Uskon, että jos valtiolla olisi monopoli huumausaineiden valmistamisessa, etenkin synteettisten aineiden kohdalla tuotantokustannukset muodostuisivat niin pieniksi, että päälle voitaisiin lätkäistä useamman sadan prosentin vero, ilman että laittomana pysyvälle salakuljetusbisnekselle jäisi tarpeeksi voittoa ollakseen kannattavaa. Salailu, sekä suhteellisen pienien erien kertavalmistus lisää tuotanto-, ja etenkin logistiikkakustannuksia käsittämättömän paljon verrattuna siihen mikä olisi mahdollista ei-voittoontähtäävässä massatuotannossa. Meksikon laillistamisella ei kuitenkaan ratkaista mitään, koska huumeiden markkinat ja raha ovat Yhdysvalloissa. Ongelma on siis siinä, että Meksiko kärsii Yhdyvaltain huume(käyttö)ongelmasta, koska Meksikon hallituksen on poliittisista syistä pakko taistella huumesalakuljetusta vastaan. Rikollisten motiivina on tietysti raha, ja köyhässä maassa rekrytointi on helppoa. Ainoa maa, joka voi ratkaista Meksikon ongelman on siis Yhdysvallat laillistamalla ja monopolisoimalla huumekaupan oman maassaan. Tämä sitten taas köyhdyttäisi Meksikoa entisestään, koska osa huumerahasta palaa aina takaisin normaaliin verotettuun kiertoon, ja Yhdysvaltain viennin kuivuttua tämä raha jäisi tulematta Meksikoon.
En sitten osaa sanoa, mitä tapahtuisi kieltolaista elantonsa ansaitseville meksikolaisille. Osa varmaan siirtyisi ihmis- tai asekauppaan, mutta mielestäni on väistämätöntä, että laittoman huumebisneksen lakkauttamisen aiheuttamaan tyhjiöön syntyisi jokin uusi rikollisuuden ( = suurten riskien ja voittojen) ala. Utopistisena vaihtoehtona on globaali tuloerojen tasaaminen.
Jos ei pirinistikirurgi, niin useita meistä on luultavasti hoitanut nistilääkäri. Käsittääkseni kaikista ammattiryhmistä juuri lääkärit ovat huumausaineiden ( = lääkeiden) suurin käyttäjäammattiryhmä, vaikka tämä käyttö ei yleensä huumetilastoihin päädykään. Voi kuitenkin lohduttautua sillä, että lääkärin ammattissa suoriutuminen on erittäin valvottua, josta johtuen mokailevat lääkärit (etenkään kirurgit) eivät kovin kauan kykene ammattiaan harjoittamaan. Tai sitten olen katsonut liikaa eeärrää
Mitä tulee design-huumeisiin (tuo muotihuumeet on ärsyttävä sana, jossa kääntäjäpoliisi on missanut koko pointin täysin), käytetäänkö niitä sitten juuri siitä syystä, että ne ovat uusia aineita? Olen käsittänyt että niitä markkinoidaan lähinnä korvikkeina "aidolle tavaralle", ja että koko niiden olemassaolo perustuu supply chainin pienempään riskiin => halvempaan hintaan käyttäjälle. Toisaalta niiden roolin voi myös nähdä eräänlaisena markkinatutkimuksena. Suositut ja turvalliset aineet jäävät sitten pysyvästi valikoimiin. Valtio tietysti kopioisi nopeasti tällaiset aineet. Voisihan siinä jäädä kenties sellainen puolen vuoden pituinen ikkuna tehdä tiliä ennen kuin valtion valmistama vastaava aine päätyisi markkinoille. Tässä kaikessa on tietysti se (moraalinen ja) taloudellinen ongelma, että miten korvausvastuulakia tulisi muuttaa, jotta oikeasti kuolemanvaarallisten aineiden myynti voitaisiin sallia valtion taholta?
Tiedän, että kirjoituksessani on talousasioita korostava sävy, mutta olen tullut siihen tulokseen, että ennen maailmassa huumeet laillistuu kuin raha katoaa. Päinvastainen vaihtoehto on niin masentava, että sitä ei halua edes ajatella. Tarkoitan tällä sitä, että en oikein usko minkään uuden maailmanjärjestyksen tulevan lähiaikoina.