En pajauttaja halua kengillesi astua, ajattelin vaan tekemisen puutteessa hiukan lisäillä/korjailla tekstiäsi. Tämä ei tosin ole sen parempi kuin sinunkaan tekemäsi, muuttelin vaan omasta mielestäni puuttuvia kohtia.
Kannabis on laittomista päihteistä Suomessa eniten käytetty. Se ei kuitenkaan ole niin vaarallista ja haitallista kuin yleisesti luullaan, eikä aiheuta fyysistä riippuvuutta kuten monet muut päihteet (esim. heroiini, alkoholi, tupakka ja kahvi). Kannabiksen mahdollisesti aiheuttama henkinen riippuvuuskaan ei ole kovin voimakas, mikäli tällaista on havaittavissa. Päihdekäytön lisäksi kannabiksella on myös monia lääkinnällisiä käyttötarkoituksia; kannabista voi käyttää mm. särky- ja unilääkkeenä ja se on todettu auttavan esim. MS-tautiin ja helpottavan syöpäpotilaiden säteilyhoitojen seurauksena ilmenevää pahoinvointia. Lukuisia muitakin lääkinnällisiä hyötyjä löydetään koko ajan.
Kannabiksen haittavaikutukset ovat varsin vähäiset verrattuna vaikkapa alkoholiin, tupakkaan ja moniin yleisesti käytössä oleviin lääkeaineisiin. Kannabis ei yli tuhansien vuosien pituisen käyttöhistoriansa aikana ole aiheuttanut yhtään kuolemantapausta. Toisin kuin esim. heroiini, kannabis ei ole väärinkäytettynäkään tappavaa. Yliannostus on myöskin melkein mahdotonta saavuttaa, sillä käytettävä kerta annos tulisi olla noin 40 000 kertainen normaaliin käyttömäärään verrattuna. Ehkä suurempikin, sillä tällainen lukema on saatu aikaan laboratorio olosuhteissa hiirillä. Myöskään aikaisemmin väitettyä ns. kannabispsykoosia ei ole pystytty suoranaisesti todistamaan: vaikuttaisi, että kannabiksella olisi yhteys skitsofrenian puhkeamiseen, mutta ei sen esiintymistiheyteen. Henkilöllä täytyy siis ennestään olla alttius sairastua ko. tautiin. Tällaisessa tapauksessahan ei ole suositeltavaa käyttää mitään päihdettä. Muut terveydelliset haittavaikutukset johtuvat luultavasti kannabiksen yleisimmästä nautintatavasta, polttamisesta; siis samoista syistä kuin tupakan haitat. Tosin tässäkin tapauksessa suora vertaus on epäkelpo, sillä nautitut määrät ovat huomattavasti pienemmät kuin esim. tupakoitsijan normaalit käyttömäärät.
Huumevalistuksessa ei juurikaan erotella kannabista kovista huumeista kuten esim. britanniassa, vaan väitetään sen jopa olevan portti kovien huumeiden käyttöön. Dosentti, VTT Pekka Saarnio toteaa tutkimuksessaan ”Alkoholin ja kannabiksen haittavaikutusten kautta suomalaiseen huumausainepolitiikkaan”, että tätä porttiteoriaa ei ole tutkimuksilla pystytty todistamaan. Hänen mukaansa juuri tämä virheellisen tiedon levittäminen kannabiksen vaarallisuudesta juuri edistää porttiteorian toteutumista: nuoret koittavat kannabista koska sitä on helpoiten saatavilla, ja huomaavat sen olevan vaarattomampaa kuin heidän on annettu ymmärtää. Tästä seuraa muiden huumeiden vaarojen vähättely ja kokeilu.
Toinen syy porttiteorian mahdolliseen toteutumiseen on vallitseva kieltolaki. Koska kannabiksen kasvatuksesta saa kovemman tuomion kuin käytöstä, monet kannabiksen käyttäjät ovat tekemisissä myös muita huumeita myyvien rikollisten kanssa halutessaan hankkia kannabista. Kieltolaki on siis ajanut kannabiksen laittomien ja vaarallisten aineiden kanssa samalle myyjälle. Koska kovemmista aineista saa suuremman voiton, pyrkivät diilerit saamaan asiakkaansa siirtymään näihin koviin aineisiin. Kannabis ei myöskään sisällä mitään aineosaa joka alentaisi kynnystä koviin huumeisiin. Kannabiksen käyttäjien keskuudessa on jopa havaittu, että humalahakuinen juominen ja jatkuva tupakointi on vähentynyt, kannabiksen käytön alettua. Tätä ei kuitenkaan voida tutkia sillä kyse on yksilöiden eroista.
Järjestäytyneellä rikollisuudella on tähän asti ollut monopoliasema kannabiksen myynnissä. Laillistaminen hävittäisi monopoliaseman ja vähentäisi näin rikollisliigojen tuloja. Laillisena päihteenä se lisäisi myös valtion verotuloja. Tällä hetkellähän valtion päihdeveroista huomattava osa menee rikollisliigoille ja rahanpesun kautta takaisin rehelliseen talouteen. Lisäksi poliisin resursseja vapautuisi muihin tehtäviin. On selvää että mitä pidemmälle valtio kieltää kannabiksen, sitä paremmin järjestäytynyt rikollisuus saa jalansijaa yhteiskunnassamme.
Kannnabiksen käyttäjämääriin sen laiton status ei selvästikään ole vaikuttanut. Käyttäjämärät ovat kasvaneet reilusti ja näin ollen siitä on tullut kaikkein eniten käytetty laiton päihde ympäri maailman.
Kannabiksen ympärillä keskustelua on suomessa käyty jo kymmeniä vuosia tuloksetta. Tällävälin Suomessa terveydenhuolto on täyttynyt päihdeongelmallisista ja poliisien työ vaikeutunut kansainvälisen rikollisuuden kiristäessä otettaan. Tällä aikaa muualla maailmassa on kuitenkin tehty paljon tutkimuksia, jotka kerta toisensa jälkeen osoittavat kannabiksen olevan huomattavasti vaarattomampi nautintoaine verrattuna jo laillisiin nautintoaineisiin, tupakkaan ja alkoholiin. Niin yhteiskunnallisella, kuin yksilöllisellä tasollakin, ero muihin päihteisiin on huomattava.
Lisätietoja kannabiksesta ja sen vaikutuksista löytyy mm. seuraavista lähteistä:
- Maailman terveysjärjestön eli WHOn (World Health Organisation) tekemä tutkimus ”Cannabis: a health perspective and research agenda” (whqlibdoc.who.int/hq/1997/WHO_MSA_PSA_97.4.pdf)
- Dosentti, VTT Pekka Saarnion (Sosiaalipolitiikan laitos, Tampereen Yliopisto) tutkimus ”Alkoholin ja kannabiksen haittavaikutusten kautta suomalaiseen huumausainepolitiikkaan” (
www.uta.fi/laitokset/sospol/tutkimus/huumeet.pdf)
- Suomen Kannabisyhdistys (
www.sky.org)