Mielivaltainen huumetesti
Tuotantopäällikölle sakkoa yksityisyyden loukkauksesta
Tuotantopäällikkö määräsi työntekijälle huumetestin, koska tämä oli ollut sairaslomalla usean kerran saman vuoden aikana.
Oikeus tuomitsi päällikön sakkoon yksityisyyden suojan rikkomisesta
Työtekijää ei oikeuden päätöksen mukaan voi määrätä huumetestiin ilman perusteltua epäilyä huumeriippuvuudesta
ja siitä, että huumeilla on vaikutusta hänen työ- ja toimintakykyynsä.
Vaasan hovioikeus vahvisti joulukuussa Jyväskylän käräjäoikeuden tuotantopäällikölle yksityisyyden suojan rikkomisesta antaman 960 euron suuruisen sakkotuomion ja määräsi päällikön maksettavaksi todistelukulut sekä työntekijän oikeudenkäyntikulut, jotka hovioikeuden osalta olivat yli 4 000 euroa.
Päätöksellään hovioikeus vahvisti, että työntekijää ei voi määrätä huumetestiin mielivaltaisesti.
Perustuslaki suojaa mielivallalta
Ratkaisuaan hovioikeus perusteli ihmisen perustuslakiin sisältyvällä oikeudella henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen,
joka suojaa muun muassa henkilöön kohdistuvilta tarkastuksilta ja pakolla toteutettavilta lääketieteellisiltä toimenpiteiltä.
Huumeiden käytön torjunta sekä henkilöiden ja yleisen turvallisuuden takaaminen voi hovioikeuden mielestä muodostaa painavan tarpeen rajoittaa perusoikeutta.
Se ei hovioikeuden merkitse kuitenkaan kaikkien työntekijöiden testausoikeutta.
Vähemmän puuttuvia keinoja on hovioikeuden mukaan ensin harkittava.
Työpaikalla huumeiden vastainen ohjelma
Työpaikka, jossa huumetestitapaus sattui, kuuluu isoon konserniin, jossa on käytössä huumeiden vastainen ohjelma.
Kyseisessä ohjelmassa mainitaan muun muassa, että huumeiden käytön tavallisia merkkejä voivat olla lyhyet toistuvat poissaolot,
myöhästelyt, heikentynyt työsuoritus, keskittymisvaikeudet, nopeat mielialavaihtelut, valehtelu, rahapula sekä huumeiden käyttöä puolustelevat asenteet.
Ohjelman työsuhteen aikana tehtäviä huumausainetestejä koskevassa kohdassa edellytetään, että mikäli perustellusti epäillään, että henkilö on huumeiden vaikutuksen alainen tai niistä riippuvainen, asiasta keskustellaan hänen kanssaan todistajien läsnä ollessa.
Perusteltu epäily voi ohjelman mukaan perustua työantajan tai toisten työntekijöiden havaintoihin työntekijän käyttäytymisestä, asiakkaalta saatuun palautteeseen tai muihin luotettavana pidettäviin tietolähteisiin.
Ohjelman mukaan kieltäytyminen huumetestistä merkitsee sitä, että henkilön kohdalla työsuhteen edellytyksiä ei enää ole ja työsuhde päättyy.
Huumeohjelman lisäksi työpaikalla on käytäntö, jonka mukaan työntekijän oltua saman vuoden aikana viisi kertaa sairaslomalla tämä kutsutaan puhutteluun, jossa hänen sairaslomatilanteensa käydään läpi.
Flunssan sairastanut pakotettiin huumetestiin
Tuotantopäällikkö perusteli määräänsä huumetestiä työntekijän usealla lyhyen ajan sisälle osuneella äkillisellä sairaslomalla.
Puhuttelutilaisuudessa työntekijä esitti todistajien mukaan luotettavan selvityksen sairauspoissaoloista, joista työnantajalle oli myös toimitettu lääkärintodistukset. Sairaslomalla työntekijä poti polveaan sekä sairasti sitkeää flunssaa, joka parani vasta antibioottikuurilla.
Asiallisesta selvityksestä huolimatta työntekijä määrättiin puhuttelusta suoraan huumetestiin vakavampien toimien uhalla.
Myöhemmin käräjäoikeudessa tuotantopäällikkö käytti lisätodistetta, jonka mukaan työntekijä olisi nähty ravintolassa ja ”silmät oli seisoneet päässä”.
Itse oikeudessa kuultu silminnäkijä ei pitänyt tapausta käsiteltävän asian kannalta oleellisena.
Oikeus tulkitsi tapahtuman viittaavan enemmän alkoholin nauttimisen seurauksiin kuin huumeiden käyttöön.
Päälliköltä törkeää huolimattomuutta
Hovioikeus katsoi, että tuotantopäällikkö oli törkeästä huolimattomuudesta vastoin lakia velvoittanut työntekijää esittämään todistuksen huumetestistä ja syyllistynyt yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain rikkomiseen.
Oikeus totesi päällikön tehneen huumetestiin määräämisestä jo ennen työtekijän kuulemista, vaikka lain mukaan ensisijainen tietolähde on työntekijä itse.
Oikeuden mukaan päällikön menettely osoittaa, ettei hänellä ollut tarkoituskaan selvittää asiaa työntekijää kuulemalla.
Työntekijän paperit puhtaat
Hovioikeus yhtyi käräjäoikeuden tulkintaan, jonka mukaan huumetestaus ei ollut välttämätön työntekijän työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi.
Hänen ei oikeuden mukaan missään vaiheessa edes epäilty olleen työssä huumausaineiden vaikutuksen alaisena.
Hänen työnsä oli moitteetonta, eikä hänen käyttäytymisessään ollut merkkejä huumausaineiden vaikutuksesta.
Myös työnantajalle toimitetut lääkärintodistukset olivat asianmukaisia ja kunnossa.
Käräjäoikeus muistutti, että työnjohdolla olisi ollut huumausainetestin sijasta ollut käytettävissään muita ja ensisijaisempia keinoja selvittää sairauslomien ja niiden syiden vaikutusta työtehtävien suorittamiseen.
Epäillessään työntekijän kykyä selviytyä työstä tehtaan johdolla olisi ollut mahdollisuus pyytää työterveyslääkäriltä selvitystä työhön soveltuvuudesta.
Oikeus totesi myös, että työntekijän sairaudet ja hänen niihin saamansa lääkitys oli ollut koko ajan työterveyshuollon tiedossa.
Kuin pisteeksi i:n päälle, myöskään huumetesti ei antanut viitteitä työntekijän huumeriippuvuudesta tai edes niiden käytöstä.
http://www.puuliitto.fi/index.php?m=6&s=1&id=4005
