Hamput hyötykäyttöön

Sana on vapaa.
Kapina-Apina
Viestit: 129
Liittynyt: 12.5.2004

Hamput hyötykäyttöön

ViestiKirjoittaja Kapina-Apina » 4.7.2005 13:55

Tervehdys

En muista vahaan aikaan kaydyn keskustelua hampun muista hyotokayttotavoista kuin laakinnallisesta kaytosta, niin ajattelin aloittaa ketjun missa voitaisiin jakaa tietoa hampun hyotykaytosta suomessa ja pohdiskella mita kaikkea hampulla voi suomessa saada aikaan. Pohjustuksena sanottakoon etta eilen jostain syysta asia alkoi kovasti mietityttamaan ja mika olisi ollut normaalisti liskojen yo, tuottikin monta ideaa ja visiota.

Nyt kun innosta virittyneena aloin etsia TIETOA ja TOTUUTTA niin ensimmaisten linkkien joukossa silmiini osui http://users.lycaeum.org/~sky/data/hempfaq1.html

Vanhaa tietoa (vanhahan hamppu nimenomaan on) joillekkin, mutta sopivan selkeaa tekstia kaikille lukea ja auttaa suhteuttamaan hampun takaisin kasviksi kasvien joukkoon.

Aloitanpa pohdiskeluni hampun mahdollisuuksista ravintona. Hapeakseni taytyy myontaa etta en ole ikina syonyt hampunsiemenia. Makuelamysten sijaan olen kokeillut mita elamyksia laakehampulla on tarjottavanaan syotyna. Siemenia olen muutaman istuttanut, ja todennut kuinka hammastyttava hampun kasvu voi olla.
Linkkiesimerkki: http://www.lassilantila.fi/luomu10.html
Eli kympin kilo hampunsiemenista. Onkos tuo nyt kallis vai ei?
Viela pitaisi loytaa tietoa etta miten kasvattaisin itse hamput ravinnokseni. Ja muiden ravinnoksi. Lahinna uupuu tieto lajikkeista ja siemententuotannosta. Taas linkki, vanha tuttu http://www.isoaidinkasvit.fi/kasvit/22/2202vham.htm
200 g 6,72 €. Tassa on ilmeisesti kaypa lajike ainakin kuidun tuottoon, mutta enta ravinnoksi? Tuottaisivatko nuo aiemman linkin syotavaksi tarkoitetut siemenet satoa? Oletanko oikein etta pistamalla peltoon oikeaa lajiketta tuottaisin samalla siemenia seuraavalle vuodelle istutettavaksi?

En viela tarkemmin paneudu suunnitelmani yksityiskohtiin, mutta jos saan hommat rullaamaan, niin hamppujen varsille eli kuitumateriaalille olisi kayttajia ja siemenet tulisivat tavallaan sivutuotteena. Taman ilmaisen ravinnon nakisin tietenkin mielellani rikastuttavan mahdollisimman monien ruokavalioita. Ainakin omaani.

Tuotekehittelyahan hampulle on tehty muutama tuhat vuotta, eli taysin valmiit tuotteet vain pitaisi sitten kaupallistaa, siina mittakaavassa mihin vain riittaa rahkeet.

Nojuu, vaihdetaanpa sitten aihepiiria hiukan. Eli mennaan poliittisempaan suuntaan.

Energiapolitiikka tuntuu olevan talla hetkella aiheuttavan aika lailla sekasortoa mantereella kuin mantereella. Fossiilisten polttoaineiden vuoksi kaydaan sotia, ilmaston lampenemisesta kiistellaan ja ketaan ei huvita maksaa €1,30 bensalitrasta. Monien mielesta Irakiin mentiin oljyn vuoksi ja sotaa hiljaa alkuvaiheessa puoltaneidenkin mielessa kimmelsi halpa bensa. Kuinkas asiat onkaan. Oljy on kalliimpaa kuin koskaan, ja sen seurauksena "Exxon Mobil lands at the top our list of America's most profitable companies for the second year in a row with $21.5 billion in profits. Two other petroleum refiners—ChevronTexaco and ConocoPhillips—also made the list"

Sovelletaanpa sitten hieman kansantaloustiedetta. Hintahan nousee kysynnan myota. Tassa vaiheessa kun kukaan ei mietikkaan vaihtoehtoja oljylle, niin kysynta on tapissa koko ajan ja hinta ei nailla nakymin tule alas koskaan. Hamppuhan tarjoaisi vaihtoehdon lukemattomiin sovelluksiin missa oljy on huonoin mahdollinen vaihtoehto esimerkiksi kierrattamattomyytensa vuoksi; mm. muovit. Mita suuremman osan oljyn tarpeesta saisi korvattua hampulla, sita halvempaa olisi bensa. Tamanhan luulisi vetoavan suuriin joukkoihin joiden paan kaantaa simppelit itsea koskevat asiat. Paaajatuksena olisi siis: pistetaan oljy kilpailemaan reiluilla saannoilla asemastaan, korvataan tuhoisimmat kayttotarkoitukset hampulla, nipistetaan hiukan Royal Dutch Shellin ja Exxonin miljardivoitoista, ja alistetaan ne siihen asemaan missa ne ilman valtionterrorismia olisivatkin: myymassa halpaa bensaa yksityisautoilijoille ja lentomatkustajille. Raskas maantieliikennekkaan ei tunnu enaa niin kauhealta ajatukselta jos se kulkisi hampun voimalla.

Poukkoillaampa taas aiheesta toiseen, eli tekstiili- ja paperiteollisuuteen. Paperilakkohan meilla juuri oli; syita en osaa kuin kuvitella, pitemmalla aikavalilla ei kuitenkaan vaikuta hyvalta, vaikka sopu saatiinkin aikaan.
Linkkia kehiin: http://www.kaapeli.fi/visio/metsa/suunta/ekoohj4.html

Pitemman aikaa ollaan hiukan lyhytjanteisesti siis hoidettu koko homma ja nyt ollaan siina vaiheessa etta suomessa tyo alkaa kaymaan liian kalliiksi ja "suomalaiset" paperifirmat haalii voittonsa venajan tai amazonin puista. Suomessa kuitenkin koko sodanjalkeisen ajan ollaan panostettu koulutukseen ja tuotettu riittavasti osaajia hoitamaan ja tekemaan niita paperikoneita joita nyt viedaan ympari maailmaa. Mitas sitten kun se vaha paperintuotanto mita suomessa on jaljella hoidetaankin minimaalisella tyovoimalla ja ajetaan pikkuhiljaa alas. Niita osaajia on senkin jalkeen ja mielestani siina olisi mahdollisuus investoimalla ja lyomalla viisaat paat yhteen vaihtaa painopistetta, niin etta suomi olisikin seuraavaksi maailman paras hamppupaperin tuottaja.

Nyt alkaa kysymyksia virrata taas.. Eli mihin tahoon kannattaisi ottaa yhteytta jos haluaisi esimerkiksi naita mahdollisuuksia suomen mittakaavassa puntaroida?

Seuraavaksi otan selvaa miten EU tukee talla hetkella hampunkasvatusta ja mika on tuettu hinta kuituhampulle.

Tekstiilit jai viela kaymatta lapi, mutta palaan aiheeseen kohta. Jos jollain on tietoa niin: Missa hinnoissa kiinasta tai euroopasta tuotettu hamppukangas liikkuu? Tehdaanko suomessa hamppuvaatteita missaan?

Kapina-Apina
Viestit: 129
Liittynyt: 12.5.2004

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja Kapina-Apina » 6.7.2005 15:38

Noniin, oli tarkoitus jatkaa tasta jo aiemmin, mutta paasi itseltakin aihe unohtumaan hiukan.

Eli selvittelin tata teollisuudenhaaraa pikkuisen ja kerron siita nyt vahan. Eli EU todellakin tukee hampunkasvatusta, ja on ottamassa varaslahdon jenkkeihin nahden. Viljely ja jalostamot ovat harvassa ja paaosin keski-euroopassa. Tarkkaa tietoa siita en viela loytanyt etta kuinka kannattavaa tama suomessa olisi, mutta asiaa tutkitaan. http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw/?${BASE}=wwwtuike&${THWIDS}=69.53/15916&${HTML}=docu&${SNHTML}=nosyn&${THWURLSAVE}=53/15916

http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/p ... ppala.html

Itselle tuli mieleen lahinna hampun kasvatuksen helppouden vuoksi se etta jonkunmoisen hamppu-osuuskunnan perustaminen ei vissiin pitaisi olla ihan mahdoton idea. Ensi kesana toivon mukaan saan muutaman aarin itse ihan kokeilumielella kasvatettua.

Tallainen tuli myos vastaan. Vahan yksinkertaistettu ohjeistus, mutta eipa tasta haittaakaan ole jos kaupanpitajan ura kiinnostaa. http://www.cannabisculture.com/backissu ... store.html


Juu anyway. Palataanpa noihin hampputuotteisiin mita nykyaan on tarjolla. Kayttaako kukaan esimerkiksi hamppu-kauneudenhoitotuotteita? Nykyisellaanhan ne ovat paaasiassa petrooliteollisuuden tuotteita. Kovin kummalta tuntuu luonnollista kosteutta ja kiiltoa tavoitella synteettisilla yhdisteilla kun luonnollisiakin vaihtoehtoja on. Itse ajattelin pistaa nyt ainakin shamppoot, hoitoaineet ja kosteusvoiteet vaihtoon.

Pistakaa linkkeja jos tiedatte jotain hamppukauppoja netissa. Halpuus, laaja tuotevalikoima ja nopeat maksu ja toimitusmahdollisuudet olis kivoja.

http://www.thehempshop.co.uk/ vaikuttaa ihan jees kaupalta

...

Avatar
Vihreevoima
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 1649
Liittynyt: 18.10.2006

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja Vihreevoima » 9.11.2006 1:21

Kapina-Apina:
Eli mihin tahoon kannattaisi ottaa yhteytta jos haluaisi esimerkiksi naita mahdollisuuksia suomen mittakaavassa puntaroida?


Itse olen kaavaillut kirjoittavani Pääministerillemme, matti Vanhaselle. Nyt olisi hyvä aika iskeä, sillä se tuntuu innostuneen bioenergiasta. En kuitenkaan ole kokenut omaavani ainakaan vielä tarpeeksi tietoa asiasta. Sellainen mutu minulla kyllä on, että oikein prosessoituna (tai edes vähän sinne päin) hampusta saataisiin kannattava bioenergian lähde. Sivutuotteena sitten saataisiin kuitua ja siemeniä, jotka aikaisemmin olivat päätuotteita, ja saattaisivat sellaiseksi muodostua nykyäänkin (terveys, bio-lujitemuovituotteet). Noh, "luonnollinen" kehitys lienisi kuitenkin päistäreiden ottaminen bio-energian (etanoli, yms) tai bio-muovien raaka-aineeksi, jolloin tämä rokottaisi päistäreiden käyttöä paperinvalmistuksessa. Muuta ratkaisua ei olisi, kuin pistää ruohoa lisää kasvamaan.

Pääasia, että saataisiin mahdollisimman arvovaltainen henkilö hieman herättelemään maatalouttamme ja hampunviljely saataisiin kunnolla käyntiin (itse asiassa hampun viljelijöiden määrä kyllä näkyy lisääntyvän). Kuten yleisesti tiedossa, todelliset voitot (jotka ovat mittaamattomia), voidaan saavuttaa vain, jos hamppua viljellään suurella alalla, ja sato korjataan ja prosessoideen koneellisesti (,mikä ei ole kannattavaa pienviljelyssä).

Hamppu on niin valtava luonnonvara, että se kun lähtee kasvamaan, niin siinä jää rikkaruohot ja muut lakoon - aivan kuten käy muille valtioille yhden valtion teollistaessa hampunkasvatuksen kaikessa laajuudessaan. Parasta kaikessa on, että USA (joka on maailman suurin hampputuotteiden tuoja), möhläsi poistaessaan kielestään sanat "hamppu" ja "kannabis" korvaten nämä meksikolaisella tappajaruoholla, eli "marijuanalla". Mitäkö tästä seuraa? Noh, eipä muuta kuin että USA:ssa hampun viljely on kielletty, toisin kuin Suomessa. HAHAAA!!!! Noh, eiköhän se USA:kin kieltäisi kieltolakinsa olemassaolon ja alkaisi kasvattaa hamppua, sillä jos vaihtoehtona on banaanivaltio tai hamppuvaltio, niin kyllä kapitalisti valitsee sen, mistä saa suuremman tulon. Noh, koko maailma alkaisi kasvattaa hamppua - maailma pelastuisi. Sademetsät pelastuisi. Öljy-yhtiöille kävisi kehnosti. Paperiteollisuudelle voisi käydä erinomaisesti jos se hyväksyisi muutoksen. Maanviljelys kukoistaisi. Nälänhätä poistuisi. Ja ennen kaikkea, joka puolella olisi niin paljon hamppua, ettei kukaan enää rinnastaisi kannabista huumeeseen - ei ainakaan kerralla kaikkiin huumeisiin. Ja ihmiset nauttisivat luontoäidin antimista.

Tai sitten ehkä luovun kunnianhimoisista ajatuksistani ja keskityn vain omaan itseeni ja läheisiini ja alan viljellä hamppua pyrkimyksenäni tienata sillä mahdollisimman paljon rahaa. Olisi sekin kunnon pyllistys nykyiselle päihdepolitiikalle.

Ja täytyypä sanoa, että Kapina-Apinalla on todella A -luokan kirjoituksia. Selailkaapa muutkin.

Avatar
reijo hiller
3 tähteä
3 tähteä
Viestit: 2717
Liittynyt: 22.2.2004

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja reijo hiller » 9.11.2006 9:02

En itsekään paljoa tästä aiheesta tiedä, mietityttänyt on kyllä paljon, mutta juttelen nyt jotain lämpimikseni.

Toivottavasti kunnianhimoisemmatkin visioijat ymmärtävät, että hamppu ei tässäkään muodossa oikeasti sentään pelasta maailmaa :P (jos on varma pelastuksesta, taustalla lienee liikaa luettua tai poltettua Jack Hereriä). Nälänhädät, likaiset juomavedet, tarttuvat taudit ja huonon poliittisen hallinnan synnyttämät levottomuudet eivät yksinkertaisesti hampulla tai millään muullakaan yksittäistoimella parane.

(Tässä vaiheessa toivon, että lukija on ymmärtäen hylännyt ajatuksen maailman pelastumisesta hampulla; pääsemme asiaan.)

hampusta saataisiin kannattava bioenergian lähde. Sivutuotteena sitten saataisiin kuitua ja siemeniä


En ole varma, mutta käsittääkseni "kaiken kerääminen" olisi teknisesti pieni ongelma. Energiakäyttöön kasvi menee melkein kokonaan, mutta kuidut pitäisi Suomessa mieluusti lepuuttaa talven yli pellolla. Siementen koneellisesta keruutavasta en tiedä. Ilmeisesti kaikkien kolmen yhdistäminen samaan prosessiin (kohtuullisen tehokkaasti) ei ole kovin helppoa, mutta se ei sinänsä ole ongelma; oli prosessi mikä tahansa, prosessijätteet energiakäyttöön ja jos energiahampun käyttö antaa myöden niin energiahampuista joko siemenet tai osa kuiduista menisi muualle hyötykäyttön prosessista riippuen.

Luultavasti pellot kannattaa pitää kuitenkin jollain tavalla erikoistuneina - kuitua toisaalla, siemeniä toisaalla ja energiapelto kerää näiltä kenties ne jätteet energiakäyttöön.

Kuten yleisesti tiedossa, todelliset voitot (jotka ovat mittaamattomia), voidaan saavuttaa vain, jos hamppua viljellään suurella alalla, ja sato korjataan ja prosessoideen koneellisesti (,mikä ei ole kannattavaa pienviljelyssä).


Tässä on pieni ongelmakohta, jonka kohdalla on ehkä syytä olla tarkkana. Nykyinen maatalouden koneellistaminen ajaa pienempiä tiloja kannattamattomiksi, samalla yhä pienemmät tilat on täysin koneellistettu maanviljelijän yksityisomistukseen menevillä laitteilla - ja loppujen lopuksi tilojen koosta riippumatta Pohjanmaalla on viiden kilometrin välein puimuria ja traktoria, jokaisella maajussilla omansa, ja laitteiden mitattu yhteisarvo liikkuu miljoonissa ja ympäristörasitus (valmistus+käyttö) ties missä. Kenties vierekkäiset pientilat yhteisellä laitteistolla kykenevät toimimaan isomman tilan rinnalla kilpaillen? (En tiedä.) Ylisuuret, mittaamattomia voittoja tuottavat ja silti yksityisomistetut viljelyalat kasvattavat eriarvoisuutta - mutta toisaalta, ehkä isomman tilan voi jollain tavalla yhteisomistaa.

Hampulla on energiakasvina käsittääkseni monipuolisemmat käyttömahdollisuudet kuin esim. ruokohelvellä, ehkä jopa parempi energia-arvo (ruokohelvellä 25 MWh / hehtaari ja hampulla käsittääkseni 6-12 tn/ha ja 5 MWh / tn -> 30-60 MWh /hehtaari).

Bioenergian suhteen spekuloidaan, kannattaako (ja paljonko) sille omistaa omaa varta vasten varattua peltotilaa. Kuitenkin tarvitsemme ruokaa, mieluusti hyvin omavaraisen maatalouden tulevina epävarmuuden aikoina - ja tarvitsemme myös paljon metsää (emme paperiteollisuuteen vaan huoltamaan ilmanlaatua, biodiversiteettiä, mielenterveyttä jne.). Bioenergia "varta vasten viljeltynä" ei myöskään ole lopulta erityisen tuottavaa sen varaamaan pinta-alaan nähden, kun verrataan vaikka aurinkopaneeleihin.

Tämän vuoksi mielestäni bioenergian tärkeä rooli onkin olla hyödyntämässä tuotantoketjun hukkapaikkoja: viljelyalueiden lähelle vesistöjen viereen (bioenergiahyöty + vesistöjen suojelu rehevöitymiseltä + maan sitominen) ja esimerkiksi kesantopeltojen avaajana (bioenergiahyöty + maanparannushyöty).

Hienoin homma olisi koota asiasta tietopaketti, joka lähetetään alkuun esimerkiksi:
- pääministerille
- ympäristöministerille (Enestam)
- ympäristövaliokunnan vars. jäsenille (17 kpl) (tärkeä, tekee mietinnöt!)
- maa- ja metsätalousministerille (Korkeaoja)

Tuon tietopaketin tulisi vastata mm. kysymyksiin: Miksi haluamme tuoda asian esiin? Miksi kasvina juuri hamppu? Mitä todellista hyötyä hampusta voidaan saada Suomessa irti? Paljonko tätä hyötyä voidaan saada? Miksi hamppu olisi nykyisiä tai tulevaisuuden kilpailevia vaihtoehtoja parempi? Miten tuotantoprosessi laitetaan käyntiin mieluiten nopein investointituotoin tai pienin investoinnein tai varmoin tuotoin? Mistä saa tarvittavan tietotaidon asiaan perehtymiseen tai käyntiin laittamiseen? (Ja näihin kaikkiin liittyvät laskelmat.)

Tästä tiedonlevityksestä Edwin ainakin puhui hiljattain jossain ketjussa (ilmastonmuutosketju ainakin?).

Avatar
punkki68
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 565
Liittynyt: 17.3.2006

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja punkki68 » 9.11.2006 15:05

http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/pohhamppuhistoria.html kirjoitti:Terveen talonpoikaisjärjen nimissä on todettava, ettei kuitukasvien, erityisesti hampun viljelyn laajamittainen elvyttäminen ole helppoa ainakaan pikaisesti. Maatalaloushistoriamme tarjoaa paljon esimerkkejä kuihtuneista ja merkityksensä menettäneistä tuotannonaloista ja tuotteista. Tälläisia ovat hampun ohella mm. aikanaan niin yleinen vuohenpito, pitkälti myös lammastalous, tattarin ja nauriin viljely, lanttujen ja ruhujuurikkaiden käyttö karjanruokinnassa jne.

Kerran jo kuihtunutta, työlästä ja heikosti kannattavaa tuotannonalaa on vaikea elvyttää. Tästä on esimerkkejä myös teollisuuden ja käsityön puolelta. Tuoreiden tietojen mukaan jopa rukiinviljely, jonka pitäisi olla suomalaisen viljely- ja ruokakulttuurin ja koko kansankulttuurinkin kannalta sentään pyhä asia, näyttää nyky EU-Suomessa uhatulta. Ilman lainsäädöllisiä esteitäkin hampunviljelyn elvyttäminen vaatisi historian opetusten valossa uudenlaisten taloudellisten ja ekologisten aatteiden ja keinojen läpimurtoa suomalaisessa maataloudessa ja teollisuudessa.

Lähde: Hamppu kulttuurikasvina
Hankasalmen hamppuseminaari 1995
Fil.maist Erkki Laitinen


tämä on runsaat kymmenen vuotta vanha.
voitaisiin (voidaanko? näyttääkö siltä?) ajatella, että kärjistyvät ilmastolliset, ekologiset ja sosiaalistaloudelliset ongelmat alkaisivat pakottamaan tuohon uudenlaisten taloudellisten ja ekologisten systeemien etsintään ja kokeiluun.

maatalous (huuups, tiedän siitä liian vähän) on tällä hetkellä alistettu rahalle eli pääoman arvonlisäykselle. pääasiallinen tarkastelunäkökulma on aika puhtaasti taloudellinen. ekologisuus, omavaraisuus ja paljon puhuttu "ruokahuolto" eli "kriisivalmius" ovat todellakin enemmän sanoja kuin tekoja.

nykyinen mittarien mittari eli bruttokansantuote (GNP = Gross National Product / Gross Domestic Product) muuttaa kaiken rahalla mitattavaksi ja näennäisen helposti laskettavaksi.

kanadalaiset ovat kehittäneet tarkoituksiimme paremmin sopivan eli "todellisen kehityksen indeksin" (GPI = Genuine Progress Index, http://gpiatlantic.org/gpi.htm ):

“Since the GDP measures only the quantity of market activity without accounting for the social and ecological costs involved, it is both inadequate and misleading as a measure of true prosperity. Policy-makers, economists, the media, and international agencies should cease using the GDP as a measure of progress and publicly acknowledge its shortcomings. New indicators of progress are urgently needed to guide our society...The GPI is an important step in this direction.”[2]

"The things we measure and count — quite literally — tell us what we value as a society and determine the policy agendas of governments. The Genuine Progress Index (GPI) presents a better way to measure our societal progress and wellbeing. The GPI assigns explicit value to environmental quality, population health, livelihood security, equity, free time, and educational attainment. It values unpaid voluntary and household work as well as paid work. It counts sickness, crime and pollution as costs not gains. The GPI can provide a more complete and accurate picture of how Canadians are really doing."

anteeksi pitkät lainaukset, mutta mikäli uudestisyntyvää hamppuvaurautta tarkasteltaisiin GPI:n läpi, sehän voisi olla jopa kannattavaa - kuten myös rukiin viljely. :)

Avatar
Vihreevoima
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 1649
Liittynyt: 18.10.2006

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja Vihreevoima » 9.11.2006 19:26

Toivottavasti kunnianhimoisemmatkin visioijat ymmärtävät, että hamppu ei tässäkään muodossa oikeasti sentään pelasta maailmaa (jos on varma pelastuksesta, taustalla lienee liikaa luettua tai poltettua Jack Hereriä).


Noh, oikeastaan toi tuli kirjoitettua kieli poskella, hyväntahtoisena provona. Ja hieman samalla linjalla taidan jatkaa tässä viestissä, siis ainakin yrittää…

Nälänhädät, likaiset juomavedet, tarttuvat taudit ja huonon poliittisen hallinnan synnyttämät levottomuudet eivät yksinkertaisesti hampulla tai millään muullakaan yksittäistoimella parane.


Tuon luettelon ongelmista ainakin nälänhätä, ja likaiset juomavedet on selätettävissä hampulla. Siis teoriassa. Ihmisen itsekkyys tosin tehnee tämän mahdottomaksi?

(Tässä vaiheessa toivon, että lukija on ymmärtäen hylännyt ajatuksen maailman pelastumisesta hampulla; pääsemme asiaan.)


Kyllä. Silti se on paras tähän asti esitetty ratkaisu, jolla maailman pelastumista voidaan edes yrittää.

En ole varma, mutta käsittääkseni "kaiken kerääminen" olisi teknisesti pieni ongelma.


Toki. Se oli ongelma jo 30 luvulla, ja siihen keksittiin sen ajan state-of-art ratkaisu, decorticator (vai mikä hamppupuimuri olikaan). Tosin tuon masiinan keksiminen säikäytti Hearstin ja muut paskapäät niin pahanpäiväisesti, että sen jälkeen USA:ssa hampun viljely onkin ollut kiellettyä. Koska kyse on maailman merkittävimmästä viljelykasvista, uskallan väittää, että kuluneena seitsämänäkymmenenä vuotena hamppupuimuria oltaisiin kehitetty merkittävästi (sekä hampputeollisuutta). Todennäköisesti kehitys olisi ollut suhteellinen muiden merkittävien keksintöjen kehittymiseen samana aikana, kuten esimerkiksi telefoonin. :P

Energiakäyttöön kasvi menee melkein kokonaan, mutta kuidut pitäisi Suomessa mieluusti lepuuttaa talven yli pellolla.


Kyllä sillä Decorticatorilla taidettiin ajella ihan normaalisti sato pakettiin sitten kun sato oli valmis. Ja kuitu oli erinomaista.

Siementen koneellisesta keruutavasta en tiedä. Ilmeisesti kaikkien kolmen yhdistäminen samaan prosessiin (kohtuullisen tehokkaasti) ei ole kovin helppoa, mutta se ei sinänsä ole ongelma;


Jees, mutta pirun mielenkiintoinen tekninen ongelma se ainakin on. Parimetrinen monihaarainen tahmeaa pihkaa sisältävä kasvi, jossa kuitu ja päistäreet ovat ikävästi kiinni toisissaan ja siemenet jemmassa ties missä. Mutta ei se sellainen ongelma ole, etteikö ihminen niin halutessaan sen ratkaisisi.

oli prosessi mikä tahansa, prosessijätteet energiakäyttöön ja jos energiahampun käyttö antaa myöden niin energiahampuista joko siemenet tai osa kuiduista menisi muualle hyötykäyttön prosessista riippuen.


Näinhän se homma menee, mutta nyt tässä tapauksessa tartuin tuohon Vanhasen bioenergiainnostukseen, jonka avulla hamppua voisi lobata Pääministerille. Huono asia se kun ei kai mitenkään voi olla, että hampunveljely lisääntyisi Suomessa?

Luultavasti pellot kannattaa pitää kuitenkin jollain tavalla erikoistuneina - kuitua toisaalla, siemeniä toisaalla ja energiapelto kerää näiltä kenties ne jätteet energiakäyttöön.


Näin on, ja Jack Hererin mukaan myös pelkässä kuitutuotannossa kannattaa niittää sato neljässä vaiheessa ja pitää nämä sadot erillään jotta saadaan eri tarkoituksiin parasta mahdollista kuitua. Tosin taitaa nykyään olla niin, että hampunveljelijän kannattaisi erikoistua sellaisen kuitu-mixin viljelyyn, jolla tuntuu olevan eniten markkinaimua.

Tässä on pieni ongelmakohta, jonka kohdalla on ehkä syytä olla tarkkana. Nykyinen maatalouden koneellistaminen ajaa pienempiä tiloja kannattamattomiksi, samalla yhä pienemmät tilat on täysin koneellistettu maanviljelijän yksityisomistukseen menevillä laitteilla - ja loppujen lopuksi tilojen koosta riippumatta Pohjanmaalla on viiden kilometrin välein puimuria ja traktoria, jokaisella maajussilla omansa, ja laitteiden mitattu yhteisarvo liikkuu miljoonissa ja ympäristörasitus (valmistus+käyttö) ties missä. Kenties vierekkäiset pientilat yhteisellä laitteistolla kykenevät toimimaan isomman tilan rinnalla kilpaillen? (En tiedä.)


Noh, USA:ssa silloin kun siellä vielä sai viljellä hamppua, hamppupatruunat olivat teollistamassa koko prosessia siemenestä taloiksi, autoiksi, muoveiksi, polttoaineeksi, räjähdysaineiksi. Itse asiassa he olivat tekemässä sitä samaa, minkä DuPont teki mahdolliseksi saattamalla hampun laittomaksi (ja samalla likasivat maailman). Ja hampunjalostusprosessin ydin tuohon aikaan oli mekaaninen hampunniittomasiina, joka oli kallis ja niitä oli vain muutamia koko USA:ssa. Ne toimivat alueellisesti ja ne siirrettiin maanteitse seuraavaa plantaasia paketoimaan. Siis hamppupuimurin omistaja voisi olla itsenäinen yrittäjä siinä kuin nykyään kuorma-autoilija. (Toki myös hamppukolhoosi todennäköisesti kykenisi ostamaan niittokoneen.) Hamppua kun ei tarvitse kaikkien viljelijöiden niittää samalla seisomalla. Se on niittoaikataulujen suhteen paljon joustavampi kuin tavanomaiset kasvit. Näköjään kun edes pienet yöpakkaset / hallat eivät näy haittaavan hamppusatoa.

Ylisuuret, mittaamattomia voittoja tuottavat ja silti yksityisomistetut viljelyalat kasvattavat eriarvoisuutta - mutta toisaalta, ehkä isomman tilan voi jollain tavalla yhteisomistaa.


Noh, itse näen tämän teollisuusalan suuret voitot kertyvän suuren lisä-arvon tuotteista, kuten laadukkaista biohajoavista hamppu(lujite)muovituotteista tai sitten muista innovaatioista, kuten hamppubetonisista hirsijäljitelmätaloista :yes: (nyt ollaan vaarallisilla vesillä, kohta ehdottanen tekonahkatakin valmistamista hampusta, joka sekin on muuten aika helppoa :roll: ). Toki sekin on mielestäni selvä, että hampunviljely lisää maanviljelijän tuloja, koska se tuottaa parhaimman sadon pienimmällä vaivalla. Hamppu ei ymmärtääkseni oikein voisi ainakaan lisätä eriarvoisuutta nykyisestä….

Hampulla on energiakasvina käsittääkseni monipuolisemmat käyttömahdollisuudet kuin esim. ruokohelvellä, ehkä jopa parempi energia-arvo (ruokohelvellä 25 MWh / hehtaari ja hampulla käsittääkseni 6-12 tn/ha ja 5 MWh / tn -> 30-60 MWh /hehtaari).


En tiedä, pitäisi noita kaikenlaisia lukuja kaivaa itsekin jostain kun ehtisi. Mutta sen tiedän, että hamppuvoimalaitoksien johtajat ovat hyvin tyytyväisiä polttaessaan hamppua -kukapa ei olisi-, sillä se pitää kattilan puhtaana. He haluavat hamppua heti lisää. Mutta maailmassa kasvaa vain rajallinen määrä hamppua ja se on hyvin haluttua.

Bioenergian suhteen spekuloidaan, kannattaako (ja paljonko) sille omistaa omaa varta vasten varattua peltotilaa. Kuitenkin tarvitsemme ruokaa, mieluusti hyvin omavaraisen maatalouden tulevina epävarmuuden aikoina - ja tarvitsemme myös paljon metsää (emme paperiteollisuuteen vaan huoltamaan ilmanlaatua, biodiversiteettiä, mielenterveyttä jne.). Bioenergia "varta vasten viljeltynä" ei myöskään ole lopulta erityisen tuottavaa sen varaamaan pinta-alaan nähden, kun verrataan vaikka aurinkopaneeleihin.


Kiitos huomautuksesta. Tosissaan tähän bioenergiaan tartuin lähinnä siksi, että se on nyt pinnalla, ja se avaa mahdollisuuksia. Mikäli halutaan maailmalle ruokaa ja maat haluavat omavaraisen maatalouden ja haluamme suojella sademetsiä, niin en voi mitenkään muuten kuvitella meidän ratkaisevan tätä ongelmaa kuin armottomalla hamputuksella. Bioenergiaan tarraaminen nyt alkaa itsestäkin tuntua vähän keppihevoselta…mutta so not, pääasia että hampun viljely lisääntyisi ja luonnon tuhoaminen vähenisi.

Tämän vuoksi mielestäni bioenergian tärkeä rooli onkin olla hyödyntämässä tuotantoketjun hukkapaikkoja: viljelyalueiden lähelle vesistöjen viereen (bioenergiahyöty + vesistöjen suojelu rehevöitymiseltä + maan sitominen) ja esimerkiksi kesantopeltojen avaajana (bioenergiahyöty + maanparannushyöty).


Nimenomaan. Lisäksi hamppua kannattaa kehitysmaitten tunkea niihin paikkoihin, mistä sademetsä on hakattu aavikon tieltä pois. Mikään muu kasvi tai toimenpide ei liene yhtä tehokas sademetsänjälleenkasvatin? Hampun hyödyt ovat mittaamattomat varsinkin kehittyville talouksille, joille se voi helposti tarjota kaiken mitä he tarvitsevat (ehkä vettä lukuun ottamatta, ja siihenkin ongelmaan hamputus auttaa.)

Noh, sitten nuo kovat kysymykset viestisi loppuosassa ovatkin aika pahoja. Mutta pirun tärkeitä kysymyksiä. Koitan vastata niihin nyt jotain ja palannen asiaan kun olen viisaampi.

Miksi haluamme tuoda asian esiin?
- Koska Pohjoisnavan jäätiköt on jo menetetty ja siitä tulee hirmuiset ongelmat. Etelämantereen jäätiköt ovat asiantuntijoiden mukaan mahdollista pelastaa, mikäli vähennämme nopeasti kasvihuonepäästöjen vapauttamista. Etelämantereen jäätiköiden tuhoutuminen tappaisi suurimman osan ihmisistä.

Miksi kasvina juuri hamppu?
- Koska hampunkasvatus on maailman paras tapa sitoa hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat tärkeinpiä kasvihuoneilmiön aiheuttajia. Hiilidioksidin sitominen tapahtuu lopettamalla puiden hakkuu paperiteollisuuden tarpeisiin ja sademetsät – maailman keuhkot – pelastuvat. Hiilidioksidia voidaan sitoa myös hamppubetonitaloihin ja muihin hamppubetonituotteisiin.

Mitä todellista hyötyä hampusta voidaan saada Suomessa irti?
- Voimme pelastaa paperiteollisuuden alkamalla valmistaa parempaa paperia halvemmalla. Hamppu kun on maailman paras sellunlähde. Hamppu tuottaa hehtaarilta yli 4 kertaa enemmän sellua kuin puu. Puussa on ligniiniä yli 3 kertaa enemmän kuin hampussa, joten hamppupaperin valkaisu on huomattavasti ympäristöystävällisempää ja halvempaa. Lisäksi voimme nykyisin valtiollisin voimavaroin helposti ottaa käyttöön hampputeollisuuteen liittyneet ’30 –luvun keksinnöt ja kehittää niitä eteenpäin. Biomuoveissa näyttäisi olevan mahdollisuudet loisteliaaseen liiketoimintaan.

Paljonko tätä hyötyä voidaan saada?
- Tämän minäkin haluaisin tietää (koputtaa kristallipalloaan) :wink:

Miksi hamppu olisi nykyisiä tai tulevaisuuden kilpailevia vaihtoehtoja parempi?
- Koska se on tehokkain uusiutuva luonnonvaramme. Lisäksi se lienee kaikkein ihmisystävällisin ja monikäyttöisin luonnonvaramme. Hampusta saa paremman vain geenimanipuloimalla hampun paremmaksi.

Miten tuotantoprosessi laitetaan käyntiin mieluiten nopein investointituotoin tai pienin investoinnein tai varmoin tuotoin? Mistä saa tarvittavan tietotaidon asiaan perehtymiseen tai käyntiin laittamiseen? (Ja näihin kaikkiin liittyvät laskelmat.)

- Ensin alkuun varmaankin selvittämällä, suostuuko paperiteollisuus alkaa tekemään hamppupaperia. (Jos ei suostu, niin olisi kliffaa jos puuselluteollisuuden hylkäämät laitokset voitaisiin käynnistää uudelleen hamppupaperilaitoksina.) Sitten pitäisi sopia hinta, jolla paperiteollisuus ostaa päistäreet. Kuidulle ja siemenille ei ole tällä hetkellä Suomessa niin suurta tarvetta, kuin täysimittaisesta hampunvlijelystä saataisiin, joten tulisi selvittää kuidun ja siemenien (tai siemenöljyn) maailmanmarkkinahinnat (tämän asian kyllä saa kaivettua esille esimerkiksi tämän viestin kirjoittamiseen kuluneella ajalla). Tietotaidon hampunviljelyyn saa maatalousoppilaitoksista (tai Suomen kannabisyhdistykseltä). Maatalousoppilaitoksissa näkyvät oppilaat viljelevän hamppua. Paperin valmistamiseen hampusta saa tietotaitoa lukemalla Gutenberg projektin, mutta toisaalta en suosittele sitä, sillä sen raportin käyttäminen liiketoimintaan ei ole halpaa, vaativat 20% rojaltteja. Mutta kyllä me suomalaiset osaamme paperimme itsekin tehdä. Hamppupuimurin rakenne ei vaikuta niin monimutkaiselta, etteikö sellaista suomalainen osaisi rakentaa.

- Laskelmat olisi kliffoja...Voisi kävellä suoraan rahoittajien luo pyytämään jokuista miljardia lainaa täysimittaisen hampunkasvatuksen aloittamiseksi. Mikäli Suomi ei suostuisi siihen, että joka puolella kukkii hamppua, niin sitten lienisi syytä kääntyä sopivan afrikan valtion puoleen.

Mutta aivan penteleellinen savottahan tuossa täysimittaisen hamputuksen käynnistämisessä olisi. Sitä en kiellä ollenkaan. Mutta on sitä isompiakin savotoita tässä maailmassa tehty, kuten saatu hamppu kiellettyä melkein koko maailmalta.

Edit: poistettu tarpeettomia "lainaus" -sanoja (joita oli tuplana) ja tuplarivinvaihtoja.

Avatar
punkki68
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 565
Liittynyt: 17.3.2006

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja punkki68 » 10.11.2006 2:35

reijo hitler kirjoitti:Toivottavasti kunnianhimoisemmatkin visioijat ymmärtävät, että hamppu ei tässäkään muodossa oikeasti sentään pelasta maailmaa :P (jos on varma pelastuksesta, taustalla lienee liikaa luettua tai poltettua Jack Hereriä).


tavallaan totta: tämänkaltainen jack herer x jack herer -sisäänristeytys saattaisi helposti tuottaa messiaanisia ajatuksia. sitä on varottava.

Vihreevoima kirjoitti:Mutta aivan penteleellinen savottahan tuossa täysimittaisen hamputuksen käynnistämisessä olisi. Sitä en kiellä ollenkaan. Mutta on sitä isompiakin savotoita tässä maailmassa tehty, kuten saatu hamppu kiellettyä melkein koko maailmalta.


mutta -
täysimittaista hamputusta kohtihan tässä ollaan pyrkimässä - komero, eekkeri ja ruukku kerrallaan.

kokonaisen maan - olkoonkin vaikka ?afrikassa? tai kokonaisen kunnan suomessa - hamputtaminen kerralla ja kansainvälisen valuuttarahaston auttavilla miljardeilla ostetuilla hamppupuimureilla vaikuttaa vanhan systeemin keksimiseltä uudelleen.

me hamputumme jo minkä voimme. voimme katalysoida jollain tavoin yleistä hamputtumista. siinä lienee ainakin piipullisen paikka.

Avatar
Vihreevoima
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 1649
Liittynyt: 18.10.2006

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja Vihreevoima » 14.11.2006 23:42

Ei ole mahdollista että olisin polttanut liian vähän, joten olen polttanut joko sopivasti tai todennäköisemmin liikaa. Siis en väitä ollenkaan, etteikö taustalla voisi olla liikapolttoa. Itse asiassa eilen päätin tehdä asialle jotain, eli vähentää.

Kirjaamani ajatukset ehkä olivat messiaanisia, mutta sanottakoon, ettei minulla ole minkäänlaista pyrkyä miksikään messiaaksi -ei edes hamppumessaiaaksi- vaikka sen toteutuminen olisi todennäköisyydellä 1/6 miljardia mahdollista.

Kenelle ja miksi kirjoitin niin kuin kirjoitin?
Kirjoitin silmälläpitäen esimerkiksi foorumia sattumalta selailevalle kemian alan sijoittajalle, joka on halukas ottamaan riskin, teollistamaan hampunviljelyn ja keräämään mahdollisesti tulevat mittaamattomat voitot - sekä siinä sivussa pelastaa maailman saastumiselta ja ohimennen tekee hampusta käytännössä tai kokonaan laillista. Tämä skenaario on ainakin minulle huomattavasti mieluisampi kuin se, että DuPont ottaa maailman hamppumarkkinat haltuunsa ylivoimaisen etulyöntiasemansa turvin sitten kun maapallolla ei ole enää muuta mahdollisuutta elää kuin pistämällä ruohoa kasvamaan. Nimittäin jos joku firma ei ansaitse rikastua hampulla, se on DuPont.

kokonaisen maan - olkoonkin vaikka ?afrikassa? tai kokonaisen kunnan suomessa - hamputtaminen kerralla ja kansainvälisen valuuttarahaston auttavilla miljardeilla ostetuilla hamppupuimureilla vaikuttaa vanhan systeemin keksimiseltä uudelleen.


Sitähän se onkin ja juuri niin asia oli mielestäni tarkoituksenmukaista esittää. Uskon, että tavan sijoittajalle (tai ihmiselle ylipäänsä) on huomattavasti helpompi hyväksyä vain "pieni" muutos kuin "suuri". Tässä tapauksessa tarkoitan niin minimalistista muutosta, että meidän ei tarvitse kuin korvata öljyteollisuus hampputeollisuudella, niin ihmiset voivat elää niin kuin ennenkin (itse asiassa paremmin) ja ihmisen toiminnan vuoksi kiihtynyt ilmastomuutos voidaan pysäyttää. "Suurella" muutoksella tarkoitan sitä, että jos me emme nyt muuta savi/lumimajoihin, niin ainakin sähkönkulutusta olisi leikattava - joka jo sinällään saisi nykyisen yhteiskuntajärjestyksen polvilleen. "Suuri" muutos ei siis houkuttane sijoittajia, sillä sellainen tarkoittaisi heidän rahojensa hukkaamista.

Mitäs mieltä muuten olette Reijo ja Punkki tosta Jackin kirjasta? Minun mielestäni hän esittää siinä vakavasti otettavimman tavan puuttua ilmastomuutokseen ja ihmisten pahoinvointiin. Kuten päihteistä, niin myös kirjoista pitäisi pystyä puhumaan objektiivisesti. Oletteko tavanneet kirjassa suoranaisia asiavirheitä?

Cannabaali

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja Cannabaali » 14.11.2006 23:53

Siinähän on sijaittajalle vinkkiä kerrakseen.
Tuoda markkinoille traktoriin liitettäviä hampun korjuu/käsittelylaitteita.
Kehittää ja tuoda markkinoille puristin jolla hampun biomassa saadaan puristetuksi "pelletiksi".

Itseäni kiinnostaa erityisesti kaikki sovellukset, joiden avulla teuvo tavallinen ypäjältä voi itse kasvattaa pellollaan hamppua ravinnoksi ja energiaksi, ja kenties tulevaisuudessa myöskin lääkkeeksi.

Avatar
punkki68
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 565
Liittynyt: 17.3.2006

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja punkki68 » 15.11.2006 15:03

Vihreevoima kirjoitti:Uskon, että tavan sijoittajalle (tai ihmiselle ylipäänsä) on huomattavasti helpompi hyväksyä vain "pieni" muutos kuin "suuri". Tässä tapauksessa tarkoitan niin minimalistista muutosta, että meidän ei tarvitse kuin korvata öljyteollisuus hampputeollisuudella, niin ihmiset voivat elää niin kuin ennenkin (itse asiassa paremmin) ja ihmisen toiminnan vuoksi kiihtynyt ilmastomuutos voidaan pysäyttää. "Suurella" muutoksella tarkoitan sitä, että jos me emme nyt muuta savi/lumimajoihin, niin ainakin sähkönkulutusta olisi leikattava - joka jo sinällään saisi nykyisen yhteiskuntajärjestyksen polvilleen. "Suuri" muutos ei siis houkuttane sijoittajia, sillä sellainen tarkoittaisi heidän rahojensa hukkaamista.

Mitäs mieltä muuten olette Reijo ja Punkki tosta Jackin kirjasta? Minun mielestäni hän esittää siinä vakavasti otettavimman tavan puuttua ilmastomuutokseen ja ihmisten pahoinvointiin. Kuten päihteistä, niin myös kirjoista pitäisi pystyä puhumaan objektiivisesti. Oletteko tavanneet kirjassa suoranaisia asiavirheitä?


siitä "vaatteettomasta keisarista": vaikka käännänkin sitä, niin kas kummaa, en ole lukenut sitä kokonaan enkä tutustunut kirjoittajan elämäkertaan. heti alussa kirjoittaja "haastaa maailman" eli pyytämällä pyytää löytämään paikkansapitämättömiä väitteitä - ei tosin lupaa palkkiota. kirja käsittelee lähes koko inhimillisen toiminnan kirjoa hamppuvinkkelistä tarkasteltuna ja pääasiassa amerikassa, joten tällaiselle itseoppineelle kaikentietäjälle asettuu ylivoimainen tehtävä mikäli jokainen lähde ja detalji pitäisi tarkistaa.

kirja on amerikkalainen ja jack herer on jenkki. tämä on syytä muistaa. kirjoittaja luottaa - kieli lienee kuitenkin hieman vasemmassa poskessa - vapaisiin markkinoihin, kapitalismiin ja yksityisiin yrityksiin; ei pidä (lliitto)valtiosta mutta pitää perustuslaista. jos ajatellaan hamppua ja ihmisten sosiaalisia eli yhteiskunnallisia järjestymismuotoja sen ympärillä, kirjoittaja kuvailee yleistä taloushistoriaa ja varsinkin 1900-luvun alkupuolen monopolisoitumispyrkimyksiä. maininta 1700-luvun ja 1800-luvun vaihteen kumminkin puolin kukoistaneista puolipakollisista 'perhehamppupalstoista - alusvaatteita talveksi ja paitoja ja housja kesää varten - on ehkä ainoa "omavaraistalouteen" liittyvä historiallinen yksityiskohta.

hampusta ja ilmastonmuutoksesta.
periaatteessa ja teoriassa varmaankin voisi toimia. mutta: paljonko - kukakohan laskisi? - boltsia pitää hamputtaa, jotta lämpeneminen pysähtyisi ja paljonko lisähamputtaa, jotta fossiiliset (jo päästetyt) päästöt saadaan tasapainoon?

muutama tieteilijäryhmä on hiljattain julkisesti todennut, että aikaa on tuollainen kymmenen vuotta tehdä käännös eli laskea päästöjä 90 prosenttia. tämä tarkoittaa täällä energiankulutuksen laskemista 1900-luvun alun tasolle. muuten menee pahasti överiksi ja on syytä ruveta kaivautumaan alaspäin.
tämä on mainittu pakollinen "suuri" muutos, pientä emme enää ehdi väsätä.

mitä mielestäni voimme tehdä? miettiä - ja toteuttaa - jokseenkin omavaraisia pienehköjä ja yhteenkytkeytyneitä selviytymisyksikköjä, jotka eivät ole riippuvaisia suurista järjestelmistä (valtakunnan verkko, fortum, neste oil, hankkija, saarioinen, monsato, viemäri- ja kaukolämpöputket etc.). suuret ovat pieniä haavoittuvampia. tällaisiin hamppu sopii yhtä hyvin kuin itse kasvatettu jointti huuleen.

Avatar
Vihreevoima
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 1649
Liittynyt: 18.10.2006

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja Vihreevoima » 15.11.2006 20:40

Äärimmäisen hyvin kiteytetty Punkki, kiitos! Täytyypä kätkeä sanasi sydämeeni ja tutkiskella niitä… Mutta kysymykseesi, että paljonko meidän pitäisi boltsia hamputtaa että asiat olisi hyvin. Muistaakseni tämän aiheen aloittaja, Kapina-Apina, on laskenut tästä jonkinlaisen hyvin karkean arvion lopputyössään: http://www.hamppu.net/forum/viewtopic.php?t=20786 En kyllä nyt juuri ehdi sitä kohtaa etsimään (siellä johtopäätöksissä lienee).

Mutta toiseen asiaan, eli liittyen ”kirjeeseen kansanedustajille” ja Reijon ”koviin kysymyksiin”…

Tämä teksti on luokaltaan “paluu todellisuuteen” isojen visioiden jälkeen. Tästä ehkä voisikin jatkojalostaa jonkinlaisen kirjelmän kansanedustajalle?




Tämän tekstin lopussa on lyhennelmän lyhennelmä Kuopion yliopistossa tehdystä tutkimuksesta hampunsiemenviljelystä Suomessa. Lähde: http://www.uku.fi/wwwdata/julkaisutoimi ... 00578.html

Alkuperäisen tutkimuksen lyhennelmä: http://mojo.calyx.net/~olsen/HEMP/IHA/iha03114.html

Muutenkin tuolla, mikä nyt sitten onkaan, näyttää löytyvän pirusti tietoa hampun hyötykäytöstä. Suosittelen…: http://mojo.calyx.net/~olsen/HEMP/hemptoc.html




Ja nyt sitten jotain laskelmia. Eli näissä varsin puutteellisissa oloissa ja melkoisen tiheällä kylvöllä (500 grammaa siemeniä) saatiin 0,1 hehtaarilta (esim. 32m * 32 m pelto => Heh, tuommoisenhan rätkäyttää kehiin vaikkei maanomistaja olisikaan…) satoa (siis siemeniä) 22 kg. En tiedä sitten (ehkä joku muu tietää) että onko tuo hyvä sato, mutta mun mielestä kuulostaa hyvältä, jos sijoittaa Helmikuussa 500 euroa ja saa Lokakuussa 2200 euroa… :shock: (No, ei se nyt [harmi kyllä] ihan noinkaan mene…)

Liiketoimintaa ajatellen jatkojalostus lisää tuotteen arvoa. Yksinkertaista jatkojalostusta maatilalla olisi hampunsiemenöljypuristimen käyttö. Hampunsiemenistä saadaan karkean arvioni mukaan 40% öljyä niiden painosta (saa korjata, jos meni pahasti metsään). Seuraavassa linkissä on yksi kaupallinen hampunsiemenöljypuristin (jolla toki voidaan puristella muitakin kuin hampunsiiduja): http://oilpress.com/type70.htm
Jos tuo 40% olisi tontilla, niin silloin 0,1 hehtaarilta saataisiin 8,8 kg hampunsiemenöljyä. Tähän olisi kiva saada kommenttia maanviljelijöiltä (tai alaa tuntevilta), millaiselta sato vaikuttaa? Hampunsiemenöljylle löytynee ihan maailmanmarkkinahintakin, joten tämänkaltaista laskelmaa voisi jatkaa. Ja sitten jäljellejäävää siemenpuristetta voidaan käyttää ihan käypäisenä ihmisravintona (jotakin ”hyvää” se sisälsi) ja jos ei ite ilkiä syödä, niin karjarehuksi sitten?

Mikäli oletetaan äärimmäisen karkeasti, että siementen paino olisi esimerkiksi 10% korren kuivapainosta, niin silloin korsien kuivapaino olisi karkeasti 200 kg (0,1 hehtaarilta siis). Jack Hererin mukaan 20% hampunvarren kuivapainosta on pitkiä kuituja ja 80% päistäreitä, josta selluloosan osuus on 77%, eli hampunvarren kuivapainosta 61% on selluloosaa. Siis kyseiseltä 0,1 hehtaarilta saatiin noin 40 kg pitkiä kuituja ja 135 kg selluloosaa. Varsinkin kuiduille löytyy varmasti ostaja ja maailmanmarkkinahinta. (Itse asiassa eilen luin, että Jenkkilässä hamppupaidat ovat tällä hetkellä suurta muotia, ja niiden tuonti kiihtyy.) Selluloosa on vähän hankalampi myytävä, koska käytännössä kukaan selluloosaa käyttävä yritys ”ei tykkää” hamppuselluloosasta. Siis sellun (tai päistäreiden) hyötykäyttö (lukekaa: hukkakäyttö) olisi käytännössä energiantuotanto. Ainakin Kotkan Energia on ostanut energiahamppua. Ellei sitten Suomesta löytyisi tutkimuslaitosta, joka tutkii esim. luonnonmuoveja. (Ei taida löytyä.) Toki jos yhtään isommasta viljelmästä on kyse ja jos kuidut halutaan erottaa päistäreistä, niin jonkinlaista ”Decorticatoria” tarvitaan: http://www.websters-online-dictionary.o ... ain+binder




Lyhennelmän lyhennelmä:

Cultivation of Cannabis oil seed varieties in Finland

the Finnish farmer is currently in desperate need of valuable cash crops to maintain what is left of the traditional family farm.

It was hoped that the introduction of an early-blooming and frost-tolerant variety of Cannabis might add a significant financial contribution to Nordic farm life. From the available information on the nutritional value of hemp seed, it should be only a matter of time before the potential of this resource is fully appreciated.

Interestingly, both males and females continued to grow and develop after inflorescence (Figure 1 and Table 1).

maximum growth rate was recorded to be 4.2 cm/day

Surprisingly, these varieties were not significantly effected by a series of night frosts

The total yield from the largest plot (0.1 hectare) was 22 kg of seed (after mechanical threshing) from a very sparse planting of 500 grams of seed. Analysis of the seed (Table 2) resulted in data that indicated a clear superiority over most other varieties, in terms of both oil yield and fatty acid (particularly GLA) content.

a few officials attempted to enforce a non-extant 'zero-line' policy they claimed applicable to Cannabis containing any detectable amounts of THC. Fortunately, after much discussion and support from the agricultural community, our plots of these VIR varieties were allowed to mature and be harvested.

The season was unusually warm and dry during 1995, which may have enhanced growth rates in this typically cool and wet environment. However, many plots were not in areas of maximum solar exposure.

and considering the results from smaller plots on better soil, it seems likely that yield can be increased under optimal conditions.

Recent reports suggest that degree of molecular unsaturation in hemp seed oil may be higher in temperate vs. tropical varieties of Cannabis.

We received a considerable amount of attention from the media and law enforcement agencies

these Russian varieties possessed THC levels well below the EU-mandated 0.3% level, which was verified by laboratory tests (0.08% maximum).

It seems that the 'non-drug' cultivation of Cannabis will be allowed to continue in Finland.

Avatar
reijo hiller
3 tähteä
3 tähteä
Viestit: 2717
Liittynyt: 22.2.2004

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja reijo hiller » 15.11.2006 21:20

Yritän jaksaa myöhemmin etsiä lisää jotain tietoja.

rasva:
- Hampunsiemenet sisältävät rasvaa noin 33 %.

hintaspekulaatio:

En tiedä tarkkaan, paljonko tuottaja saa hampunsiemenöljystä, mutta joka tapauksessa kuluttaja saa ostettua tuotetta hintaan 35 e / l jossa arvonlisäveroa on jo 22 % (-> teoreettinen enimmäishinta tuottajalle noin 28 eur / l). Öljyn painoa joudun nyt vähän arvaamaan, mutta muilla öljyillä se näyttäisi olevan usein kertoimella 0,8-0,9 eli siemenöljyä tulisi noin 10-11 litraa per 0,1 hehtaaria => teoreettinen maksimi 280-290 eur / 0,1 hehtaaria?

Käytännössä summa lie selvähkösti tuota alempi, luulen ettei edes halvin öljynmyyjäfirma kuitenkaan ilman voittoja pelaa...

Maanviljelijä en ole, joten en osaa yhtään sanoa, onko tuo hinta houkuttava.

Avatar
punkki68
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 565
Liittynyt: 17.3.2006

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja punkki68 » 15.11.2006 21:55

Vihreevoima kirjoitti:Mutta kysymykseesi, että paljonko meidän pitäisi boltsia hamputtaa että asiat olisi hyvin. Muistaakseni tämän aiheen aloittaja, Kapina-Apina, on laskenut tästä jonkinlaisen hyvin karkean arvion lopputyössään: http://www.hamppu.net/forum/viewtopic.php?t=20786 En kyllä nyt juuri ehdi sitä kohtaa etsimään (siellä johtopäätöksissä lienee).


löysin apinan tekstistä kaksi kohtaa:

1)
Kapina-Apina kirjoitti:I will use for calculating purposes Kenya as an example. The arable land available is 45 597 km265 which equals 4 559 700 hectares. The area needed for hemp seed cultivation would be almost 2,5 million hectares.


tämä koski ravinnon tuotantoa. eli karkealla prosenttilaskulla 56% viljelyskelpoisesta maasta hampulle keniassa.

2)
Kapina-Apina kirjoitti:What about substituting all the gasoline in Finland with ethanol? The total energy consumed as gasoline in Finland 2004 was 78 458 TJ, so 19 refineries and 1 561 990 hectares of cultivated hemp should do it. That represents 4,39 per cent of the total area of Finland83. To give an idea of the feasibility of this, the total arable land and garden area in Finland is 2 243 000 hectares.


bensan korvaaminen suomessa hampusta väsätyllä etanolilla ottaisi tämän mukaan 70% viljelykelpoisesta maasta täällä.

nyt meillä on kaksi (jokseenkin epätieteellistä muttei kuitenkaan stetsonista repäistyä) lukua. millaisia johtopäätelmiä niistä syntyy?

Avatar
Vihreevoima
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 1649
Liittynyt: 18.10.2006

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja Vihreevoima » 16.11.2006 2:20

Menee kyllä aika stetsonista vedetyksi, mutta jos hampunsiemenessä on 33% rasvaa, niin ehkä voisi kuvitella, että hampunsiemenöljyä voisi puristaa 30% siemenen painosta. Siis 0,1 hehtaarilta voitaisiin saada 6,6 kg hampunsiemenöljyä. Lähteen: http://www.sheabutter.com/USHempOil/Tec ... taMSDS.htm mukaan hampunsiemenöjyn tiheys on 0,91 (kg/dm^3, oletan). Siis 6,6 kg hampunsiemenöljyä on tilavuudeltaan 7,3 l.

Jos tuotteen hinta kuluttajalle on 35 e/l, niin uskon stetsonivakiooni luottaen viljelijän saavan siitä karkeasti 10 e/l (juu-u, raju on tämä maailma, mutta onneksi täällä ei viljellä kahvia). Vähän viitettä asiaan voisi saada tarkastelemalla vaikkapa pellavaöljyn kuluttaja- ja tuottajahintoja. Ne eivät kai sentään ole salatiedettä? Mutta mistähän sellaista tietoa löytäisi?

Etsiskelin vähän lisää hintatietoa hampunsiemenöjystä. Näköjään hintahaitari voi olla uskomaton. Esimerkiksi Manitoba Harvest Bayho Hempseed oil 1000 mg, eli 1 g, hinta on 11,72 $. Litrahinta siis on 8340 euroa…huh! (Mitenkään puolustelematta tätä kapitalistiamme, niin kyllä jatkojalostuksella [ja ämerrriikkoihin viemällä] ja erilaistamiselle saadaan melkoiset voitot.)

Mutta tuskin se hamppuöljyn tuottajahinta hirveästi on oikeasti yli 10 e/l? Luotetaan tähän niin pitkään kunnes toisin todistetaan? Silloin tuottaja saisi 0,1 hehtaarilta 73 euroa tuloa siemenöljystä. Ei tämä kyllä tässä vaiheessa kauhean lupaavalta kuulosta.

Toisaalta, jos oletetaan viljelijän haluavan 2000 e/kk ja12kk/vuosi tuloa, siis 24000 e/vuosi ja hän haluaa saada sen pelkästään myymällä hampunsiemenöljyä, niin silloin öljyä siis tarvittaisiin 2400 l. Kyseisen öljymäärän viljelijä saisi 33 hehtaarin maa-alaa viljelemällä. (Ihan kotiviljelmästä ei siis puhuta). Mutta puhutaan siis 570 m * 570 m pellosta. (Kai laskin oikein, viitsiikö joku tarkistaa?) Mutta hei! Ellei laskelmani ole pahasti pielessä, niin tämähän tarkoittaa, että pelkästään hampunsiemenöljyllä voisi saada ihan säällistä tuloa, ja jos onnistuu erilaistamaan tuotteen, niin tällä todella rikastuisi…

Ja sitten kokonaan toinen lukunsa on hampunvarresta saatavat tuotteet. Jos aikaisemmin esittämäni arvio pitäisi yhtään paikkaansa (siis 0,1 hehtaarilta 200 kg korsia), niin 33 hehtaarilta saataisiin 66 tonnia korsia, josta siis olisi 13 tonnia pitkiä ensiluokkaisia kuituja ja 40 tonnia selluloosaa. Joku arvo tällekin tuotteelle on.

Primitiivisin käyttö tälle materiaalille olisi myydä se energiaksi, jolloin kait siitä saisi aika saman hinnan kuin ruokohelpistä, vaikka hamppu taitaa parempaa energialähdettä ollakin. Jo huomattavasti parempi käyttö (varsinkin ilmaston kannalta) onkin Isochanvre (lähde esim. http://www.rainforestinfo.org.au/good_wood/hemp.htm ) ainakin mikäli farmarilla on tarkoitus rakentaa jotain, kuten talo, navetta tai vaikkapa todellinen ekovene. Tällöin hiilidioksidi sitoutuu rakenteeseen.

Hamppukuidun hinta taitaa olla noin 1 dollari naulaa kohden. (Lähde http://www.kltprc.net/foresight/Gifs/Fig_21_3.htm ). Siis 1,7 €/kg. 13 tonnista kuitua viljelijä saisi noin 22000 €. (Muuten tuolta samaisesta lähteestä: http://www.kltprc.net/foresight/Gifs/Fig_21_6.htm huomataan, ettei hampunsiementen maailmanmarkkinahinta ole kuin noin puoli dollaria naulalta, joten hampunsiemenöljypuristimen käyttöoikeuden omistaminen lienee farmarille hyvin tärkeää?)

Palataanpa vielä siihen 40 tonnin selluloosamälliin. Lähteessä http://www.kltprc.net/foresight/Chpt_21.htm sanotaan sivun alalaidassa ” bleached softwood pulp currently sells for about $800 (U.S.) per ton compared to hemp pulp at about $2,100 (U.S.) per ton.” Siis hamppusellusta saa 2,5 kertaa paremman hinnan kuin puusellusta (tämä on mielenkiintoista, miksi näin??) Käsite ”ton” on tässä tapauksessa (kuten yleensä) hyvin epämääräinen, mutta jos nyt kylymän viileesti oletetaan sen olen suomalainen tonni, eli 1000 kg. Siis hamppusellun maailmanmarkkinahinta olisi noin 1,6 €/kg, eli viljelijä saisi 40 sellutonnistaan 65700 euroa.

Nyt päästään laskemaan viljelijän (33 ha) vuosituloja.

Siemenöljystä hän sai 24’000 €.
Hamppukuidusta hän sai 22’000 €.
Selluloosasta hän sai 65’700 €
=========================
Yhteensä hän siis sai 111’700 €


Koska pinta-alaa oli 33 ha, niin todettakoon hampunviljelyn tuoton olevan karkeasti 3’300 €/ha

Minun mielestäni ei kuulosta yhtään pahalta. Ja jos omistaa vaikkapa sen 33 hehtaaria peltomaata, niin eipä se kait ylivoimaista olisi noilla odotetuilla tuloilla hankkia sellaista hamppupuimuria, vaikka sitten Amerriikoista asti?

Nyt olisi kiva kuulla, jos jollain olisi esittää tavanomaisempien viljelykasvien hehtaarituottoja?

Aikalailla lipsui aihe sinne – tänne, mutta lopputolos saatiin aikaiseksi => hyvä!

Jos tekstissä on epämääräisyyksiä, niin selitän sen kirjoitusajankohdalla. Nukkumaan olisi pitänyt mennä ajat sitten, mutta liian mielenkiintoisen aiheen vatvominen valvotti.

Noihin Punkin esittämiin hyvin mielenkiintoisiin asioihin palaan kyllä vielä myöhemmin.

Ja nuo hamppusivut, jotka tuli ”löydettyä” sisältänevät muutakin relevanttia tietoa, mitä ei ole tähän kirjoitukseen sisällytetty. Öitä.




Edit: eihän tässä nukkumaan jouda. Eksyin sivuille: http://www.agronet.fi/rypsi2000/kannatt ... trypsikate

Löysin sieltä tavanomaisten viljelykasvien tuottoja

Kevätrypsi: myyntitulo 488 €/ha (tuet 653 €/ha, tuotot yhteensä 1141 €/ha)
Rehuohra: Myyntitulo 450 €/ha (tuet 521 €/ha, tuotot yhteensä 971 €/ha)
Kevätvehnä: Myyntitulo 491 €/ha (tuet 603 €/ha, tuotot yhteensä 1094 €/ha)
Ruis: Myyntitulo 384 €/ha (tuet 653 €/ha, tuotot yhteensä 1037 €/ha)

Ja sitten vielä:

”Öljykasvien viljelyn edut:

Öljykasveista on mahdollisuus saada selkeästi viljoja parempi tuotto.
Öljykasveilla on hyvä esikasviarvo ja ne monipuolistavat viljelykiertoa ja ylläpitävät siten maan kasvukuntoa.
Öljykasvit tasaavat kylvö- ja puintikauden työhuippuja.
Käsiteltävä sadon määrä hehtaaria kohti on öljykasveilla noin puolet viljojen sadosta, mikä merkitsee säästöä kuivauksessa, varastotiloissa ja kuljetuksissa.
Rypsin sänki on helppo kevytmuokata (kasvipeitteisyysvaatimus).
Hukkakauraa ja juolavehnää voidaan torjua tehokkaasti rypsipellosta kasvukauden aikana.
Öljykasvien viljely parantaa tärkeää valkuaisrehujen omavaraisuutta ja vähentää viljan ylituotantoa.
Öljykasvien viljelijää arvostetaan ammattitaitoisena tuottajana.
Öljykasvien viljely on ekologisesti kestävää ja ympäristöystävällistä.
Öljykasvien viljely lisää maalaismaiseman monimuotoisuutta.
Kukkiva rypsi- tai rapsipelto on erinomainen hunajanlähde mehiläisille ja monille muille luonnon eliöille.”

….Ja hamppu on öljykasvien nro. 1.

Eli eikun ruohoa kasvamaan, siitähän saa kolme kertaa enemmän fyrkkendaalia kuin tavanomaisista viljelykasveista. Ja sitten hakemaan maataloustukia… :lol:

Avatar
punkki68
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 565
Liittynyt: 17.3.2006

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja punkki68 » 16.11.2006 4:30

testailen tässä "vekkulia virkistäjää", joka on kasvanut varmaankin 0,03:n eekkerin alueella ja jolla ei vielä ole markkinahintaa...maataloustukihakemuslomake siintelee todella kaukaisessa tulevaisuudessa mahdottomana vaihtoehtona. toivottavasti lomake homehtuu hamppupaperittomuuteensa.

piipun tuolle puolen:

matti vanhanen voi seuraavan sopivan "rakkaansa" kanssa rakentaa seuraavan omakotitalonsa nurmijärvelle hampusta. kaava alkaa olla kehissä. arkkitehti puuttuu.

jos kasvattaa hamppua viihde-, tuoksu-, koriste-, yms. yhteishyvätarkoituksiin, tuotto optimaalisissa olosuhteissa (hollannissa!) voi olla 10 000€ / neliömetri / vuosi. no, tämä on katumarkkinatalousteoriaa, kasvattaja saa tuollaiset 3 - 5 k€ / m2 / v.

33 hehtaaria = 33x10000 = 330 000 neliötä. miinustetaan pohjoinen ulottuvuus ja lasketaan yksinkertaisesti: 330 000 x 1000€ = 330 000 000 €. kymmenen miljoonaa per hehtaari.

jos funtsitaan, paljonko viljelyskelpoista maata maassamme on (lähde: kapina-apina) eli 2 243 000 hehtaaria - sievistetään epätäydellisen todellisuuden vuoksi - saataneen kaava kaksi miljoonaa x kymmenen miljonaa eli 20 miljardia ekua. onko tämä optimihampputuoton isoin mahdollinen luku?

suomen bruttokansantuote 2004 oli 142 695 tuhatta euroa eli 0,142695 miljardia. http://72.14.221.104/search?q=cache:0Gp ... =clnk&cd=2

20 / 0,142695 = 140,15908055643. siis kansantuote voitaisiin kasvattaa 140-kertaiseksi hampulla. pelastaisi ainakin suomen - vai mättääkö laskennassa joku?

legalize it?

Avatar
reijo hiller
3 tähteä
3 tähteä
Viestit: 2717
Liittynyt: 22.2.2004

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja reijo hiller » 16.11.2006 8:55

Välillä en ole ihan varma, millä tasolla tätä asiaa "pitäisi käsitellä". Koetan pysyä itse realistisissa ja mielekkäissä, kestävän kehityksen mukaisissa ratkaisuissa, joita itse pidän kenties toteutuskelpoisina ja jotka todennäköisesti olisivat hyviä tulevaisuudessa.




Jos ymmärsin oikein punkin laskelmaa ja neliömetri tuottaisi kerralla 600 g, niin vuosituotanto 330 000 neliömetrillä olisi noin 198 000 kiloa. Tässä olisi jo nautintoainetta kerrakseen, jos kilosta saa keskimäärin 5000 jointtia (0,2 g / jopo) niin tuosta tulee noin... 990 miljoonaa jointttia? En ole varma osasinko laskea. Aika paljon pitäisi viedä ulkomaille. (Minne? legalizedit-maihin pimeästi?) Lisäksi laskennassa ei ole huomioitu, että ilman sähköä hampun satoisuus on Suomessa vielä paljon alempi. Sähkön alla kasvattaen homma tulee luontaisesti kalliimmaksi. Välivaihtoehtona on kasvihuone kompromissikuluin.

Minusta homma vääntyy ympäri kuitenkin liikaa siinä vaiheessa, jos tuotanto kasvaisi noin paljon - silloin hinnat putoaisivat rytinällä. En osaa arvioida, paljonko, mutta esimerkiksi Espanjassa kauppahinnat taitavat olla luokkaa euron gramma. Vastaavalla muutoksella tämä merkitsisi ehkä 50-80 % leikkausta tuottoihin viljelijälle. En osaa pidemmälle sanoa. Imho tässä hommassa törmää liikaa muttiin, ottaen huomioon jo sekin, mitä muu maailma mahtaisi sanoa jos huumehamputettaisiin Suomi. Kyse on siis enemmän jo päiväunesta.

Palaan itse tästä syystä "hyötyhamppuraiteille" alkuperäiseen suuntaan.




Viljelykelpoisen maan valjastaminen esimerkiksi 50-70-prosenttisesti hampulle ei ole mielestäni järkevää. (En tiedä myöskään, onko tuo bensan korvaaminen etanolilla -laskelman gasoliini ns. I sukupolven biopolttoaine? Jos on, sillä ei tulevaisuudessa ole juuri "arvoa", sillä sen CO2-päästötkin tuppaavat kaikkineen olemaan korkeammat kuin oikean bensan käytön.)

Mutta jotain voisimme valjastaa. Paljonko? En osaa varmaksi sanoa, sillä en tiedä, paljonko ruokakasvien (ja muiden tarpeellistan) viljelytarve on. Monokulttuuriviljely ei tule kuitenkaan olemaan tulevaisuuden vaihtoehto (tämä ei perustu mihinkään hippi-idealismiin vaan globaalin turvallisuuden raporttiin viime vuodelta). Kymmenen prosenttia voisi olla mielestäni realistinen lähtöarvo - tehden 224 300 hehtaaria. Pyöristetään vielä vähän alaspäin, 210 000 hehtaaria.

Suomalaisen tilan keskikoko on 30 hehtaaria. Vaihtoehtoja onkin sitten useita:
a) toki yksittäinen viljelijä voi viljellä vain yhtä lajia jos uskaltaa - hamppu työllistäisi 7000 "keskikokotilaista" maanviljelijää.
b) 1/3 alasta hampulle - viljely koskettaisi noin 21 000 viljelijää.

Tämän verran siemeniä, kuitua ja energiakasvia? Ja noilta hehtaareilta voisi saada joitakin miljoonia tuottoa.

Avatar
punkki68
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 565
Liittynyt: 17.3.2006

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja punkki68 » 16.11.2006 14:09

tätä käsitellään hyvin globaalilla tai jopa universaalilla tasolla. :)
kun väitetään, että hamppu on vastaus ilmastonmuutokseen, niin pitäähän sitä yrittää laskeskella edes karkeasti sinnepäin. tuloksena syntyy todella omituisia lukuja.

mikäli hamppuvaatteita, öljyä, siemenrouhetta, saippuaa, shampoota, paperia jne. saisi edes siedettävään hintaan ja helposti kaupasta, ostaisin heti. tiedän toisenkin joka ostaisi.

markkinavetoisen tukiaismaatalouden laskelmat ovat hankalia. oheis-, sivu- ja seurausvaikutuksia on vaikea ottaa huomioon koska osa ei taivu rahalla mitattaviksi - vaikkapa eloisa maalaismaisema - ja osaa (esim. hampun maata parantava vaikutus) ei oteta huomioon.

kestävän kehityksen (kenen määrittelemänä?) mukainen hampputalous ei taida sopia nykyiseen maatalouspolitiikkaan ja itse en ole kiinnostunut vain vaihtamaan viljelykasvia / raaka-ainetta, jos kaikki muu tuotantoketjussa pysyy ennallaan.

Avatar
Vihreevoima
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 1649
Liittynyt: 18.10.2006

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja Vihreevoima » 16.11.2006 19:04

siitä "vaatteettomasta keisarista”…. ylivoimainen tehtävä mikäli jokainen lähde ja detalji pitäisi tarkistaa.”


Ei, en missään tapauksessa ole painostamassa mihinkään sellaiseen. Pikimmitenkin halusin kysyä, että jos siitä opuksesta on selvästi töksähtänyt silmille jotain paikkaansapitämätöntä.

kirja on amerikkalainen ja jack herer on jenkki. tämä on syytä muistaa….ehkä ainoa "omavaraistalouteen" liittyvä historiallinen yksityiskohta.


En minäkään sympatiseeraa jenkkejä missään suhteessa, ainakaan jenkkilän nykymuodossa. Mutta todella, Jack on jenkki – ja jenkiksi mun mielestä varsin järjissään koittaessaan tehdä siellä maassa voitavansa ympäristön, ihmisten hyvinvoinnin ja sikäläisen talousjärjestelmän hyväksi. En näe tässä mitään pahaa. Ei kaikkien tarvitse olla ääri vihreitä. Vaikka hyvä se voisi sikäli olla, että silloin pohjoisnavan sulaminen voitanisiin välttää. Minun mielestäni kaikenlainen hamputus on pelkästään hyvä asia niin ihmisten kuin ympäristönkin kannalta. Niinpä hamputuspuheissa on mielestäni asiallista kääntyä monien eri tahojen puoleen, myös kapitalistien (ja toki yhtälailla esimerkiksi kommunistien). Näin saadaan mahdollisimman moni hamputtamaan. Hamppu ei kysele siviilisäätyä eikä ikää eikä mitään.

mutta: paljonko - kukakohan laskisi? - boltsia pitää hamputtaa,


Paljon. Epärealistisen paljon. Pelkällä hamputuksella ilmastonmuutoksen kääntäminen lienee epärealistista. Ehkä saisimme kuitenkin tarmokkaalla hamputuksella sen verran lisäaikaa, että maapalloa kohtaava pohjakosketus olisi sen verran lievempi, että nykyinen elämänmuoto ei välttämättä katoaisi, vaan saisimme viimeisen mahdollisuuden tehdä kaikkemme. Vaan olisikohan sittenkin parempi jos pohjakosketus olisi sellainen, että koko ihmiskunta saisi tuta pahuutensa?

muutama tieteilijäryhmä on hiljattain….syytä ruveta kaivautumaan alaspäin….pakollinen "suuri" muutos, pientä emme enää ehdi väsätä.


Aivan, ja kotimaisista meterologeista mm. Pekka Pouta ennusti sen, että pohjoisnapa on jo menetetty ja etelänapa on kovaa vauhtia menossa ellemme sitten tosiaan leikkaa sitä 90% päästöistä.

Oikein hyvä, että otit tuon kaivautumisen puheeksi. Itse olen ajatellut asian niin, että kymmenen – kolmenkymmenen vuoden kuluttua olo maapallolla käy ihmiselle niin sietämättömäksi, ettemme voi täällä enää elää. Mutta itse asiassa, ei ihmiselle pitäisi olla mitenkään mahdotonta elää maan alla. Tästä voitaisiinkin aloittaa uusi aihe…heh. Hassua, mutta luolaihmisten tarvitsemaa happea ei voitane silloin tuottaa millään muulla tavoin kuin massiivisella hamputuksella…Ja sama hamputus lienee ainoa keino saattaa maan pinta edes joskus takaisin asumiskelpoiseen kuntoon. Mitä itseeni tulee, niin itse asiassa suhtaudun mielenkiinnolla luolaan muuttoon – mikäli joku kommuuni minut huolii. Se, että nykyisenlainen kapitalismi romahtanee ihmisten muutettua luoliin ja rahakin käynee tarpeettomaksi, ei juuri stressaa – päinvastoin.

bensan korvaaminen suomessa hampusta väsätyllä etanolilla ottaisi tämän mukaan 70% viljelykelpoisesta maasta täällä.


Se todennäköisesti on liian suuri osuus. Jäljellejäävä 30% ei riittäne kunnolla ravinnontuotantoon. Hyvänä puolena tuossa olisi, että olisimme pakotettuja kehittämään hampunsiemenistä mahdollisimman monipuolista ja maittavaa ruokaa – mikä olisi todella mielenkiintoista. Etanolin polton hyötysuhdetta varmaankin parannettaisiin (kalliilla) polttokennoautoilla, joilloin peltoalaa ei tarvittaisi hampulle aivan noin paljon. Mutta joo, epärealistista on.

testailen tässä "vekkulia virkistäjää", joka on kasvanut varmaankin 0,03:n eekkerin alueella…pelastaisi ainakin suomen - vai mättääkö laskennassa joku?


Ei oikein aukea sarkasmisi (toivottavasti se on sitä). Syy tosin lienee iltapolttojeni välistäjättö, joka ilmenee ainakin heikkona huumorintajuna.

tätä käsitellään hyvin globaalilla tai jopa universaalilla tasolla.


Noh, hamppuhan on lähes globaali ilmiö. Ainoastaan USA:ssa sitä ei saa viljellä juuri ollenkaan?

pitäähän sitä yrittää laskeskella edes karkeasti sinnepäin. tuloksena syntyy todella omituisia lukuja.


Kyllä, minunkin mielestäni on omituista, että mitä enemmän hampunviljelyn kannattavuutta vatvoo, sen kannattavammalta ja muutenkin paremmalta sen viljelyn radikaali lisäys alkaa tuntua. Ilmankos DuPontit, Monsantot ja kuspääpoliitikot ovatkin tarmokkaasti koittaneet hävittää hampputietouden. Onneksi meillä on Internet. Muuten olisimme heikoilla. (Noh, olemmehan me nytkin aika heikoilla.)

Hamppuvaatteita muuten ei taida saada siedettävään hintaan. Muutama päivä sitten luin hamppupaidan maksavan noin 80 euroa. Onko se sitten liian kallis? Toisaalta paidan elinkaari mitataan kymmenissä vuosissa. Saattaapa sellainen satakin vuotta kestää?

markkinavetoisen tukiaismaatalouden laskelmat ovat hankalia….


Aivan. Oli työn ja tuskan takana ottaa mitään tolkkua siitä tukiaishelvetistä.

osaa (esim. hampun maata parantava vaikutus) ei oteta huomioon.


Näin on. Eikä kasvin kykyä muuttaa hiilidioksidia hapeksi. Käsittääkseni hamppu on tässäkin kokolailla ykkönen.

kestävän kehityksen (kenen määrittelemänä?) mukainen hampputalous ei taida sopia nykyiseen maatalouspolitiikkaan


Eipä varmaankaan. Itse elättelen toivoa ”hallitusta pohjakosketuksesta”, jonka jälkeen ihmisillä riittänisi tarpeeksi halua toteuttaa kestävää kehitystä.

itse en ole kiinnostunut vain vaihtamaan viljelykasvia / raaka-ainetta, jos kaikki muu tuotantoketjussa pysyy ennallaan.


Olisi se sekin suuri parannus nykyiseen öljynjalostuskulttuuriin verrattuna. Tälläkin saataisiin ilmastomuutosta hidastettua, jolloin sille korjausliikkeelle saataisiin lisäaikaa. Sitä paitsi ponteva hampunviljely varmaankin tekisi kaikenlaisesta hampusta käytännössä laillista. Mielestäni tässä on riittävä syyt tukea viljelykasvin vaihtoa. Sitä paitsi mielestäni on empiirisesti todennettu, että hampun käyttö korjaa ihmisen aivokemiaa ympäristöystävällisempään suuntaan. Tämä helpottaa kestävän kehityksen toteuttamisen aloittamista.

Mutta toisaalta se hamppuilmastoituihin luoliin muutto ei välttämättä olisi paha idea. Voisin jopa ilmoittautua koekaniiniksi ”ihmiskunnan hyväksi”…
:yes:

Avatar
punkki68
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 565
Liittynyt: 17.3.2006

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja punkki68 » 16.11.2006 21:41

jenkeistä:

eurooppalaiset pakenivat hallitsijoiden ja kirkkojen tyranniaa uuteen, rajattomaan maailmaan. muodostui kieliin, uskonlahkoihin, kansallisuuteen, varallisuuteen yms. yhteisiin tekijöihin pohjaava yhteisöllisyyden (community) perinne. rajattomuus - no, mitäpä inkkareista - synnytti kaksi juttua: rajaseudun tee_se_itse_miehen ja pyrkimyksen ratkaista ongelmat menemällä aina uusille alueille. niitä riitti jonkin aikaa.

itsenäisyysjulistuksen ja perustuslain muotoiluun vaikutti halu estää sortohallitsijan / hallituksen uudelleensyntyminen ja toive päästä eroon vahvojen uskonnollisten yhteisöjen eli vanhan maailman kirkkojen voimakkaasta vaikutuksesta maallisiin asioihin. siirryttiin kuninkaista demokratiaan ja valtionuskonnosta uskonnottomaan valtioon ja uskonnonvapauteen.

joidenkin tällaisten erikoispiirteiden huomioonottoa tarkoitin. en esittänyt mielestäni arvovarauksia. historiaa on tietty helppo arvottaa jälkikäteen, mutta onko se rehellistä?

sarkasmista:

lajike taisi olla sellainen. laskin suurimman mahdollisen teoreettisen hehtaarituoton hamputukselle. ei sen kummempaa.

tuotannosta ja tuotantoketjuista:

mielestäni fossiilisen tavaran eli hiilen, öljyn ja maakaasun kaivamista, poraamista ja jalostusta ei voi tuosta vaan vaihtaa päikseen hamppumaatalouteen - ei edes ajatuksellisesti. ne eivät oikein kuulu samaan tuotantoketjuun. esim. öljynjalostamon virittäminen hampputisleen tai seoksen prosessointiin voi olla kallista - kannattavampaa bygata uusi.

maatalouden sisällä koneiden polttoaineet ja lannoitteet voitaneen korvata esim. hampputisleillä ja kehittää ikiliikkujanomaisempi tuotantoketju. voitaisiinko hampusta valmistaa myös esim. traktorin renkaita ja hamppuasfalttia?

kaivautumisesta:

myrskygeneraattorilla ja aurinkopaneeleilla voimansa kehittävä, valokuiduilla ja valonvahvistimilla johdetulla ulkovalolla valaistu, suljettuun jätevesikiertoon perustuva ja esim. juuri happea vapauttavilla cannabis sativa -istutuksilla ilmastoitu, leviä ja sieniä ravinnoksi tarjoava maanalainen maailmanlopun kahvila - sellaistahan tässä suunnitellaan.

Avatar
reijo hiller
3 tähteä
3 tähteä
Viestit: 2717
Liittynyt: 22.2.2004

Re: Hamput hyötykäytöön

ViestiKirjoittaja reijo hiller » 17.11.2006 9:52

Palailen kokoavalle realismilinjalle. Ajatuksissani painottuvat kaksi sanaa: mitä tehdä/kertoa, jotta tilannetta saisi muuttumaan Suomessa.

Käyttötavat

Kuitua/kangasta, ravintoa, rehua, kosmetiikkatuotteita, energiaa, ehkä jopa muovia. Näiden tuotantoketjuja ja -kustannuksia ei ole juuri selvitelty. Kysyntää olisi, mutta hinta on ongelma. Suomessa tehtävät tuotteet ovat muutenkin erinäisistä syistä keskivertoa kalliimpia, joten tuotantoa tarvitsisi miettiä.


Kannattavuus

Keskityn nyt tähän.

Olemme tähän asti laskeneet lähes yksinomaan maksimaalista myyntituottoa hampulle. Emme kuluja. Saattaa syntyä kovin helposti seuraavanlaisia ajatuksia:
Kyllä, minunkin mielestäni on omituista, että mitä enemmän hampunviljelyn kannattavuutta vatvoo, sen kannattavammalta ja muutenkin paremmalta sen viljelyn radikaali lisäys alkaa tuntua.


Laskimme "hampunviljelyn tuotoksi" noin 3300 eur / ha. Tuo luku saattaa olla tuotto, mutta ei tulo (nettotulo varsinkaan). Alv (paljonko se maataloudessa mahtaa olla? toivottavasti ei 22) vie oman osansa, samoin tietenkään tuotteiden myyminen ei ole itsessään ilmaista...

Eräs ongelma on hampun monikäyttöisyyden hyödyntämisen vaikeus.
"Decortiratoria" ei nykymaailmasta ilmeisesti löydy. Kuidut meinaavat hajottaa jopa siementenkeruulaitteet ja prosessia on valvottava. Lisäksi Suomessa kuitujen talveksi pellolle jättämisessä on vissi pointti: se säästää sähköä (ja luontoa ja ilmastoa ja rahaa). Mutta summa summarum, mitään kaikki hampusta talteen naps -vaihtoehtoa puimuriksi ei ole käytettävissä.

Lannoitus ja maaperän muokkaus ei ole ilmaista; silloin kun hamppu kasvaa maanparannuskasvina (ehkä osin energiakäyttöön sopivana?), siitä ei saa kunnon siemeniä ja kuituja. Siemen-/kuituviljelyyn maa on muokattava ja lannoitettava. Mikäli viljelmät ovat laajat siemenpellot, jopa lintujentorjuntaa joudutaan harjoittamaan. Säilytys vaatii tietynlaiset tilat, osalta nämä löytyvät jo eikä sikäli ongelmaa ole, mutta ilmaista säilytys ei ole. Jos halutaan jatkojalostaa tuotetta (mikä on lähes välttämätöntä hinnan nostamiseksi) tekemällä esimerkiksi siemenöljyä, se vaatii kalliihkot laitteet ja tilat. Käsittääkseni puristus ihmiskäyttöön tulee tehdä vielä tyhjiössä, sitten kylmätilat säilytykseen, eikä säilyvyys ole kovin pitkä...

Kuidun menoista ja tuloista löytyi kokemuksia Tasmaniasta:
"Fibre production costs are estimated at $800 - $1,500/ha, depending on decortication costs. Bast fibre can command prices of $500 - $3,500/t and hurd fibre about $100/t."

Aiemmin hehtaarin sadoksi on laskettu käsittääkseni bast fibreä 3 ja hurd fibreä 7 tonnia (tällöin pellosta ei ehkä muuta tuotetta saa). Eli tienesti on 2200-11200 (jopas on vaihteluväli)per hehtaari. En valitettavasti tiedä yhtään, miten luvut muuntuvat Suomeen siirryttäessä - sato vähenee jonkin verran, prosessi ehkä edullistuu tai sitten kallistuu, mutta hoito ja käsittely kallistuu.

Itse kannatan painotusta kuitu- ja siementuotantoon sekä maanparannus-/valumarantaviljelyä energiakäyttöön. Muitakin kokeellisia energiapeltoja olisi mielenkiintoista nähdä. Kuitu- ja siementuotanto eivät nähtävästi oikein sovi yhteen, mutta molemmista ylijääviä osia voitaneen käyttää biomassaksi polttoaineen valmistukseen.

Tälläkin valitettavan epätarkalla kulujen kartoittamisella valkenee hieman, että mitään get rich or die tryin' -rikastumisbisnestä tämä ei ole. Maanviljelyksi kuitenkin varsin kannattavaa.


Missä mennään - mitä tarvitaan

- Taidettaisiin todella tarvita jotain kontaktia sellaisiin ihmisiin, joilla on jotain maanviljelykokemusta. Itselläni ei ainakaan ole, en ole kasvattanut mitään parinkymmenen neliömetrin peltoa suuremmalla alueella. Voin laskea ja teoretisoida, mutta maajussien ajatuksista en tiedä mitään.


"Kysymykset" - viesti poliitikoille?

Aiemmin toin tässä ketjussa esille eräänlaisia mahdollisesti "tietopakettia (ja tiedonhankintaa) ohjaavia kysymyksiä". Tarkastelen niitä tässä. Huomatkaa osan kommenteista olevan faktuaalisia, osan vain mielipiteitä. :P

Miksi haluamme tuoda asian esiin? - Vastaus: "Pohjoisnavan jäätiköt ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen"
- Mielestäni tämä ei ole riittävän vahva argumentti kotimaan politiikkaan (joka tässä asiassa on oma kiintopisteeni ja viestin suuntaamisen kohde). Globaalisti argumentti voisi toimia (ympäristöpuolueille?), mutta niin paljon kuin suomalaiset luontoa raiskaavatkin, Suomi ei yksin pelasta jäätiköitä tai romahduta globaaleja päästöjä hampulla. Ilmastonmuutoksen torjumiseen Suomi osallistuu. Torjunnassa kyse on kuitenkin pääosin muista toimista kuin kasvilla päästöjen korjaamisesta (etenkin kun esimerkiksi 1. sukupolven biopolttoaine vieläpä lisää liikenteen päästöjä...).

Ilmastovaikutuksiin vedotessa tulisi mielestäni pysyä yleisellä tasolla, asian voi nostaa esiin mutta nimenomaan keinona päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumiseksi - ei kaukaisen jäätikön sulamista estämään, se ei kiinnosta tarpeeksi. Taloudellinen aspekti on tietenkin tärkeä, ja siitä vakuuttavat laskelmat itse jutussa olisivatkin hyviä. Vaalien lähestyessä Mauri Pekkarinen on alkanut rummuttaa myös jälleen maatalouden omavaraisuuden säilyttämisen / jopa kasvattamisen tarpeesta. Omavarainen energia-/ruoka-/kuitukasvi kuulostaa tässä valossa erittäin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Hampussa voisi olla myös vientipotentiaalia pitkälle jatkojalostettuna tuotteena.

Miksi kasvina juuri hamppu? - Vastaus: päästöjen sitominen (maailman paras tapa siihen)
- Olen hieman skeptinen sen suhteen, mistä syntyy väite "maailman paras tapa sitoa hiilidioksidipäästöjä". (Miten se voittaa esim. monipuolisen metsän tai merten valtavat levälautat?) Kansanedustajat ovat varmaan myös yhtä skeptisiä, joten jos väite pitää paikkansa, se kaipaa tiiviit + uskottavat perustelut.

Mitä todellista hyötyä hampusta voidaan saada Suomessa irti? - Vastaus: paperi + (30-luvun keksinnöt käyttöön?) + (biomuovi)
- Tähän imho vastaukseksi lyhyt, realistinen tuotekategoria: eli kuidut/kankaat, ravinto, rehu, energia, paperi.

Hamppu on määrällisesti mainio sellunlähde, mutta entä sellun muut laatuominaisuudet ja muu paperinvalmistusprosessi kuin valkaisu? Jos väitämme hampun olevan paperiteollisuudelle maailman paras sellunlähde, pelkkä määrä ja valkaisuun vaikuttavat ominaisuudet eivät riitä kai syiksi.

Paljonko tätä hyötyä voidaan saada? - vastaus uupuu, eikä todellista tarkkaa vastausta ole; tähän kaivataan siis laskelmia siitä, paljonko paperia, kangasta, energiaa ja ravintoa voidaan saada menettämättä Suomen kykyä muuhun maataloudelliseen omavaraisuuteen.

Miksi hamppu olisi nykyisiä tai tulevaisuuden kilpailevia vaihtoehtoja parempi? - Vastaus: tehokkain uusiutuva luonnonvaramme.
- Tämä on hyvä ja tiivis väite, mikäli pitää paikkansa. Onko geenimanipulointihuomautuksella olennaista arvoa? Siihen sisältyy kuitenkin negatiivisia jännitteitä, ristiriitaisia ja epävarmoja asenteita jne. (Ja lisäksi toki se, ettei esimerkiksi geenimanipulaatio ole välttämättä parantava eikä sitä ole tähänkään mennessä osattu vielä geenimanipulointivaiheessa aina tietää...)

Miten tuotantoprosessi laitetaan käyntiin mieluiten nopein investointituotoin tai pienin investoinnein tai varmoin tuotoin?
Mistä saa tarvittavan tietotaidon asiaan perehtymiseen tai käyntiin laittamiseen?

En ehkä ymmärtänyt tätä kohtaa, osittain vastaukset näyttivät sopivan poliitikoillekin tarkoitettuun tekstiin, mutta osa kuulosti "meille kohdistetuilta" asioilta. Poliitikot eivät lähde luultavasti lukemaan epävirallista Gutenberg-projektia tietolähteenä ja todennäköisyys epävirallisen, päihdekannabiksen laillistamista ajavan yhdistyksen "kouluttajaksi mukaan ottamisesta" on mielestäni erittäin pieni.

Hamppupuimurin rakentamista ei kannattane pitää nyt realistisena - kyllä sitä sen verran on tuolla jo isommilla rahoilla yritetty rakentaa, mm. Kanadassa 90-luvulla on ollut seuraavaa: http://www.mrac.ca/index.cfm/fuseaction ... /index.cfm

Eli tähän viimeiseen kohtaan meidän on kerättävä lisää tietoa ja tarjottava valmiimpi paketti. Poliitikot käyttävät nykyään tiedonhankintaan asiantuntijoita/lobbareita eivätkä ehdi juuri itse tietoa hankkia. Siksi infon on tultava suht valmiina.


Puh nyt en jaksa kirjoittaa enempää.
Tasmanian kokemuksia löytyy http://www.dpiw.tas.gov.au/inter.nsf/We ... R86BK?open

(Jack Hererin kirjasta: en ole teosta paljoa lukenut. Tarvinnen siihen sopivan asennoitumisen, sillä täytyy myöntää, että alkutekstien perusteella se amerikkalainen mahtipontisuus ja paatos ja lähtöasenne tuntuu hieman heikompia eli minua ahdistavalta.)


Palaa sivulle “Yleiskeskustelu”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: D34DH34D, Sahtimummo ja 0 vierailijaa