuren vaivan ja puhut suurimmaksi osaksi kyllä ihan asiaa. Kaikki kritiikki on kuitenkin aina hyvää kritiikkiä.Jatka samaan malliin
Hyvää tekstiä - ei negatiivista.
Linkkejä:
Alkoholi - väkivalta:
http://www.optula.om.fi/uploads/e66wk7it.pdf
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishi ... ssthru.pdf
Alkoholistien määrä:
http://www.avominne.fi/liitteet/avomine ... dit/23.pdf
http://www.poliklinikka.fi/?page=6620670&id=0579894
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alkoholismi
Vaihtelee jonkun verran eri linkkien välillä, tosin jollain forumilla Suomessa kerrotaan olevan vain noin 30 000 alkoholistia. Määrät vaihtelevat melkoisesti tämän asian suhteen. Vaan nuo linkit kyllä ovat vähän enemmän totuudenmukaisia.
Ilmastonmuutoksesta:
Leiri ympäristömuutoksen suhteen on totaalisen jakautunut, kuten sen ilmeisesti on tarkoitus ollakin vanhan hallitaopin mukaisesti. Ilmastonmuutos aiheuttaa paikallisten ilmasto-olojen muuttumista ja paikallisia sääolojen äärimmäisyyksiä, mutta se on juuri sitä muutosta. Kaksi astetta voi tuntua vähäiseltä lämmönnousulta, mutta senkin vaikutukset tulevat olemaan dramaattiset.
Kaksi astetta ei ehkä kuulosta paljolta, mutta viimeksi kuluneiden kymmenen tuhannen vuoden aikana maapallon keskilämpötila ei ole arvioiden mukaan vaihdellut astetta enempää vuosisadassa. Viime jääkauden huipun aikaan maailman keskilämpötila oli arviolta vain 5 astetta nykyistä kylmempi. (Pöllein tuon edellisen tekstin suoraan netistä - laiskan ilo - internet.)
Googleen hakusanat: "lämpötilan nousu kaksi astetta". Kyllä lähtee...
Itse uskon muutokseen, ja se pohjaa 40 vuoden aktiiviseen, elämänläheiseen seurantaan siitä, mitä talvet olivat ennen ja mitä ne ovat nyt. Lisäksi se pohjaa joidenkin tutkijoiden höpinöihin hiilidioksidin ja metaanin määrän kasvusta, yläilmakehän lämpötilan noususta ja niihin uskomiseen ainakin jollain tasolla. Asiasta löytyy niin paljon tietoa netistä, että en koe tarpeelliseksi minkään linkin laittamista. Jokainen valitsee itse leirinsä tämän asian suhteen - uskoo tai ei.
Talvet katosivat etelästä 90-luvulla, ja jokainen talvi on ollut aina vain vähälumisempi ja vetisempi. Mediat kertovat aavikoitumisen lisääntyneen ja ympäristöpakolaisuuden olevan kasvussa. Joten olen valinnut leirini tämän asian suhteen, ja joka päivä toivon, että olen totaalisen väärässä ja kaikki saavat lopulta nauraa hulluudelleni, kun moiseen asiaan uskoin. Se olisi pieni hinta siitä, että sitä ei tullutkaan.
-
jäätelöauto
- Viestit: 75
- Liittynyt: 11.2.2008
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Mehiläiset ja ampiaiset on muuten kadonneet lähes kokonaan täältä. Siitä se alkaa. Ensin pienet, sitten isot.
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Jumalauta oli huikeata löytää juuri tämä teksti täältä. Itsekkin olen alkanut synkistellä maailman menoa ja miettinyt näänkö asiat jotenkin väärin vai miksi muut varsinkin ne joiden pitäisi ei reagoi mitenkään tähän menoon.
Mitä tällainen pieni kaduntallaaja voi tehdä asian eteen? Luontoystävällisten tuotteiden käyttö hyvä kun vähän hidastaa "kehitystä"... Pitäisi saada tämä teksti mahdollisimman monen luettavaksi. Jos teksti ei havahduta millääntasolla niin painukoot sitten takaisin salkkareiden ääreen matrixin orjaksi.
Kiitos tekstistä!
BoJangles
Mitä tällainen pieni kaduntallaaja voi tehdä asian eteen? Luontoystävällisten tuotteiden käyttö hyvä kun vähän hidastaa "kehitystä"... Pitäisi saada tämä teksti mahdollisimman monen luettavaksi. Jos teksti ei havahduta millääntasolla niin painukoot sitten takaisin salkkareiden ääreen matrixin orjaksi.
Kiitos tekstistä!
BoJangles
"What`s So Funny About Peace, Love And Understanding?"
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Erittäin asiallinen kirjoitus! Seralle oikein iso käsi että jaksat kaivaa synkimmänkin mudan esiin vaikka ihminen haluaisi kääntää pahoille asioille selkänsä ja keskittyä itseensä ja omaan napaansa.
Öljystä pitää mainita, että Peak Oil on tainnut kaikessa hiljaisuudessa mennä jo ohi vaikka suuryhtiöiden johtajat sitä kovasti kieltelevätkin ja lupaavat öljyä olevan vaikka kuinka. Kyllähän sitä on noin puolet vielä jäljellä kaikista varannoista, mutta se helposti (lue: kohtuullisin kustannuksin) saatavissa oleva alkaa olla finaalissa. Ensimmäisenä perusteluna taulukko öljyn tuotannosta. Tasaista nousua kunnes 2000-luvulle tultaessa alkoi tökkimään ja nyt ei vaan nouse millään. Toisena perusteluna tälle voisi pyytää katsomaan öljyn hintaa. Vuoden 2007 alussa tynnyri maksoi 50$, vuosi sitten 75$ ja nyt 140$. Venäläisen öljy-yhtiön pomo lupaili jo ensi vuodelle yli 250$ hintaa jonka länsimaalaiset johtajat torppasivat pelotteluna. Pelkoon onkin syytä sillä tuollainen öljynhinta alkaa saada mullistuksia aikaan. Asiat eivät menekään tutulla halvan öljyn taktiikalla. Pelkona on myös Yhdysvaltain hyökkäys Iraniin joka on harvoja suuria öljyntuottaja maita jotka eivät ole a) Yhdysvaltain miehittämiä b) Yhdysvaltain aiemmin miehittämiä ja nyt valvomia c) Yhdysvaltain 'liittolaisia'.
Pian alkaa öljyn suhteen paska osua tuulettimeen. Sitä voi jokainen seurata bensa-aseman hinnoista ja tiedä vaikka alkaisi autoilukin vähentyä. Jokainen jolle Seran teksti upposi voisi alkaa miettiä _omia_ valintojaan. Ihmisen arvo on nykyään vain arvo kuluttajana. Siinä on myös ihmisen suurin vaikutuskanava. Älkää ostako suuryhtiöiden riistotuotteita, ostakaa ruokanne pienkauppiailta, suoraan farmareilta ja toreilta. Tiedän että siitä tulee hitusen enemmän vaivaa kuin hypermarketissa käynnistä, mutta siitähän tässä 'kehityksessä' on ollut pääosin kyse. Luodaan ihmisille mukavuutta ja totutetaan helppouteen. Lopputuloksena pilalle lellittyjä, uusavuttomia, taidottomia, lyhytpinnaisia isoja lapsia. Jokainen tuijottaa omaa napaansa ja menee sieltä mistä aita on matalin.
Luomu tarjoaisi paljon ratkaisuja tehomaatalouden ongelmiin, mutta vaikea sitä on hypermarketin hyllystä löytää kuin muutamana kuriositeettituotteena joilla viherpestään a) myymälää b) kuluttajan omaatuntoa. Sen yhden luomutuotteen ostamisen jälkeen voikin hyvillä mielin ajella autollaan, ostaa isot läjät lihaa ja jatkaa muutoin elämäänsä entiseen malliin. Jälleen kerran kaikki oli niin helppoa! Näennäisesti kyllä.... Ihmiset pelkäävät muutosta koska se vie tuntemattomaan ja tutussa ympäristössä olisi niin kiva jatkaa. Se on kuitenkin mahdotonta jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Siispä jarrutellaan kun muuta ei muka voi. Kuluttajat! Varokaa viherpesua ja muka-eko-tuotteita. Uuden auton ostaminen ei ole ekoteko vaikka kauppias niin väittää.
Kulkekaa rohkeasti omaa polkuanne ja jos sitä ei ole vielä ole niin raivatkaa se! Turha seurata sopulilaumana muita kohti varmaan katastrofia. Uskotko mediaan, päättäjiin, minuun vai itseesi? Löytäkää sisältänne se vaikuttava ja kaunis ihminen joka voi muuttaa maailmaa edes vähän. Älkää tyytykö teille opetettuun karsinaan muiden lampaiden kanssa. Koko elämänne teitä on ohjelmoitu ajattelemaan tietyllä länsimaisella tapaa, kuluttamaan länsimaiseen tapaan ja olemaan aitoon länsimaiseen tapaan ylimielisen kaikkitietäväinen. On hienoa olla oma aito yksilönsä, mutta silloin pitäisi myös ottaa vastuuta. Jokainen kuluttamanne euro kiertää jonkun taskuun. Miettikää kenen taskuun sen haluatte. Suuryhtiöiden jotka rahoittavat tutkimuksia maapallon menoksi vai vaikka sen tavallisen luomuviljelijän joka uskaltaa olla vähän erilainen viljelijä. Lukekaa kriittisesti ja oppikaa! Älkää nielkö kaikkea vaan miettikää mitä näkökulmia asiaan liittyy ja voisiko siinä olla koira haudattuna. Puhukaa ja levittäkää sanomaa. Rakastakaa itseänne, lähimmäisiänne ja luontoa. Ilman luontoa ihmistä ei ole.
Sen on suurin osa unohtanut ja ottanut harteilleen maailman ruhtinaan viitan jonka avulla voi hyvillä mielin muokata maata haluamakseen. Metsät puupelloiksi, ruokapellot biopolttoaineeksi, uraanilouhoksia ja ydinvoimaloita, kahlittuja jokia... Se kaikki kuitenkin kostautuu meille ennemmin tai myöhemmin. Jo on uutisoitu pölyttäjien joukkokuolemista joka vaikuttaa niin moneen asiaan kukkasten ja marjojen lisäksi. Jo oli myös juttua kuinka lepakot ovat alkaneet kadota. Näinkö pääsemme näkemään massiivista tuhoa (pienet muutokset tekevät paljon ja ihminen kuitenkin ylireagoi niihin tapansa mukaan aiheuttaen vielä enemmän tuhoa) jo pian? Teillä kaikilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa ja muuttaa maailmaa, jos ette mene sieltä mistä aita on matalin ja tyydy helpoimpaan mahdolliseen omat tarpeet täyttävään elämään.
Öljystä pitää mainita, että Peak Oil on tainnut kaikessa hiljaisuudessa mennä jo ohi vaikka suuryhtiöiden johtajat sitä kovasti kieltelevätkin ja lupaavat öljyä olevan vaikka kuinka. Kyllähän sitä on noin puolet vielä jäljellä kaikista varannoista, mutta se helposti (lue: kohtuullisin kustannuksin) saatavissa oleva alkaa olla finaalissa. Ensimmäisenä perusteluna taulukko öljyn tuotannosta. Tasaista nousua kunnes 2000-luvulle tultaessa alkoi tökkimään ja nyt ei vaan nouse millään. Toisena perusteluna tälle voisi pyytää katsomaan öljyn hintaa. Vuoden 2007 alussa tynnyri maksoi 50$, vuosi sitten 75$ ja nyt 140$. Venäläisen öljy-yhtiön pomo lupaili jo ensi vuodelle yli 250$ hintaa jonka länsimaalaiset johtajat torppasivat pelotteluna. Pelkoon onkin syytä sillä tuollainen öljynhinta alkaa saada mullistuksia aikaan. Asiat eivät menekään tutulla halvan öljyn taktiikalla. Pelkona on myös Yhdysvaltain hyökkäys Iraniin joka on harvoja suuria öljyntuottaja maita jotka eivät ole a) Yhdysvaltain miehittämiä b) Yhdysvaltain aiemmin miehittämiä ja nyt valvomia c) Yhdysvaltain 'liittolaisia'.
Pian alkaa öljyn suhteen paska osua tuulettimeen. Sitä voi jokainen seurata bensa-aseman hinnoista ja tiedä vaikka alkaisi autoilukin vähentyä. Jokainen jolle Seran teksti upposi voisi alkaa miettiä _omia_ valintojaan. Ihmisen arvo on nykyään vain arvo kuluttajana. Siinä on myös ihmisen suurin vaikutuskanava. Älkää ostako suuryhtiöiden riistotuotteita, ostakaa ruokanne pienkauppiailta, suoraan farmareilta ja toreilta. Tiedän että siitä tulee hitusen enemmän vaivaa kuin hypermarketissa käynnistä, mutta siitähän tässä 'kehityksessä' on ollut pääosin kyse. Luodaan ihmisille mukavuutta ja totutetaan helppouteen. Lopputuloksena pilalle lellittyjä, uusavuttomia, taidottomia, lyhytpinnaisia isoja lapsia. Jokainen tuijottaa omaa napaansa ja menee sieltä mistä aita on matalin.
Luomu tarjoaisi paljon ratkaisuja tehomaatalouden ongelmiin, mutta vaikea sitä on hypermarketin hyllystä löytää kuin muutamana kuriositeettituotteena joilla viherpestään a) myymälää b) kuluttajan omaatuntoa. Sen yhden luomutuotteen ostamisen jälkeen voikin hyvillä mielin ajella autollaan, ostaa isot läjät lihaa ja jatkaa muutoin elämäänsä entiseen malliin. Jälleen kerran kaikki oli niin helppoa! Näennäisesti kyllä.... Ihmiset pelkäävät muutosta koska se vie tuntemattomaan ja tutussa ympäristössä olisi niin kiva jatkaa. Se on kuitenkin mahdotonta jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Siispä jarrutellaan kun muuta ei muka voi. Kuluttajat! Varokaa viherpesua ja muka-eko-tuotteita. Uuden auton ostaminen ei ole ekoteko vaikka kauppias niin väittää.
Kulkekaa rohkeasti omaa polkuanne ja jos sitä ei ole vielä ole niin raivatkaa se! Turha seurata sopulilaumana muita kohti varmaan katastrofia. Uskotko mediaan, päättäjiin, minuun vai itseesi? Löytäkää sisältänne se vaikuttava ja kaunis ihminen joka voi muuttaa maailmaa edes vähän. Älkää tyytykö teille opetettuun karsinaan muiden lampaiden kanssa. Koko elämänne teitä on ohjelmoitu ajattelemaan tietyllä länsimaisella tapaa, kuluttamaan länsimaiseen tapaan ja olemaan aitoon länsimaiseen tapaan ylimielisen kaikkitietäväinen. On hienoa olla oma aito yksilönsä, mutta silloin pitäisi myös ottaa vastuuta. Jokainen kuluttamanne euro kiertää jonkun taskuun. Miettikää kenen taskuun sen haluatte. Suuryhtiöiden jotka rahoittavat tutkimuksia maapallon menoksi vai vaikka sen tavallisen luomuviljelijän joka uskaltaa olla vähän erilainen viljelijä. Lukekaa kriittisesti ja oppikaa! Älkää nielkö kaikkea vaan miettikää mitä näkökulmia asiaan liittyy ja voisiko siinä olla koira haudattuna. Puhukaa ja levittäkää sanomaa. Rakastakaa itseänne, lähimmäisiänne ja luontoa. Ilman luontoa ihmistä ei ole.
Sen on suurin osa unohtanut ja ottanut harteilleen maailman ruhtinaan viitan jonka avulla voi hyvillä mielin muokata maata haluamakseen. Metsät puupelloiksi, ruokapellot biopolttoaineeksi, uraanilouhoksia ja ydinvoimaloita, kahlittuja jokia... Se kaikki kuitenkin kostautuu meille ennemmin tai myöhemmin. Jo on uutisoitu pölyttäjien joukkokuolemista joka vaikuttaa niin moneen asiaan kukkasten ja marjojen lisäksi. Jo oli myös juttua kuinka lepakot ovat alkaneet kadota. Näinkö pääsemme näkemään massiivista tuhoa (pienet muutokset tekevät paljon ja ihminen kuitenkin ylireagoi niihin tapansa mukaan aiheuttaen vielä enemmän tuhoa) jo pian? Teillä kaikilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa ja muuttaa maailmaa, jos ette mene sieltä mistä aita on matalin ja tyydy helpoimpaan mahdolliseen omat tarpeet täyttävään elämään.
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Asiaa jauhavat sekä Sera, että Janus tuossa edellä. Sen vaan huomaa, kuinka pirun vaikea niitä omia tottumuksiaan on muuttaa. Toisaalta, ehkä pitäisi pyrkiä muuttamaan asioita omalta osalta vähän kerrassaan, mutta mielellään jatkuvasti. Luomuun ja lähiruokaan voisi alkaa omalta osalta panostaa selkeästi enemmän ja lihan syöntiäkin ainakin vähentää, jos ei kokonaan lopettaa (eipä se soijakaan - tässä nyt vain esimerkkinä - kyllä toisaalta mitään lähiruokaa ole...).
Ajatuksena tuli mieleen kysymys, onko hampun kasvattelu satojen, jopa tuhansien wattien sähköisessä loisteessa missään suhteessa energiansäästöön?
Ajatuksena tuli mieleen kysymys, onko hampun kasvattelu satojen, jopa tuhansien wattien sähköisessä loisteessa missään suhteessa energiansäästöön?
Ei kannata tunkea lunta pilluun!
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Hyvää tekstiä kaikenkaikkiaan. Ehkä vähän provoavaa,
mutta mielestäni vielä oikeassa suhteessa.
Juuri niin, että tavallinen kulutusyhteiskunnan
tuulipukunistikin ymmärtää.
Jos naapurin Terttu tämän lukee,
varmasti menee herne nenään.
Mutta yhtä suurella varmuudella herännee
ajatuksia, jotka eivät ehkä olekaan enää
niin myönteisiä niitä päättäjiä kohtaan,
jotka meidän elämäämmeloppupeleissä
määrää ja ohjailee hyvinkin mielivaltaisesti.
Ehkä se Terttukin tajuaa, että yksilövapaus
ei olekaan niin yksilövapaata, kuin on annettu
ymmärtää.
Karmaa todellakin Seralle!
mutta mielestäni vielä oikeassa suhteessa.
Juuri niin, että tavallinen kulutusyhteiskunnan
tuulipukunistikin ymmärtää.
Jos naapurin Terttu tämän lukee,
varmasti menee herne nenään.
Mutta yhtä suurella varmuudella herännee
ajatuksia, jotka eivät ehkä olekaan enää
niin myönteisiä niitä päättäjiä kohtaan,
jotka meidän elämäämmeloppupeleissä
määrää ja ohjailee hyvinkin mielivaltaisesti.
Ehkä se Terttukin tajuaa, että yksilövapaus
ei olekaan niin yksilövapaata, kuin on annettu
ymmärtää.
Karmaa todellakin Seralle!
cannabush does not kill
georgewbush does
georgewbush does
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Yli 31000 tiedemiestä on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa kielletään ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Yleistä tieteellistä konsensusta asiasta ei ole olemassa, vaikka globalistien omistama valtamedia antaa meidän niin ymmärtää. Ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta on tullut lähes uskonto siihen uskovien fundamentalistien keskuudessa. Tiesittekö muuten, että ilmastopappi Al Goren kartanon sähkönkulutus kasvoi viime vuonna 10%?
http://www.oism.org/pproject/
http://www.oism.org/pproject/
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Horsma kirjoitti:Yli 31000 tiedemiestä on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa kielletään ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Yleistä tieteellistä konsensusta asiasta ei ole olemassa, vaikka globalistien omistama valtamedia antaa meidän niin ymmärtää. Ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta on tullut lähes uskonto siihen uskovien fundamentalistien keskuudessa. Tiesittekö muuten, että ilmastopappi Al Goren kartanon sähkönkulutus kasvoi viime vuonna 10%?
http://www.oism.org/pproject/
Kyllä, ja Nahas todisti, että hamppu tappaa aivosoluja. No offense - minun on uskottava siihen mitä näen ja mitä uutiset tukevat, eikä minua silloin vakuuta edes 31 000 tiedemiestä. Heitä on vain 31 000.
Lisäksi olen saanut sen käsityksen, että riittää kun jotain tutkii, niin silloin on ollut pätevä tuon vetoomuksen allekrijoittamiseen. Ei tarvitse asiasta edes ymmärtää mitään.
Lapin uraaniesiintymiä tutkiva tutkija on yhtä pätevä kuin lampaanpaskaa ammatikseen sorkkiva tutkijakin allekirjoittamaan vetoomuksen - tämä on käsitykseni, sori vaan. Eli auktoriteetin hakemista arvovallalla jonkin tietyn, halutun ryhmän silmissä. Tutkijan tutkimisen aiheesta ja asiasta ei niin välii... Kunhan on akateemista arvovaltaa jotain todeta, jota joku vielä uskoo kun prenikat ja tittelit hämää katseen ja mielen. But think about it...
Mitä sillä vetoomuksella yritetään saada aikaan? Sitäkö, että suuret ryhmät voivat vedota tähän vetoomukseen, ja jatkaa vain samaa rataa. Vai onko se epätoivoinen synninpäästöpyyntö Pirulle, että ei potki perseelle kun tulee tänne katsomaan tätä paikkaa? No, siihen se ei kelpaa.
Oikeasti. Moottoriteknologiakin on kehittynyt ihan vaan kauheasti, mutta silti ne samat 6 - 10 litraa satasella menee joka autolla (jos suurpaineruiskutusdieselit jätetään pois), ja mainostajat myyvät edelleen voimaa, vapautta ja villiä tunnetta, joka syntyy vain siitä, että peltikuorella on painoa riittävästi ja litratilavuus on yli kaksi. "Mulla ei oo koskaan ollu autoo, mis olis ollu alle kaks litrane moottori." - Ari Koivunen, Idoliootti.
Tästä voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta olen sen jo tehnyt, joten se on turhaa.
http://www.telegraph.co.uk/news/worldne ... rming.html
Tehdään mekin oma tutkijatiimi ja ollaan termiltämme vaikka "kannabistutkijoita". Näin meidän äänemme jossain vetoomuksessa puoleen tai toiseen on ihan yhtä pätevä kuin noiden muidenkin, vaikka ulkomaailman silmissä emme omaakaan sitä auktoriteettiä, jota tavallinen kansa kumartaa ja pokkaa, kun se on siihen opetettu.
- reijo hiller
- 3 tähteä

- Viestit: 2717
- Liittynyt: 22.2.2004
Re: Päihteitä ja politiikkaa
Sera kirjoitti:Lisäksi olen saanut sen käsityksen, että riittää kun jotain tutkii, niin silloin on ollut pätevä tuon vetoomuksen allekrijoittamiseen. Ei tarvitse asiasta edes ymmärtää mitään.
Totta. Eräs blogihenkilö onkin tehnyt "omaa tutkimusta" tuosta nimilistasta.
Hän tarkisti pääosin joka alkukirjaimesta 2 ensimmäistä allekirjoittanutta.
Näiden henkilöiden julkaisuista ei tainnut löytyä mitään, mikä olisi liittynyt edes jollain tavalla ilmastonmuutokseen.
Mukana oli niin eläinlääkäriä, silta-asiantuntijaa, toksikologia kuin sellaisiakin tyyppejä, joilta ei ollut yhtikäs mitään julkaisuja.
Lisää http://chriscolose.wordpress.com/2008/0 ... consensus/
Seran alkuperäisessä kirjoituksessa ketjun alussa oli paljon tärkeää asiaa, vaikka itse lämpenenkin vähän toisenlaiselle kirjoitustyylille. Se on noista laillisista päihteistä mainittavana jännänä sivuseikkana, että kahvi ja tupakkahan tosiaan ovat paljolti muutaman valtavan firman hallinnassa. Alkoholin kohdalla ei taida olla ihan samaa tilannetta, vaan on erilaisia ratkaisuja eri maissa valtion alkoholijakelusta vapaampaan kauppaan. Tämä tosin lienee seurausta ainakin osin siitä, että alkoholia saa helpommin tehtyä kannattavasti monenlaisissa oloissa, tupakka ja kahvi ovat hankalampia viljeltäviä.
Re: Päihteitä ja politiikkaa
reijo hiller kirjoitti:...
Seran alkuperäisessä kirjoituksessa ketjun alussa oli paljon tärkeää asiaa, vaikka itse lämpenenkin vähän toisenlaiselle kirjoitustyylille.
Tää on aina tää, kun kaikkia ei voi miellyttää.
Mutta mielenkiinnosta kysyn - mikä tyyli lämmittäisi enemmän? Ihan vaan opiskelumielellä, jos saisi sitten tuon radion hienosäädettyä vastaanottamaan hieman erilaisempaakin tekstiä.
Pitääkö olla rarikaalimpaa, viitteitä, vittuilua - vai täysi rähinä? Vai sivistynyttä asiakeskustelua, ilman provokaatiota?
Palaa sivulle “Politiikka ja media”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

