Kuva

Bioponinen vesiviljely

Scrogit, sogit, hydrot, aerot ja muut maallikoilta yli hilseen menevät menetelmät
ArtistFromHell
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 488
Liittynyt: 27.11.2007

Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja ArtistFromHell » 17.2.2008 20:11

Tästä on ollut juttua niin vähän, että ajattelin sille oikein uuden ketjun luoda.
Tuumin että olisi hyödyllistä jos on ketju johon tullessaan osaa viljellä hamppua mullassa ja lähtiessään olisi kaikki tarvittava perustieto bioponisesta vesiviljelystä alkuun pääsemiseksi. Keskustelu aiheesta on siis tervetullutta!

Sekaan lipsahti ajatusvirrasta jotain vesiviljelyn perusjuttuja kuten pH-arvot, mutta olkoon nyt kun tuohon liittyy kuitenkin..

Nämä tiedot joita tässä esittelen on haalittu sieltä sun täältä(suurin osa akvaario opuksista) ja ne ovat hajanaisesti päässäni ja saatan tästä johtuen jauhaa välillä paskaa, joten korjatkaa jos olen väärässä tai muuten vaan pöllö. Omat kokemukset tästä on myös vielä puutteelliset joten senkin puolesta olkaa varuillanne ja skeptisiä, nyt saattaa mutu lentää. :mrgreen:

(Joka välissä mainitsemani JBL on nyt esimerkkinä sen takia että paikallinen akvaariotarvikediileri tukee sen toimintaa, enkä tiedä muita valmistajia..)

Mihin pyritään?
-pienimuotoisen biotoopin ylläpitoon, jossa elää bakteerikanta, joka muuttaa haitallisia yhdisteitä vaarattomampaan muotoon.

Miten se onnistuu?
-säätämällä vesi biotoopille kelvolliseksi jos se ei jostain syystä jo ole.
-hankkimalla huokoinen aines johon bakteerikannan on helppo asettua.
-pitämällä bakteerikannan kasvualusta aina märkänä.

Vesi:
Vesi on ilmeisesti vesiviljelyn tärkein ainesosa.
Kasvien ja eliöiden biologiset prosessit vaikuttavat veden laatuun, joka vaikuttaa suoraan kasvin kasvuun.

Veden kovuus
Veden kovuus vaikuttaa kasvien kasvuun sekä pH:n stabiiliuteen.
Jos vesi on liian pehmeää, pH heilahtelee voimakkaammin, joka puolestaan on haitallista kasveille ja etenkin bakteereille. PH:sta lisää alempana.
Veden kovuuden voi mitata ja pitoisuudet ilmoitetaan useimmiten saksalaisella asteikolla, yksikköä just nyt en muista.. Kovuuksia on 2 eriä, jotka jaetaan kokonaiskovuuteen ja karbonaattikovuuteen. Karbonaattikovuus on tässä se joka mitataan, kokonaiskovuudella ei ilmeisesti ole mitään merkitystä.
Jos kovuus on alhaisempi kuin 5, on hyvä nostaa se siihen 5:n tasolle. Tätä ei ole yleensä huomioitu käännetyissä artikkeleissa! (Suomessa kuitenkin suurimmassa osassa pohjavesiä kiviaines on kovaa kuten esim. graniitti, jolloin vesiolomme poikkeavat suuresti keski-euroopasta, jossa on paljon helpommin liukenevia kalkkikiviä.)
Karbonaattikovuuden pystyt mittaamaan esim. akvaarioliikkeistä saatavalla testisetillä. Myös karbonaattikovuuden nostajaa löytyy yleensä samasta hyllystä. Veden pehmentämiseen kelpaa sadevesi. Sitä ei kuitenkaan ole mielekästä sisään kannella, joten älä säädä vettä vahingossa liian kovaksi.

Yli 15 asteen kovuuden kerrotaan jo olevan haitaksi, kokemusta mulla ei liian kovasta vedestä ole.

PH-arvot
PH-arvo kertoo käyttäytyykö liuos happona, neutraalina tai emäksisenä. Asteikko alkaa 0:sta(erittäin hapan) ja päättyy 14:sta(erittäin emäksinen), neutraalin ollessa noin 7.
On tärkeää muistaa, että pH-asteikon luvut ovat potenssiarvoja, jolloin yhden asteen muutos onkin kymmenkertainen liuoksen väkevyydessä ja kahden asteen muutos on jo 100kertainen, josta bakteerikanta kärsii jo huomattavasti!
Tämän vuoksi on erittäin tärkeää välttää nopeita muutoksia pH-arvoissa.

Uudessa resossa/lannoiteliuoksessa on yleensä aluksi karbonaattikovuutta tarpeeksi pitämään pH-arvot suhteellisen vakiona. Kun biologisista prosesseista johtuva rasitus resossa lisääntyy, käy usein niin, että karbonaattien määrä ei riitäkkään enää puskuroimaan happojen vaikutusta ja pH-arvo voi vaihdella suurestikkin päivän mittaan. Aamulla mitattu pH voi olla paljonkin alle 7 ja illalla mitattu arvo voikin olla yli 8.
Arvon vaihtelut johtuvat vissiin pääasiassa karbonaattikovuuden ja co2:n(eli hiilidioksidin) vuorovaikutuksesta. Karbonaattikovuus emäksisenä nostaa pH-arvoa ja co2 happamana laskee sitä. Jos nämä arvot ovat balanssissa toisiinsa nähden, on pH 7, eli neutraali(ainakin teoriassa).
(tässä on hyvä muistaa, että hiilidioksidia ei ole paljoa lannoiteliuoksessa, koska veden ilmaus ”tuulettaa” sitä helvetin tehokkaasti pois(ja tästä alkaa sivulause jossa ihmettelen co2 tabujen suosiota, kun se ei siinä vedessä kuitenkaan pysy, eikä ilmeisesti edes hyödytä kasvia mitenkään(ja tästä alkaa sivulause, jossa ihmettelen faktojen epäkohtia. Jossain sanottiin että co2 nostaa hetkellisesti pH:ta kun taas jossain kerrotaan sen laskevan sitä. Eli totuutta en tiedä, mutta uskon hiilidioksidin laskevan sitä)))

Myös esim. mädäntyvien juuren rippeiden hapot ”sitovat” karbonaattien kykyä neutralisoida happoja, jolloin veden vaihdon jälkeen muutaman päivän ajan saattaa pH pysyä kohtuullisena, mutta sitten alkaa romahdus.
Huolehdi siis että litkussasi on tarpeeksi korkea karbonaattikovuus, se on yksi tae biotooppisi hyvinvoinnille!

Fosfaatti
Fosfaatti tason nousun johdosta levä saa hyvät olosuhteet. Muita vaikutuksia fosfaatin suhteen veteen tai kasvuun en tiedä. Fosfaattia muodostuu ilmeisesti hajottajabakteerien jäljiltä.
Fosfaatti arvon voi mitata esim. JBL:n Phosphat test set:illä.

Nitriitti
Nitriitti(NO2) on myrkyllinen yhdiste jota muodostuu resossa/litkussa kun hajottajabakteerit tekevät hajotustyötään.
Nitriitti arvon voi mitata esim. JBL:n Nitrite test set:illä.

Nitrifikaattibakteerit
Nitrifikaattibakteerit hajottavat ”jätteet”, eli juuren grämmäleet, levät yms., vaarattomampaan muotoon. Kun biologinen suodatus on vasta osittain kehittynyt noin 2-3 viikon päästä, alkaa nitriittiä muodostua veteen hitaasti yhä suurempia arvoja, kunnes arvo äkisti putoaa lähes nollaan. Tämä kertoo sen että biologisen suodatuksen toinen bakteerikanta on lisääntynyt tarpeeksi ja pystyy käyttämään kaiken tuotettavan nitriitin ravinnokseen. Tätä voit seurata jo mainitulla nitriitti testi setillä, jonka saa akvaariotarvikeliikkeestä.

Prosessin nopeuttamiseksi on kehitetty mahdollisuus lisätä lepotilassa olevia hajottajabakteereita veteen, nopeuttamaan suodatuksen ”kypsymistä”. Tätä myydään varmaan kaikissa akvaariotarvikkeita myyvissä liikkeissä. Ainakin JBL merkkinen tehdas markkinoi tuotetta joskus viime vuosituhannen puolella nimellä Denitrol.
Kysymällä bakteerikannan tehtailusta akvaarioliikkeestä myyjä varmasti informoi sinua mielellään, että minkä tuotteen siihen tarvitset. Tietysti kasvatukseen on omiakin aineita, mutta akvaarioihin tarkoitetut taitaa olla edelleen halvempia.
Bakteerikanta muodostuu kyllä ilman vastaavia aineitakin, ehkä vaan hiukan hitaammin.

Nitriitin luonnollinen kulku, eli haluttu toiminta:
”jätteet”-> ammoniumi -> nitriitti -> nitraatti -> kasvit ja levät -> ”jätteet” -> jne..

Levät
Levät ovat myös yhteyttäviä kasveja ja tarvitsevat sen vuoksi samoja ravinteitta kuin hamppukin. Vähän levää siellä täällä ei ole biotoopissa merkkinä ongelmista, vaan kertoo nitraatti- ja fosfaattitason nousseen, sekä typen ja fosforin riittävyydestä. Jos typpeä ja fosforia on liian vähän, ei tule levää.Jos niitä taas on paljon, saattaa levä muodostua melkeimpä ongelmaksi.

Koska nitraatti ja fosfaatti ovat levien pääasiallista ravintoa, voidaan ne pois blokkaamalla hankaloittaa levän elämää. Tätä varten on kehitetty suodatinmateriaaleja, jotka poistavat liialliset pitoisuudet. Ainakin JBL tehtailee niitä nimillä PhosEx 20000 ja NitratEx 36000. Näiden tehosta en tiedä mitään, voihan niitä koittaa jos levä alkaa vituttaa.
Myös levän tuhoavia aineita on markkinoilla, JBL kauppaa sitä nimellä Algol.
Levän tuhoamiseen ei biotoopin tasapainon ja bakteerikannan säilyttämisen takia koskaan saa käyttää vetyperoksidia! Se tappaa hyödylliset pöpöt välittömästi.

Bakteerikannan kasvualusta
Tähän tarkoitukseen paras taitaa olla suodatin, joka sisältää huokoista materiaalia, esim. JBL:n Cermec nimellä tunnettuja pieniä keramiikkaputkia. Sitä löytyi myös samasta hyllystä, jossa akvaariotarvikkeita oli. Sama kauppa yleensä myy myös valmiita suodattimia. Suodattimen ostossa kannattaa kiinnittää huomiota materiaaliin, josta suodatus koostuu. Vaahtomuovisia en suosittele heikomman huokoisuuden takia, mutta ihan toimiva sekin kuitenkin on.
Hyviä vaihtoehtoja löytyy useita, yksi käytetyimmistä taitaa olla vulcaaninen kivi.
Aktiivihiiltä kehoitetaan välttämään suodattimissa, tälle kehoitukselle en ole vielä löytänyt perusteluja mistään, enkä tiedä mistä se on lähtöisin. Kai sitä sitten kannattaa välttää.

Suodattimen olisi hyvä pumpata ainakin 10 kertaa tunnissa se mitä pönttösi sisältää. Vähemmälläkin virtauksella toki pärjää, mutta bakteerikanta luultavasti iloitsee suuresta hulju-kokemuksesta.

Suodattimia on paljon erilaisia ja luultavasti niitä saa akvaariotarvikeliikkeistä edullisemmin kuin esim. viherpeukun bio-filtteri, joka maksaa tällä hetkellä 79egeä.

Itselläni oli käytössä suodatin mallia TSI, johon survoin keramiikkaputkia ja vanua.
Suodatin kannattaa koota niin päin, että vesi virtaa ensin keraamisen(tms.) aineksen läpi ja vasta sitten vanusta. Tämä pidensi ainakin omassa väkerryksessäni puhdistusväliä, kun vanu ei pääse heti täyttymään liasta ja tukkeutumaan.
Suodattimella ei periaatteessa ole muuta tarkoitusta, kuin ylläpitää bakteerikantaa. Toisaalta onhan se puhdas ja kirkas vesi ihan tervetullut etu, myös haju on mielestäni vähentynyt sen ansiosta merkittävästi.

Suodattimen pesu
On aika pestä suodatin, kun veden virtaus on selvästi hidastunut tukkeutuneiden suodatinmateriaalien vuoksi. Koska hajottajabakteereita ei haluta häiritä, pesua ei tulisi suorittaa liian usein.

Poista suodatinmateriaalit suodattimesta ja huuhdo ne juoksevan veden alla(mielellään samanlämpöisessä vedessä kuin mitä resossa on). Älä koskaan käytä kuumaa vettä tai puhdistusaineita. Älä yritä pestä materiaaleja ”liian puhtaiksi”. Biotooppi tarvitsee eläviä bakteereita, eikä niitä sen takia kannata tappaa.
Useammin suodatin on pesty ”kuoliaaksi”, kuin niitä on ”kuollut” normaalin tukkeutumisen vuoksi.
Suodattimen ensimmäinen pesu tulisi suorittaa aikaisintaan 4 viikon päästä sen käyttöön otosta. Usein pestyssä suodattimessa on heikompi bakteerikanta kuin monta kuukautta pyörineessä.

Mitä tarvitaan?
(Mikään näistä ei ole pakollinen, mutta helpottavat toimintaa.)
-ensin tietty toimiva vesiviljelyjärjestelmä ja muut perussetit
-karbonaattikovuuden mittaus setti
-tarvittaessa karbonaattikovuuden nostoon tarkoitettu aine
-pH testi setti, tätä ei kovin usein tarvita, mutta alussa se on hyvä olla jotta arvojen voidaan todeta olevan kohdallaan (itselläni on JBL:n ”tarkkuus” setti, jossa asteikko on 6-7,6, erittäin kätevä)
-nitriitti testi setti olisi myös hyvä olla, sen avulla tiedät koska bakteerikantasi on ”kypsä”
-aikaa bakteereille n.3 viikkoa
-kasvualusta bakteerikannalle, esim. edellä mainittu suodatin
suodattimen sisään:
-huokoista materiaalia
-vanua tms.

Aloitetaan alusta
1. Laita vesi
2. Lisää veteen lannoitteet(alakanttiin aina)
3. Laita suodatin(tai muu suunniteltu kasvualusta) paikoilleen
4. Testaa järjestelmä kasvualustoineen ja totea se toimivaksi
5. Mittaa karbonaattikovuus. Lisää karbonaattikovuuden nostajaa jos tarpeen. Lisää bakteerit jos päädyit ostamaan niitä.
6. Mittaa pH ja totea se paremman puutteessa kelvolliseksi. Älä säädä. Mittaa myös nitriitti. Kaikki mittailutulokset kannattaa merkitä ylös, jotta kehityksen vertailu onnistuu ilman savuisen pään reistailua jatkossa.
7. Istuta kasvit.
8. Odottele pari viikkoa ja mittaile välillä nitriitti, kunnes se putoaa lähes nollaan. Jos se ei putoa, ei toinen bakteerikanta jostain syystä menesty ja voit luottaa siihen että olet levän kanssa myöhemmin kusessa.

Kun olet kerran saanut kunnollisen bakteeriston toimimaan, voit säilyttää sitä vuosia. Älä vaihda koskaan vesiä kokonaan, jätä aina vähintään ¼ osa vanhoja vesiä. Huomioi se lannoituksessa ja ennakoi typen annon lopettamista jo ennen kuin siirryt kukitukseen.

Tämän huoltovapaampaa kasvatusta ei taida ollakkaan.
Periaatteessa et tarvitse bioponisen viljelyn aloitukseen muuta kuin kourallisen lecasoraa resoon, jotta saisit oman biotooppisi toimintaan. Tässä höpistyt asiat kenties helpottavat, mutta mitään niistä ei välttämättä tarvitse tietää, eikä mitään välttämättä tarvitse ostaa, jos vesiviljelyjärjestelmä löytyy kotoa jo valmiiksi. Mittailu setit kyllä helpottaa tarkkailua ja kerran ostetuilla seteillä mittailee monta vuotta.

Ensimmäinen bioponinen viljelyni tapahtui vahingossa. Kasvatin bubblerissa kun päätin laittaa vähän Biolanin merileväuutetta sekaan. Bubblerin verkkoruukut koskettivat vettä joten bakteerikantani kehittyi ilmeisesti siihen. Epäilen että tuo merileväuute oli se lähtölaukaus, sisältää meinaan melkoisen määrän kaikenlaisia mikro-organismeja. Vesiä en silloin vaihtanut, enkä tämän vahingossa syntyneen biotoopin jälkeen itseasiassa koskaan kertaakaan. Vajaa pari vuotta mennyt hyvin, nyt vasta alkanut tutkimaan aihetta ja mittailemaan vettä ja väsäilemään suodattimia..

Tuurillakin siis pärjää, mutta pieni mittailu ja alun säätö helpottaa jatkossa.

Hyviä hetkiä pöpöjen parissa! :mrgreen:

Edit: Silikaatti on tutustumisen arvoinen tuote! Tällä hetkellä saa mm. täältä.
Viimeksi muokannut ArtistFromHell, 7.3.2010 6:19. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

kelimmo
1 tähti
1 tähti
Viestit: 207
Liittynyt: 20.9.2004

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja kelimmo » 17.2.2008 20:26

Erittäin hieno threadi!
Mitä bakteerikanta sanoo suurista veden lämpötilamuutoksista? Ja missä lämpötilaa kannattaisi pitää jos ajattelee että lamput kuitenkin väkisin lämmittävät reson vettä paljon ja aiheuttaa suuren lämpötilamuutoksen yön ja päivän välillä ilman lämmitintä.

ArtistFromHell
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 488
Liittynyt: 27.11.2007

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja ArtistFromHell » 17.2.2008 20:38

kelimmo kirjoitti:Erittäin hieno threadi!
Mitä bakteerikanta sanoo suurista veden lämpötilamuutoksista? Ja missä lämpötilaa kannattaisi pitää jos ajattelee että lamput kuitenkin väkisin lämmittävät reson vettä paljon ja aiheuttaa suuren lämpötilamuutoksen yön ja päivän välillä ilman lämmitintä.


Kiitos kiitos!

Lämpötilaeroista en osaa sanoa paljon mitään, en ole ennen edes ajatellut asiaa. Ei tuo normi vaihtelu niitä ainakaan kuolemaan ole vielä saanut.

Lämpötila on hyvä pitää huoneenlämpöisenä, tai ainakin lähellä sitä, kuten vesiviljelyssä yleensäkkin. Sellaisenaan on mun pöpöille kelvannut, millaseksi lamput sen sitten lämmittääkin. Tosin on eslit käytössä, mutta kyllä kaappi niilläkin lämpenee, kun ei ole minkäänlaista ilmastointia..
Lämmöstä tuskin on bakteereille haittaa kunhan vesi ei kiehu, mutta hajut vähenee lämmön laskiessa.

Veikkaan että nopea vaihtelu vituttaa pöpöjä enemmän kuin sellainen tasainen viileneminen tai lämpeneminen. :think:

Edit: lämmittimen käyttö saattais kiihottaa bakteerit toimimaan nopeemmin. Alussa se siis ehkä olisi todella kätevä, jos se nopeuttaisi biotoopin "kypsymistä". Kokeilemisen arvoista!
Viimeksi muokannut ArtistFromHell, 17.2.2008 22:37. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Mallioppilas

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja Mallioppilas » 17.2.2008 20:45

Kiitos kiitos, hyvin jäsennettyä tietoa, kohti bioponista vesiviljelyä kun itsekin olen suuntamassa. :)

tsippa
Viestit: 12
Liittynyt: 2.4.2006

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja tsippa » 18.2.2008 22:30

Eiköhän tässä veden karbonaattikovuudella haeta kuitenkin vain liuoksen puskurointikykyä, eli kykyä estää äkilliset pH:n muutokset. En tiedä akvaarioliikkeiden puskureista, mutta teoriassa ja käytännössäkin mikä tahansa heikko happo tai emäs puskuroi. Eli hamppuhommiin sopivasti puskuroidun liuoksen saa aikaan vaikka kaatamalla purkillisen ruokasoodaa pönttöön ja hilaamalla hapolla pH:n kohdilleen. Vain pieni osa ruokasoodasta ionisoituu ja loput jää sellaisenaan liemeen reagoiden vasta pH:n muutoksiin.

Avatar
Jack The Reaper
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 4139
Liittynyt: 7.1.2003

Kunnioitettavaa

ViestiKirjoittaja Jack The Reaper » 19.2.2008 10:34

Huippuposti!

Oman tien kulkijalta todella informoiva viesti! ^_^

Hieno juttu että jaksat ihmisiä tälläisistäkin 'hömpötyksistä' valistaa.

Harvat foorumilla enää tekee mitään tälläistä "omaa" juttuaan / uutta.

You go, ArtistFromHell! :yes:

-J

PS edit2: Antaisin karmaa sulle AFH mut en voi kun ei toimi mulla.
Viimeksi muokannut Jack The Reaper, 20.2.2008 18:04. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

ArtistFromHell
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 488
Liittynyt: 27.11.2007

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja ArtistFromHell » 19.2.2008 19:21

Kiitos kommenteista! Keskustelu myös tervetullutta ja kuulutan nyt niiden perään ketkä ovat täällä biobucketteja ja muita harrastelleet!

tsippa kirjoitti:Eiköhän tässä veden karbonaattikovuudella haeta kuitenkin vain liuoksen puskurointikykyä, eli kykyä estää äkilliset pH:n muutokset...


Sitä mä tossa ainakin yritin kertoa ja äsken nopeasti vilkastuna sellanen käsitys siitä edelleen jäi.. Akvaariotarvikeliikkeestä toki saa myös ihan pelkkää puskurointiainetta, mutta karbonaattikovuus taitaa olla pitempivaikutteinen pH:n puskuroija..? Karbonaattikovuus kun ei ole mulla ainakaan laskenut missään vaiheessa. :think:

En kyllä lähtis ruokasoodaa eli natriumbikarbonaattia(sama kuin natriumvetykarbonaatti) koittamaan, ennemmin natriumkarbonaattia eli soodaa.
Ihan saletti en näiden vaikutuksista veteen ole, ne kun ovat vahvasti reagoivia, eli lähtöaineet muuttuvat käsittääkseni täydellisesti reaktiotuotteiksi.
Ruokasoodan ainakin muuttaisin soodatuhkaksi(NaOH) ennen veteen laittamista.
En ole kemisti joten en spekuloi enempää..

Muutamia hyviä puolia voisin mainita bioponisesta viljelystä verrattuna tavalliseen.
-Lannotteita olen itse käyttänyt n.50%+ ohjeen annoksista.
-Lannotteita ei mene hukkaan, kun vesiä en vaihda.
-Kasvu on älyttömän nopeeta!
-Ei tarvi murehtia levästä tai muista, on siis erittäin huoleton, kunhan bakteerikanta on ensin kehittynyt.

Vuositasolla siis säästää huomattavasti rahaa, kun lannotteitta ei kulu lähellekkään niin paljon kuin tavallisesti hydrossa.

Kannattaa lukea eri foorumeilta kokemuksia tästä, sieltä huomaa miten nopeeta se kasvu oikeasti on. Sieltä selviää myös se miten vaivatonta tämä on. Mulla ei ole ollut minkään muun kanssa ongelmia kuin lannoituksen typen kanssa. Sitä on useissa lannotteissa liikaa muihin nähden, jolloin kasvi kasvaa helvetisti pituutta. Tosin on käytössä eslit joka osaltaan varmasti vaikuttaa. AH:n three part:iin siirryttyäni myös toi typpiongelma oli helppo fiksata parempaan suuntaan.

En voi muuta kuin suositella! :mrgreen:

Hobgob
1 tähti
1 tähti
Viestit: 1211
Liittynyt: 26.12.2007

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja Hobgob » 19.2.2008 20:28

ArtistFromHell kirjoitti:-Lannotteita olen itse käyttänyt n.50%+ ohjeen annoksista.


Minkälaisia nuteleveleitä tuolla annostelulla tulee, kun tuolla ICmagillä kerrotaan tarinoita nutepitoisuuksien nostosta huimaan ~3 p/1 000 tasoon asti kukituxen loppua lähestyttäessä?

ArtistFromHell
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 488
Liittynyt: 27.11.2007

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja ArtistFromHell » 19.2.2008 20:35

Hobgob kirjoitti:...

Minkälaisia nuteleveleitä tuolla annostelulla tulee, kun tuolla ICmagillä kerrotaan tarinoita nutepitoisuuksien nostosta huimaan ~3 p/1 000 tasoon asti kukituxen loppua lähestyttäessä?


Nyt täytyy sanoa että en tiedä yhtään mistä puhut. :)
Jos toi liittyy ec arvoihin, niin eos., en ole koskaan sellaisia mitannut.
Mikä on nutelevel? (muistelisin että jotkin lajikkeet ovat sille herkempiä kuin toiset, mutta en tiedä mikä se on..)

Ihan perstuntumalta olen lannotteet heittäny, joten joku muu saa valistaa tosta.

Edit: taisit tarkottaa just ec:tä? En tiedä nyt sitten että onko mun ec hyvässä vai huonossa mallissa, mutta kasvit voi hyvin, joka on mulle pääasia sadon ohella.
Sitä en siis myöskään tiedä, että mitenkä ison ec:n ne bioponisessa kestäis, mutta nopeata on kasvu ollut ja satoakin on tullut, joten en ole katsonut tarpeelliseksi mittarin hankintaa.

Kasvi on itsessään jo ihan hyvä "mittari". Kertoo ainakin luotettavasti mitä se tarvitsee ja toisaalta mitä sillä on liikaa. Sitä taas en tiedä onko savupää luotettava mittarin lukija. :laugh:

tsippa
Viestit: 12
Liittynyt: 2.4.2006

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja tsippa » 20.2.2008 0:59

En mäkään mikään kemisti oo mut koetan silti selvittää.
Eli kaikilla emäksillä ja hapoilla o vakio, joka kertoo kuinka suurelta osin kyseinen happo tai emäs ionisoituu vesiliuoksessa.
Vahvoilla hapoilla ja emäksillä kyseinen vakio on > 1, joka kertoo että ne usein ionisoituu lähestulkoon täydellisesti ja tällöin reaktio on siis tuotteiden puolella.

........................ [H+] [A- ] .................... [OH-][BH+]
eli Happovakio (Ka) = .............. ja Emäsvakio Kb = ................... (hakasulkeisiin sijoitetaan konsentraatio )
.............................. [HA] ......................................... [B]

NaOH:lla(lipeä) emäsvakio on 55, Na2CO3:lla(Soodatuhka, sooda) 2,1 * 10ˆ-4, ja NaHCO3(ruokasooda) muuttuu hitaasti soodaksi vapauttaen samalla hiilidioksidia, eli emäsvakio on tällöin sama kuin edellisellä.

Eli tavallaan aineet, joilla on pienempi emäs/ happovakio säilyvät lähtöaineiden puolella, ja tällöin liuoksen pH:n muuttuessa kompensoituu tästä muuttumattomasta reservistä tasapainoyhtälön mukaisesti tilalle uusia protoneita / hydroksidi-ioneita säilyttämään liuoksen pH alkuperäisellä alueella. Eli periaatteessa puskuri voi koostua lähestulkoon mistä vaan komponentista joka säilyttää tasapainon lähtöaineen puolella ja tavallaan taistelee pH:n muutosta vastaan sille ominaisella pH- alueella.

Karbonaatit eli CO3(2-) päätteiset ionit on tähän tarkoitukseen toki ihan hyviä.

Kaikki veteen liuenneet suolat nostaa sen EC-arvoa ja kaikki molekyylit sen osmoottista painetta.

ArtistFromHell
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 488
Liittynyt: 27.11.2007

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja ArtistFromHell » 20.2.2008 1:17

Tsippa, tuo selvensi asiaa huomattavasti, mutta jäi vielä pari kysymystä. Vaikuttaako natriumbikarbonaatti muihin veden ominaisuuksiin? (+mitä bakteerit siihen sanoo, pystyiskö ne elämään asian kanssa vai suuttuisko ne?)
Jos ei vaikuta muuten niin sehän sopisi tähän tarkoitukseen ihan mainiosti.

Entäs voiko tuota siis annostella liikaa kasvin kannalta(käsitin että ei)? Jos ei niin sehän helpottaisi entisestään, kun ei tarvitsisi mitata tuota karbonaattikovuutta, lisäisi vain ruokasoodaa.

Sori että joutuu vääntämään rautalangasta, mutta kun ei nyt ihan täysin aukene.

Edit: siis ruokasoodan laiton jälkeen vaan pH hapolla kondikseen, niin kauanko tuo pitäisi sen pH:n kohdillaan? Eli siis miten kauan se kestää, jos "kyllästää" veden sillä ensin ja sitten laittaa 100% lisää?

Eli 10litraan vettä ensin 870g (jos 8,7g/0,1l liukoisuus pitää paikkansa) ja sitten toisen saman verran?

Eikun.. miten sen voi laskea?
Äh, voiks se mennä noin? Sitähän pitäis ostaa kilokaupalla jos se näin menee...... :doh:
Miten paljon sitä siis pitäisi laittaa?
Ei kai se nyt sentään tosta liukoisuudesta kiinni ole?
Viimeksi muokannut ArtistFromHell, 20.2.2008 3:49. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Crunkfool11
Viestit: 290
Liittynyt: 14.4.2006

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja Crunkfool11 » 20.2.2008 1:35

Yo itellä myös tulossa biokasvatus josta laitan kuvia viikonloppuna. Tuli mieleen että olisiko tosta hyötyä jo pistokasvaiheessa juurrutuksessa? Hapetus onnistuisi varmaan pelkän filtterin avulla ja ravinteita tuskin edes tarvis laittaa ennen kun juuret ovat puskeneet kunnolla esiin. Kuulostaako kokeilun arvoiselta idealta?

ArtistFromHell
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 488
Liittynyt: 27.11.2007

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja ArtistFromHell » 20.2.2008 1:59

Crunkfool11 kirjoitti:Yo itellä myös tulossa biokasvatus josta laitan kuvia viikonloppuna. Tuli mieleen että olisiko tosta hyötyä jo pistokasvaiheessa juurrutuksessa? Hapetus onnistuisi varmaan pelkän filtterin avulla ja ravinteita tuskin edes tarvis laittaa ennen kun juuret ovat puskeneet kunnolla esiin. Kuulostaako kokeilun arvoiselta idealta?


Kuulostaa todellakin. Merileväuutetta ehkä lorauttaisin sekaan vaikka lannotusta ei tarviikkaan. Merileväuute siis ravinnoksi bakteereille, kehittyvät ilman lannotteita ärsyttävän hitaasti.
Kannattaa heti laittaa litku muhimaan bakteerien kasvualustan kera vaikka pistoja ei vielä oliskaan. Mitä nopeemmin laittaa, sen nopeemmin on biotooppi toiminnassa.

Hapetus saattaisi kyllä helpottaa kasvien oloja, vaikkei se ainakaan pistokkailla ole välttämätön ollut..

Näin akvaariokaupassa suodattimen, joka oli tehty ilmapumpun pohjalta, eli se ilmaa samalla. Hienommassa mallissa oli vielä esisuodatinpatruuna, jonka pystyi vaihtamaan/pesemään ilman varsinaisen bakteerien kasvualustan pesua. Sellaisen taidan seuraavaksi hankkia tai väsätä itse.

Crunkfool11
Viestit: 290
Liittynyt: 14.4.2006

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja Crunkfool11 » 20.2.2008 2:31

Nooh itellä on suodattimesta otettu kaikki vanut pois ja laitettu seran (parasta) massaa koko kammio täyteen suodattimessa. Suodattimen ilmareikään laitoin ilmapumpun letkulla joten tulee niin komiaa kuplaa ettei paremmasta väliä. Ja meinasin nakata pikku satsin viherpeukusta ostamaa bakteeria beesiin niin kanta on muutamassa päivässä valmis. Laitan pistokkaat n. 10 l ämpäriin niin kyl toi suodatin sen hapettaa helposti.

Ja pohdin että mahtaisikohan pistokkaat juurtua nopeemmin kyseisellä metodilla?

ArtistFromHell
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 488
Liittynyt: 27.11.2007

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja ArtistFromHell » 20.2.2008 3:04

Crunkfool11 kirjoitti:Ja pohdin että mahtaisikohan pistokkaat juurtua nopeemmin kyseisellä metodilla?


Voi hyvin olla, siinä biotoopissa on kuitenkin kaikki suojakolloidit ym. kohdillaan sen toimiessa hyvin. Mitä sitten tarkottaakaan, akvaario-oppaasta luin, että akvaariokasvit ainakin tykkäävät. :laugh:

Pakko sanoa että hyvältä kuulostaa sun setit.

Onko ne bakteerit siinä aktiivisia, vai onko ne lepotilassa ja herää siitä sit nopeesti?
Parissa päivässä valmiiksi kehittyminen kuulostaa kyllä vahvasti mainospuheelta. Kyllä se varmaan nopeuttaa, mutta en luottais siihen mitä sanotaan..

Jos viitsit niin raportoi sitten miten nopeesti kehittyy ja miten pH:t pysyy ym.
Kiinnostaa kovasti tietää miten toisilla sujuu ja että voiko tässä edes tulla mitään ongelmia. Oma kokemus sanoo tähän mennessä että ei ja hyvä niin. :mrgreen:

Edit: Tietoni onkin muuten pahasti puutteelliset myös tästä kehittymisen nopeudesta. Ei ole mitään hajua paljonko vaikuttaa kehityksen nopeuteen veden ja/tai kasvualustan määrä/laatu.

Veikkaan Crunkfool11 että sun suodatin ja 10litran ämpäri on kyllä melko nopeasti bakteerien valloitettavissa. Ehkä se pari päivää täydelliseen biotooppiin ei ole sittenkään mahdotonta. :think:
Vielä kun saat veden pysymään yli kädenlämpöisenä..
Viimeksi muokannut ArtistFromHell, 20.2.2008 4:43. Yhteensä muokattu 5 kertaa.

Hobgob
1 tähti
1 tähti
Viestit: 1211
Liittynyt: 26.12.2007

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja Hobgob » 20.2.2008 3:11

ArtistFromHell kirjoitti:...

Nyt täytyy sanoa että en tiedä yhtään mistä puhut. :)
Jos toi liittyy ec arvoihin, niin eos., en ole koskaan sellaisia mitannut.
Mikä on nutelevel? (muistelisin että jotkin lajikkeet ovat sille herkempiä kuin toiset, mutta en tiedä mikä se on..)

Ihan perstuntumalta olen lannotteet heittäny, joten joku muu saa valistaa tosta.

Edit: taisit tarkottaa just ec:tä? En tiedä nyt sitten että onko mun ec hyvässä vai huonossa mallissa, mutta kasvit voi hyvin, joka on mulle pääasia sadon ohella.
Sitä en siis myöskään tiedä, että mitenkä ison ec:n ne bioponisessa kestäis, mutta nopeata on kasvu ollut ja satoakin on tullut, joten en ole katsonut tarpeelliseksi mittarin hankintaa.

Kasvi on itsessään jo ihan hyvä "mittari". Kertoo ainakin luotettavasti mitä se tarvitsee ja toisaalta mitä sillä on liikaa. Sitä taas en tiedä onko savupää luotettava mittarin lukija. :laugh:


Ec-arvoistapa hyvinkin; ppm <- EC. (0.6) - EC value x 0.6 = ppm; ~3 parts of nutrients / 1000 parts / 600= EC 5 mS

Normaali hydroissa 2400 ppm; EC 4 mS on ylähaamurajoja, jonka kasvit voi sietää isoilla valoilla &kunnon systeemillä, mutta 1800:kin ppm; EC 3 mS on normaali loppukukitus Ec, mutta tuossa laavakivisysteemissä 3000 ppm; Ec 5 mS pitäisi olla mahdollista.

EC = Electronic conductivity
ppm = parts / 1 000 000
Viimeksi muokannut Hobgob, 29.2.2008 4:52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

ArtistFromHell
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 488
Liittynyt: 27.11.2007

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja ArtistFromHell » 20.2.2008 3:26

Hobgob kirjoitti:...
Normaali hydroissa 2400 ppm; EC 4 mS on ylähaamurajoja, jonka kasvit voi sietää isoilla valoilla &kunnon systeemillä, mutta 1800:kin ppm; EC 3 mS on normaali loppukumutta tuossa laavakivisysteemissä 3000 ppm; Ec 5 mS pitäisi olla mahdollista...


Eli ruiskii helvetillisiä lannotemääriä..?
Hyödyttääkö se sitten paljonkin nopeudessa ja sadossa, että sitä kannattaisi harrastaa?

Edit: allaolevaan, mun filosofia on paljon vähällä vaivalla ja rahalla. 8)
Viimeksi muokannut ArtistFromHell, 20.2.2008 4:53. Yhteensä muokattu 3 kertaa.

Hobgob
1 tähti
1 tähti
Viestit: 1211
Liittynyt: 26.12.2007

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja Hobgob » 20.2.2008 3:50

En tiedä, mutta kait se hieman satoon vaikuttaa, mutta filosofiana noissa on "Niin paljon kuin kasvi lannoitteita kestää, niin paljon sille annetaan. (oli ne biologisia | ei)".

Crunkfool11
Viestit: 290
Liittynyt: 14.4.2006

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja Crunkfool11 » 20.2.2008 15:38

Nooh peukun myyjä sanos et parissa päivässä on homma selvä. Mut kai siinä voi mennä muutama päivä enemmän että on täydellinen kanta saatu aikaseks isommassa resossa.

Eli tällä hetkellä itellä on 65l bubleri. Sisällä Eheim Compact 1000 vesipumppu johon tehty venturi. Ilmat tulee Sera air 550R ilmapumpusta jossa 4 ulostuloa. Kaksi yhdistetty yhteen ja liitetty venturiin. Lyö komiaa kuplaa ja vesi liikkuu bublerissa vinhaa vauhtia.

Sisäsuodattimena toimii tällä hetkellä Unifilter 360 jonka kammiosta poistettu huokoinen muovinpalanen ja laitettu Eheim ehfisubstrat pro suodatin massaa tilalle. Tähän ilmaukseen on liitetty toiset kaks ulostuloa ilmapumpusta joten myös itse suodatin kuplittaa mukavasti ravinneliuosta.

Tilauksessa on jo Unifilter 1000 sisäsuodatin mutta ei jaksanu venaa sen saapumista niin hommasin ton pienemmän tilalle. Pitää nyt kattoa tuleeko vaihdettua tohon tuo isompi suodatin kun saapuu itelle. (Kai sen kannan pystyy vaihtamaan tohon isompaan suodattimeen ilman sen suurempia kikkailuja ja saa vielä lisättyä massaakin lisää?)

Tällä hetkellä vedenlämmittimenä toimii Scuba 50w mutta tulossa on Aquarium Systems 250w lämmitin.

Nyt reson ph 6,5 ja lämpötila 23,5c

Eilen lisäsin 3g bakteereja ja meinasin laittaa kasvit resoon viikonloppuna.

Lopullinen biosetti tarkotus tehdä 125l bubleriin johon lisäilmauksena vielä muutama ilmarinki ja vedentasaajalla lisätty lisäreso mutta se sitten tulevaisuudessa. Laitan kuvia omasta setistä viikonloppuna.

ArtistFromHell
2 tähteä
2 tähteä
Viestit: 488
Liittynyt: 27.11.2007

Re: Bioponinen vesiviljely

ViestiKirjoittaja ArtistFromHell » 20.2.2008 19:34

Crunkfool11 kirjoitti:.....
Tilauksessa on jo Unifilter 1000 sisäsuodatin mutta ei jaksanu venaa sen saapumista niin hommasin ton pienemmän tilalle. Pitää nyt kattoa tuleeko vaihdettua tohon tuo isompi suodatin kun saapuu itelle. (Kai sen kannan pystyy vaihtamaan tohon isompaan suodattimeen ilman sen suurempia kikkailuja ja saa vielä lisättyä massaakin lisää?)

Tällä hetkellä vedenlämmittimenä toimii Scuba 50w mutta tulossa on Aquarium Systems 250w lämmitin.
.....


Melkoset setit, pitäis parille kasville riittää. :P Joo se kanta on helppo "siirtää" suodattimesta toiseen vaikka vaan pulauttamalla se tohon veteen jossa bakteerit jo on.
Ite siirsin onnistuneesti just pelkällä ilmakivellä kannan alun uuteen bubbleriin. Ilmakivi siis oli ensin käytössä jo toimivassa litkussa. Ilmakivi on melko huokoinen niin siinä ne viihtyy.
Harmi etten seurannut kehitystä, mutta about parin viikon jälkeen mitattuna nitriitit on alle sen "maksimin" 0,2g/l. (Eihän se mikään absoluuttinen maksimi ole jotta biotooppi toimisi, mutta kertoo sen että toimii varmasti.)

(Uuden bubblerin tein 10 litran ämpäristä myöskin. Laitoin siihen ruotsista vaivalla rahdatun autofloweria omaavan pistokkaan. Meinas kuolla jo matkalla.. Jouduin annostelemaan melkosesti typpeä että sain sen jotenkuten pysymään "vegessä". Siittä sitten innostu pituutta kasvamaan ja palanut nyt viikon aikana 2 kertaa lamppuun. Mut vittu mikä säätö yhen rikkaruohon takia, kuukauden aikataulutukset siellä ja täällä.. Pitäis ekaa kertaa siemeniä tuottaa bioponisessa, kattoo miten onnistuu verrattuna mullassa. Veikkaan että vähintään yhtä hyvin menee, mutta siemenien valmistumisen nopeus kiinnostaa. Jos ehtisi kesäksi swedu-finski yhteistyöllä saamaan nopeen ja tykin af-sativan. 8) Raporttia siementen tuotosta bioponisessa tulee siis jossain vaiheessa. Tuskin siitä kyllä mitään sen ihmeempää mainittavaa tulee. Niin ja LR#2 on suunniteltu isä, jotta saisi vahvistettua af:ia, se kun on kuulemma tällä hetkellä alle 100%. Ja sehän ei käy.)

Eikä se siinä alussa ole mulla ainakaan kovin tarkkaa ollut että miten kehittynyt se kanta on, siinä parissa viikossa kun ei yleensä ehdi mitään vittumaisuuksia tulla.(akvaarioon kun lisää noita bakteereita niin kalatkin jopa voi elää siinä jo, vaikka ei olisi ihan kokonaan valmis, joten kyllä hamppu siinä vähintään pärjää, ellei suorastaan viihdy)

Toi eheim on kuulemma tän hetken laadukkain merkki pumpuissa, parhaista malleista en osaa sanoa mutta lähes kaikki mallit kuulemma kestää pitempään kuin muiden valmistajien. Luultavasti siis hintansa arvoinen valinta.
Tosin se nyt on oikeastaan ihan sama millainen kasvualusta niillä on, bakteerit on tunnetusti sitkeitä pirulaisia. Pitkä käyttöikä/toimivuus on tietty hyvä.

Eikö 50 wattinen lämppäri riitä lämmittämään 10 litraa enempää kuin tuohon 23,5 asteeseen? Toki sekin lämpö riittää hyvin mutta olisin veikannut että vähän enempi lämmittäis. Vai oliks se nyt edes vielä käytössä?

Editediteditedit

Teetkö krankfuulileven päiväkirjan tosta? Lyhyesti infot alusta, jostain keskiväliltä arvio kasvusta verrattuna muihin kasvatuksiin ja lopusta arvio sadosta verrattuna muihin kasvatusalustoihin, pari kuvaa sieltä täältä. Ei o paha, tee ny ku mä en haluu. :)

:foil:
Viimeksi muokannut ArtistFromHell, 21.2.2008 0:25. Yhteensä muokattu 1 kertaa.


Palaa sivulle “Erikoisjärjestelmät”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija