åke pakana kirjoitti:26.5.2009 11.19
Kannanotto kannabiksen laillistamishankkeisiin
...
Kannanotto on julkaistu pienin muutoksin Helsingin Sanomien Mielipiteitä-osastossa 22.5.2009 ja se on lähetetty myös Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille.
pitäisikö meidänkin antaa jonkinlainen vastine eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille,
jottei heidän täydy tehdä ratkaisuja pelkästään tälläisen paskapuheen pohjalta?
sky?
Kappas vain. Lähetin tuosta Hesarille ja kirjoittajalle vastineen, mutta sitä ei ainakaan tietääkseni julkaistu. En tiennyt, että kannanotto oli lähetetty myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille. Voisinpa pistää sähköpostilla sinnekinpäin. Pasteanpa tähän hieman hiotun version kirjoituksestani:
Vastine: Olisiko Suomella varaa laillistaa kannabis?
Tämä viesti on lähetetty kaikille Sosiaali- ja terveysvaliokunnan
jäsenille ja varajäsenille.
Helsingin Sanomissa 22.5.2009 Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja
Ann-Mari Bergström kirjoitti kannabiksen terveysvaikutuksista.
Käsittääkseni viesti lähetettiin myös teille, Sosiaali- ja terveysvalikunnan
jäsenille. Kannanotto oli valitettavasti täynnä asiavirheitä, joita
haluaisin korjata.
Bergström viittasi EMCDDA:n julkaisemaan raporttiin [1], jossa
käsitellään muun muassa kannabiksen terveyshaittoja. Hän ei
kuitenkaan muistanut mainita, että tutkimuksessa nämä käsitellyt haitat
todettiin vähäisemmiksi, kuin millään muulla yleisesti käytetyllä
päihteellä. Raportin mukaan kannabis on turvallisin yleisesti
käytetyistä päihteistä – myös verrattuna alkoholiin ja tupakaan. Lisäksi
Beckley-säätiön ja Britannian hallituksen tilaamien tutkimusten [2,3]
mukaan kannabis on tupakkaa ja alkoholia haitattomampi päihde.
On epäilyttävää yrittää verrata kannabiksen laillistamisen
aiheuttamia terveysvaikutuksia alkoholiin. Koska alkoholi
aiheuttaa suurempia terveyshaittoja, haitat näkyvät selvemmin
kulutuksen kasvaessa. Alkoholia myös käytetään huomattavasti
runsaammin. Kannabiksen käyttö ja näin terveyshaitat eivät tulisi
todennäköisesti lisääntymään, sillä tutkimuksissa
lainsäädännön vaikutuksista käyttöön on todettu, ettei laittomuus
vähennä tai laillistaminen lisää käyttöä (esimerkiksi [4]).
Toinen tutkimus, johon Bergström viittasi, on Oulun yliopiston
tutkimus kannabista käyttävistä nuorista [5]. Tutkimus julkaistiin
kritiikittömästi ja laajalti suomalaisessa mediassa, mutta ulkomailla
sitä on kritisoitu voimakkaastikin, muun muassa Britannian julkisen
terveydenhuollon toimesta [6]. Tutkimuksessa ei eroteltu
psykoosioireita muistuttavien tuntemusten ajankohtaa, eikä siis
eritelty päihtyneenä koettuja tuntemuksia päihtymyksen jälkeen
koetuista. Samoja tuntemuksia tuntee myös alkoholipäihtymyksen
alaisena, muttei kuitenkaan sen jälkeen. Tutkimus ei myöskään ottanut
huomioon mahdollisesti ennen kannabiksen käyttöä alkaneita oireita.
Tutkimuksesta ei siis voi päätellä mitään psykoosin esioireiden
yleisyydestä kannabista käyttävillä nuorilla.
Tanskassa suoritetun, Archives of General Psychiatry -aikakauslehdessä
julkaistun tutkimuksen [7] mukaan on kannabispsykoosista kärsivillä
potilailla oli sama perinnöllinen riski sairastua skitsofreniaan, kuin
potilailla, jotka alunperin diagnosoitiin skitsofrenikoiksi. Näin ollen
on todennäköistä, ettei kannabispsykoosi ole todellinen tila, vaan
skitsofrenian esioire. Tutkijat totesivat kannabispsykoosin
pitämistä kliinisesti määriteltynä tilana jopa vaarallisena potilaan
kannalta, sillä väärä diagnoosi myöhästyttää oikeaa diagnoosia ja
näin ollen hoitoon pääsemistä.
Lisäksi alkoholi kasvattaa psykoosiriskin miehissä kahdeksan- ja
naisissa kolminkertaiseksi [8]. Tämä ei huolestuta ketään, eikä sen
pitäisikään, sillä riski on edelleen hyvin pieni niillä,
joilla ei ole taustalla perinnöllistä riskiä.
Viimeisessä kappaleessa Bergström otti käyttöön naurettavan
pseudotieteellisen väitteen rasvasoluista. Kannabiksen palamistuotteet
kyllä varastoituvat rasvasoluihin. Nämä palamistuotteet eivät kuitenkaan ole
millään tavalla psykoaktiivisia, eivätkä helpota "vieroitusoireita",
joita hän kuvaili melko mielikuvituksellisesti.
Kannabis ei ole vaaratonta, kuten ei mikään muukaan
päihdyttävä tai poltettava aine. Kannabiksen suurin haitta on kuitenkin
tällä hetkellä sen laittomuus. Laittomuus aiheuttaa salakuljetusta, tuo
päihteen kenen tahansa saataville, tuo markkinoille huonolaatuisia
tuotteita, joita on esimerkiksi Britanniassa jatkettu jopa
lasinsiruilla, ja mikä pahinta, rankaisee ihmisiä teosta, josta ei ole
ulkopuolisille mitään haittaa.
Ainoa keino todella valvoa haitallisia päihteitä on tehdä niistä
laillisia. Toivon, että kannabiksesta ja muistakin päihteistä
voitaisiin keskustella järkiperäisesti, ei turvautuen pelotteluun ja
keksittyihin väitteisiin.
[1]: A cannabis reader: global issues and local experiences. EMCDDA, Lisbon, Heinäkuu 2008
[2]: The Global Cannabis Commission Report. Beckley Foundation, Syyskuu 2008
[3]: Drug classification: making a hash of it? House of Commons, Science and Technology Committee, Kesäkuu 2006
[4]: The Limited Relevance of Drug Policy: Cannabis in Amsterdam and in San Francisco. American Journal of Public Health Vol 94, No. 5: 836-842, Toukokuu 2004.
[5]: Association of cannabis use with prodromal symptoms of psychosis in adolescence. The British Journal of Psychiatry (2008) 192: 470-471.
[6]:
http://www.nhs.uk/news/2008/06June/Page ... hosis.aspx
[7]: Familial Predisposition for Psychiatric Disorder: Comparison of Subjects Treated for Cannabis-Induced Psychosis and Schizophrenia. Arch Gen Psychiatry. 2008;65(11):1269-1274.
[8]: Alkoholin ja kannabiksen haittavaikutusten kautta suomalaiseen huumausainepolitiikkaan. Saarnio, P. (2000), Yhteiskuntapolitiikka 65 (2), 159-165.