Pettävä Pilvi
© 1993 Riitta Ylipahkala, Jukka Mäkinen ja Ristin Voitto
Kannabis (marihuana, hasis)
Ulkonäkö: Hasis: ruskeita, mustia tai vihertäviä levyjä tai murusia.
Marihuana: vihertävänruskeita kuituja tai siemeniä.
Välitön vaikutus: Hyvänolon tunne, puheliaisuus, hilpeys/syrjäänvetäytyminen, uneliaisuus, muistihäiriöt, häiriöt ajan, paikan, etäisyyden ja nopeuden tajussa, tunne syvällisestä itsensä ymmärtämisestä.
Pitempiaikainen käyttö: Murrosikäinen muuttuu hyvin nopeasti hyvin passiiviseksi, yrityshalu sammuu; henkinen riippuvuus, jatkuvassa käytössä aineet keräytyvät aivoihin, mielenhäiriöt.
Tunnistus: Verestävät silmänvalkuaiset, poltetun hamppuköyden haju, hasispiippu, vaa'at, veitset, aineenpalaset.
Ritu: Mulle on moni sanonut, että mitä varten sä lässyttelet siitä hasiksesta, sehän on ihan vaaraton aine. Tyypit sanoo, että he ovat polttaneet hasista jo jonkun aikaa eikä siitä ole mitään seurannut.
Mä oon sanonut, että kun tyyppi menee pilvenpiirtäjälle peltikattotöihin ja jalka luiskahtaa, niin vielä kolmannen kerroksen kohdalla kaveri voi huutaa, että hyvin menee. Kumminkin se tömähdys lopulta tulee.
Pettävä valistuspilvi
Ritun Stoori (TV7)
JUHA KEMPPINEN: Kannabiksen haitalliset vaikutukset
Kannabiksen haitalliset vaikutukset
Vanhempien kannattaa aina ilmoittaa alaikäisten lastensa kannabiksen käyttö poliisille, koska se tehokkaasti ehkäisee nuorisokulttuurin suosimaa hamppuideologiaa ja mahdollisesti ehkäisee ja katkaisee tulevaisuudessa huumekierteen syvenemisen. Voi olla ettei tarvitse olla enää sen jälkeen lapsensa poliisiasioiden kanssa tekemisissä.
Lisäksi Suomen lakien mukaan eläminen kertoo alaikäisille lapsille siitä, että vanhemmat kunnioittavat Suomen voimassa olevia lakeja.
Suomalais-eurooppalainen tutkimus (2011 THL) kertoo, että tupakka toimii porttikontrolliteorian mukaisesti kannabiksen käyttöön. Tiukka tupakkalaki on tarpeellinen kannabiksen ehkäisyssä, erityisesti nuorten kohdalla. Tupakoinnin ehkäisyyn nuorilla ikäryhmillä pitäisi satsata enemmän, mistä Helsingin Sanomien pääkirjoituskin muistutti maaliskuussa 2011 kyseistä tutkimusta kommentoidessaan.
2004 Lappeenrannassa toteutettiin 2-dg-projekti, jossa oli mukana huumeittenkäyttäjiä, joiden huumeidenkäyttö oli edennyt kannabiksesta eteenpäin. Katso esim. esitykset-osiosta 2-dg-projekti-loppuraportti.
Monet huumeidenkäyttäjät kuvasivat sitä, että kannabiksen käytön jälkeen, heidän oli ollut helpompi siirtyä muihin huumeisiin, yleisesti huumeidenkäyttöä sallivan pienemmän kynnyksen vuoksi. Sen vuoksi on oikeastaan ihmeellistä, että kannabiksen suhtautuminen mediassa on niin positiivista, kuin mitä se on viime vuosina ollut.
Kannabiksen haitalliset vaikutukset-kirjoitus on tarpeen
Tähän kirjoitukseen on koottu mainintoja artikkeleista ja käsikirjoista, joissa puhutaan kannabiksen haitallisista vaikutuksista:
Miksi yleensäkin ihminen ryhtyy käyttämään ainetta, siis kannabista, johon tiedetään liittyvän jo etukäteen erilaisia ongelmia?
Vanha tutkimus (1973) opiskelijoiden kannabiksen käytön aloittamisen sosiaalipsykologisista syistä[i]. Siis syistä aloittaa laiton toiminta, johon liittyy myös sosiaalista paheksuntaa. Tutkimus kertoo, että syinä olivat käyttäjien arvomaailma suhteessa käytön aiheuttamien kokemusten ennakko-odotuksiin sekä avoimuus uusille kokemuksille. Käytön motiivit ja merkitykset liittyivät johonkin esteettiseksi nimettyyn, luovaan tai aistilliseen kokemukseen, kaveriporukan yhdenmukaisuuspaineisiin, kielteisistä tunnetiloista selviämiseen, itsemäärittelyyn, kapinallisuuden ilmaisuun tai vieraantumiseen yhteiskunnasta sekä jonkinlaiseen ” sisäisen uutuuden- ja mielihyvän viehätykseen”. Kannabiksen käytön aloittaneet poikkesivat persoonallisuustekijöiltään ja sosiaalisilta ympäristötekijöiltään ei-käyttäjistä.
Tutkimuksessa kannabiksen käyttäjän asenne ja eettiset uskomukset poikkeavaan käyttämiseen ovat henkilökohtaisella tasolla syitä kannabiksen käytön aloittamiseen. Sosiaalisen rakkauden ja kiintymyksen sekä itsenäisyyden odotukset, kielteiset toiminnot, asenteellinen ja sosiaalinen tuki käytölle vaikuttivat kannabiksen käytön aloittamiseen. Kannabiksen käytön aloittaneet ja pitkään käyttäneet lähestyivät asenteellisesti toisiaan, tutkijan mukaan hämmästyttävän nopeasti. Erityisesti kannabiksen myönteisten arvioiden suhteen asenteet muuttuivat nopeasti, missä tutkijan mukaan on kysymys sosiaalisesta oppimisesta. Käyttäjillä oli tutkijan mukaan merkittävä tarve sosiaaliselle rakkaudelle ja kiintymykselle. Itse olen aikaisemmin arvellut, että kannabis toimii eräänlaisena ”yhteydenpuutoslääkkeenä”, kun käytön myötä etäisyys toisiin ihmisiin on arjesta vieraantumisen ja omiin oloihinsa eristäytymisen kautta lisääntynyt.
Tutkimuksen mukaan toveripiirillä on suuri vaikutus käytön aloittamiseen, varsinkin läheisimpien ystävien asenne kannabiksen käyttöön vaikuttaa suuresti. Kannabiksen käyttö ei ala satunnaisesti yhteiskunnassa, vaan sosiaalisella ympäristöllä on vaikutusta käytön aloittamiseen.
Kannabiksen aloittamisen ja väärinkäytöksi kehittymiseen liittyy perinnöllisiä ja ympäristötekijöitä[ii]. Kannabiksen saatavuudella on myös merkitystä kannabiksen käytön aloittamiseen liittyviin perinnöllisiin ja ympäristötekijöihin. Huumeiden käyttö, myös kannabiksen käyttö, on yleisempää nuorilla, jotka liikkuvat huumeita käyttävien joukossa ja ympäristössä, jossa kannabista on saatavilla. 8-25-vuotiaana eräiden tutkijoiden mukaan lisääntyy addiktion perimän osuus ja ympäristötekijöiden osuus vähenee. Jos kannabista on helposti saatavilla, niin se lisää kannabiksen aloittamisen ja riippuvaiseksi tulemisen riskiä.
Kannabiksen käytön aloittamiseen liittyy huomattava perinnöllinen riski[iix] . Kannabiksen käytön aloittamisesta perimä selitti miehillä 48 % (40 % naisilla), yhteinen kasvuympäristö 25 % (39 %) ja ei-jaettu kasvuympäristö 27 % (21 %). Ongelmallisen kannabiksen käytön osalta samat luvut olivat miehillä 51 % perimä (59 % naisilla), yhteinen kasvuympäristö 20 % (15 %) ja ei-jaettu kasvuympäristö 29 % (20 %). Kannabiksen käytön aloittamiseen ja sen kehittymiseen ongelmakäytöksi liittyy merkittävä perinnöllinen alttius.
Kannabiksen käyttö on nuorison huumeiden käyttöä
Kannabiksen laillistamiskeskustelussa on syytä muistaa, että jopa 75 käyttäjistä on alle 25–30-vuotiaita. Eli kannabista ei kannata laillistaa, koska ei ole varmaa, miten eri sosiaalisissa konteksteissa kannabiksen käyttö alkaa, kehittyy riippuvuudeksi ja esim. keskeyttää koulutusuria. Suomi ei ole Hollanti, eikä Portugali. Kannabista ei ole laillistettu. Kannabiksen käytön suhteen dekriminalisointia on toteutettu.
Kannabiksen käyttömotiivit ovat Chabrolin tutkimuksessa samantapaisia kuin mitä ovat epävakaan persoonallisuuden psykopatologia. Persoonallisuuden psykopatologia selittää kannabiksen käyttöä ja kannabisriippuvuutta (pojilla). Tunne-elämän häiriöt ovat päihteidenkäytön yleinen riskitekijä. Nuorilla on kehityksellisestikin ”epävakaa psykologinen tila”: tunne-elämän vaihtelu, identiteetti- ja suhdeongelmat sekä mielialaongelmia. Chabrolin tutkimuksessa (2004) kannabiksen käyttömotiivit olivat: itseymmärryksen ja -tietoisuuden lisääminen, kannabiksen käyttöön liittyvät havainto- ja kognitiiviset kokemukset, identiteettiongelmien ja jatkuvan tyhjyydentunteen kompensaatioyritys. [iii] Pojat yrittivät tyttöjä useammin kohottaa mielialaa kannabiksen käytöllä. Masennus- ja ahdistushäiriöt eivät olleet motiivina käyttää kannabista, eli kannabiksen käyttö viittaa enemmän persoonallisuus- kuin mielialaongelmiin. Tutkimus ei tue ns. itselääkintätulkintaa kannabiksen käytöstä.
Lisa D Nickerson et[i] al kirjoittavat, että kannabisriippuvaisilla herätepotentiaalit (P300) suosivat vääristymää kannabista koskeviin asioihin, eli kannabisriippuvaiset kiinnittävät kannabikseen liittyviin asioihin enemmän huomiota kuin ne, jotka eivät ole kannabisriippuvaisia. Kannabiksen käyttöön liittyvät värkit aktivoivat kannabiksen käyttöön liittyviä assosiaatioita, minkä vuoksi kannattaa miettiä, minkälaisia viestejä kannabiksen käytön ehkäisyssä käytetään (vrt. katkaistu huumeruisku ei-käyttäjä vs, käyttäjä).
Kannabiksenkäyttövälineiden käsittelyn jälkeen käytöshäiriöisillä nuorilla oli enemmän kuin muilla nuorilla tarkkaavuuden siirtymistä kannabikseen käyttöön liittyviin vihjeisiin[iv].
Psykiatripäivillä (syksy 2010) oikeuspoliittisen laitoksen tutkija totesi, että tärkein kannabiksen käyttöön liittyvä käyttömotiivi on tällä hetkellä nuorisokulttuuri. Nuorison kannabiksen käyttö ei ole vanhempien laiminlyönnin tai "yhteiskunnallisen syrjäytymisen" seuraus. Jos kannabiksen käyttö olisi yhteiskunnallisen syrjäytymisen seuraus, niin sitten varmaan kaikki syrjäytyneet käyttäisivät kannabista?
Kannabiksen käyttöön liittyy psykiatrisia ongelmia
Tanskassa tutkittiin erittäin runsaasti kannabista käyttävien psykiatrisia ongelmia[v] , jotka olivat tutkijoiden mukaan yhtä syrjäytyneitä (varhain alkanut kannabiksen käyttö, kouluttamaton, vain peruskoulu, yksin elävä mies; ei mikään korkeasti koulutettu älykkö) kuin muistakin huumeista riippuvaiset. Alkoholin ja muiden huumeiden käyttö oli kovilla kannabiksen käyttäjillä tavallista.
Vaikka kannabiksen ”kovat” käyttäjät olivat nuoria, 27.5 % (noin 6x) oli ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa muun kuin kannabiksen vuoksi. Kannabiksen (Tanskassa nimenomaan hashis eikä marihuana) käyttäjillä oli enemmän masennusta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sekä persoonallisuushäiriöitä kuin ei-kannabista käyttävillä. Skitsofreeninen psykoosi tuli kannabiksen käyttäjillä noin 22-vuotiaana, kun se muiden huumeiden käyttäjillä tuli noin 28-vuotiaana. Kannabiksen käyttäjillä on, tanskalaisen tutkimuksen mukaan, runsaasti erilaisia psykiatrisia ongelmia.
Kannabis aiheuttaa vieroitusoireita
Kannabista on erheellisesti pidetty ns. ”terveenä” luonnontuotteena. Varsinkin kannabiksen käyttäjät käyttävät tätä ilmaisua mielellään. Kannabiksen käytön on sanottu olevan paljon terveellisempää kuin monen muun päihteen. On väitetty mm., ettei ”terveellinen” kannabis aiheuta vieroitusoireita. Kirjallisuuskatsaus[vi] väittää, että kannabiksen vieroitusoireet ovat olemassa, eivät ole harvinaisia, noudattelevat erityistä aikajärjestystä(alkavat 1-2 päivää käytön lopettamisesta ja kestävät 1-2 viikkoa). Vieroitusoireista poikkeuksen muodostavat unihäiriöt, erityisesti epätavalliset unet, jotka eivät poistu 45 päivän aikanakaan. Monet käyttäjät väittävät käyttävänsä kannabista uniongelmien hoitoon, kun kannabis siis aiheuttaa uniongelmia. Vieroitusoireet väistyvät mikäli kannabiksen käyttö ei jatku, vieroitusoireet ovat tietyn aineen puutosta elimistössä ja kannabiksen vieroitusoireet ovat kliinisesti merkittäviä.
Kannabisvieroitusoireyhtymän kriteerit
Yleiset oireet:
Viha tai aggressio
Vähentynyt ruokahalu tai painonpudotus
Ärtyisyys
Hermostuneisuus/ahdistuneisuus
Levottomuus
Univaikeudet, mm. oudot unet
Ei-tavalliset oireet:
Palelu
Mielialan lasku
Vatsakivut
Puistaukset
Hikoilu
Kannabiksen käyttäjien hoitoon eli kannabiksen käytön lopettamiseen on käytetty menestyksellisesti seuraavia terapioita: motivaation kohottamisterapiaa (MET), kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT), raittiuteen pyrkivää terapiaa (abstinence-based therapy) ja CMS-terapiaa (contingency management strategies)[vii]. Toistuvat virtsatestit ovat tehokkaan hoidon edellytys. Lääkehoidossa bupropioni pahensi kannabisoireita, divalproaatti heikensi mielialaa ja kognitiivista suoritusta, ja nefatsodoni (jota Suomessa ei saa käyttää maksavaurioriskin vuoksi) helpotti ahdistusta ja lihaskipuja. Lofeksidiini vähensi retkahdusriskiä. Unihäiriöt olivat pahin retkahdusriski – ja siis jopa yli 1 kuukauden kestävä oire kannabiksen käytön lopetuksessa. Baklofeeni vähensi tupakan polttoa, muttei kannabiksen polttamista. Lääketeollisuuden intressissä on varmaan kannabiksen ”korvauslääke”, kun suun kautta annettavaa kannabista kokeiltiin hoidoksi. Maailman eniten käytetyn päihteen korvaushoito ei ole pikkubisnes.
Kannabis lisää mielenterveysongelmia ja vaikeuttaa niistä toipumista
Kannabiksen on todettu olevan riskitekijä masennukselle[viii]. Kannabis siis aiheuttaa mielialan laskua, eikä niin että mielialan lasku aiheuttaisi kannabiksen käyttöä.
Kannabiksen käytöllä ja todellisuudentajun hämärtymisellä on vahva yhteys, etenkin jos kannabiksen käyttö tapahtuu nuoruusiällä[ix]. Kannabis pahentaa myös psykoosien hoitoon käytettyjen antipsykoottisten lääkitysten metabolisia vaikutuksia. Myös kognitiivis-motoriset taidot heikkenevät kannabiksen käytön myötä. Kannabiksen polttamisessa, vain 13–17 mg thc:tä heikensi suoritusta, jota tarvitaan esimerkiksi liikenteessä suoriutumiseen, koska takaraivoaivolohkon liikkeen näönvaraista integraatiota säätelevän alueen toiminta oli heikentynyt. 17mg:lla tuli myös kognitiivisia virheitä, joka viittaa siihen että tarkkaavaisuuden ja työmuistin toiminta oli heikentynyt, mikä voi olla yhteydessä riskinottoon esim. liikenteessä. Jos on impulsiivista käyttäytymistä tai tarkkaavaisuuden häiriintymistä ennen kannabiksen käyttöä, niin kannabis heikentää tilannetta entisestään.
Myös espanjalaisessa tutkimuksessa on todettu yhteys kannabiksen ja psykoottisten oireiden välillä, kirjoittajat epäilevät, että kannabiksen sisältämä delta-9-thc häiritsisi kehittyvien aivojen endokannabinoidijärjestelmää[x].
Kannabis itsessään aiheuttaa aivohermoverkolle samantapaisia häiriöitä kuin mitä skitsofrenia aiheuttaa aivoille[xi], eli muuttunutta aivohermoverkon synkronisaatiota.
Ensipsykoosin vuoksi psykiatriseen sairaalahoitoon joutuneilla kannabiksen käyttäjillä psykoottiset oireet ovat pahemmat ja kannabiksen käyttäjät joutuvat nuoremmalla iällä psykiatriseen sairaalaan. 10 vuoden seuranta-aikana[xii]- Ja mikä surullisinta, kaikista eniten psykoosioireista kärsivistä luuli, että kannabiksen käyttö ”parantaa” heitä.
Paranoidista skitsofreniaa sairastavat eivät ymmärtäneet sitä, että kannabiksen käyttö pahentaa heidän sairauttaan ja siitä toipumista[xiii].
Kannabis vaikuttaa suuresti skitsofreenikon selviytymiseen, skitsofreenisen ensi psykoosin 5-vuotisseurannassa oli merkittävä aivokudoksen häviäminen kannabista käyttävillä skitsofreenikoilla. Kannabiksen käytöllä on skitsofreenikon hoidon ennusteelle suuri merkitys, kannabiksen käyttö huonontaa skitsofreenikon ennustetta[xiv].
Krooninen kannabiksen käyttö aiheuttaa kognition, erityisesti muistin, ongelmia. Kroonisen käyttäjän kyky ristiriitojen seurantaan ja resoluutioprosessiin[xv] ( s.o. kyky tutkia ja reagoida muutoksiin) heikentyy kroonisen kannabiksen käyttämisen myötä, tavallisesti käytetyn neuropsykologisen tutkimuksen, Stroopin tutkimuksen, mukaan.. Hoidollisesti kannabiksen käytöstä pidättäytyminen parantaa aivojen kykyä toimia ristiriitaisessa tilanteessa ja valita tilanteen kannalta paras toiminta.
Kannabiksesta on toivottu apua monen lääketieteellisen taudin hoitoon, mutta lääketieteellisen kannabiksen käyttö on aiheuttanut psykooseja psykoosiherkille ihmisille. Lääketieteellinen kannabiksen käyttö voi lääkityksellisesti aiheuttaa herkille ihmisille todellisuudentajun hämärtymistä[xvi]. Siksi ei ole aivan samantekevää kenelle lääketieteellistä kannabista annetaan, koska lääkityksellä voi olla vakavia sivuvaikutuksia.
Ennen lääketieteellisen kannabiksen käyttöä on syytä psykiatrisesti arvioida potilaan soveltuvuus lääketieteellisen kannabiksen käyttöön. Rimonabantin, lääketieteellisen kannabislääkkeen, käyttöönotto epäonnistui, koska lääkkeellä (CB1-reseptori antagonisti/käänteinen agonisti) oli liikaa haitallisia psykiatrisia vaikutuksia.
Kannabiksen vaikutukset ruumiilliseen sairastamiseen
Kannabiksen kroonisen käytön äkillinen lopettaminen voi aiheuttaa huomattavan sydämensykkeen ja verenpaineen nousun. Ensikäytön yhteydessä kannabis voi nostaa sydämen sykettä (20-30/min, ad 43.5/min) 10-15 minuuttia kannabiksen polttamisesta. Tapauskertomuksia (näytönaste D) on joissa kannabispäihtymys on yhdistetty sydäninfarktiin, angina pectorikseen, sydämen rytmihäiriöihin, ohimeneviin iskeemisiin (verenkierto-ongelmiin) kohtauksiin ja aivohalvauksiin.
Kannabiksen käytön myötä yksilölle kehittyy sietokykyä kannabiksen sydän- ja verisuonivaikutuksille. Kannabiksen äkillisen lopettamisen myötä (esim. sairaalaan joutuminen) voi ns. rebound-ilmiönä olla sydämen sykkeen ja verenpaineen nousua. Kun systolinen verenpaine nousee 20 mmHg:llä ja diastolinen verenpaine nousee 10 mmHg:llä, niin sydän- ja verisuonikuolleisuusriski kaksinkertaistuu. [xvii] 23–35% kannabiksen käyttäjistä on yli 30-vuotiaita, joilla sydän- ja verisuonitautiriski tulee merkittävämmäksi. Ja varsinkin kun vanhempien ihmisten lääketieteellisten tautien hoitoon on ehdotettu lääketieteellistä kannabista.
Vanhastaan on tieteellisissä artikkeleissa ollut mainintoja siitä, että yläruuansulatuskanavan syövät, joita tavataan vain vanhoilla ihmisillä, on tavattu nuorilla kannabiksen käyttäjillä. Aivan tuoreessa[i] artikkelissa kerrotaan kuinka 14-vuotiaana kannabiksen käytön aloittanut (aluksi 1-2 jointtia/pv) ja 18-24-vuotiaana kahdeksaan jointtiin päivässä lisännyt sai 26-vuotiaana oireita: 3kk aikana 26-vuotiaalla miehellä oli rintakipua, kasvojen turpoamista, suurentuneet kainalorauhaset ja painonlaskua. Kannabis on ehkä tupakkaa pahempi aiheuttamaan keuhkoalueen syöpiä. Jos polttaa yhden jointin päivässä vuoden jokaisena päivänä, se lisää syöpäriskiä 8 %. Yhden kannabisjointin polttaminen vastaa syöpäriskinä samaa kuin 20 tupakan polttaminen päivittäin. 26-vuotiaana kuolleella ei ollut perinnöllistä alttiutta keuhkosyöpään. Kirjoittajien mukaan nuorilla pitäisi olla mahdollisuus saada tietoa kannabiksen terveysriskeistä.
Kannabiksen polttajilla on monesti tunnistettava tyypillinen pitkittynyt yskä. Samantapainen yskä, joka on astmapotilailla. Pitkittynyt yskä on syytä tutkia nuorillakin, mahdollisesti alkavien vakavien keuhkotautien vuoksi.
Kannabiksen vaikutuksia on vaikea arvioida, koska ei ole olemassa ”puhtaita” kannabiksen käyttäjiä
Monissa kirjoituksissa valitetaan sitä, että kannabiksen haitallisten vaikutusten arviointi on vaikeaa, koska kannabiksen käyttäjät ovat lähes aina päihteiden sekakäyttäjiä. On erittäin harvinaista, että kannabiksen käyttäjä ei tupakoisi, eikä käyttäisi mitään muuta päihdettä. Itse en ole tavannut työssäni ensimmäistäkään pelkästään kannabiksen käyttäjää yli 20 vuoden aikana. Kun kannabiksen käyttäjä käyttää muitakin päihteitä, niin kannabiksen vaikutusten arviointi hankaloituu. Suomessa on korostuneesti enemmän sekakäyttöä kuin muualla Euroopassa.
WHO:n mukaan (2005) itsemurhia tehdään 16/100 000 asukasta kohti, itsemurhayrityksiä on 10–20 kertaa enemmän kuin em. itsemurhia. Elinikäinen prevalenssi vaihtelee eri maittain 0.7-5.9 %. Päihteiden käyttäjillä on enemmän itsemurhia, itsemurhayrityksiä ja itsemurha-ajatuksia, erityisesti heroiinin käyttäjillä (17–40% on itsemurhayrityksiä, suhteessa yliannostuksien lukumäärään) ja suonensisäisesti huumeita käyttävillä. Myös syömishäiriöiset potilaat ovat yliedustettuina onnistuneissa itsemurhissa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että impulsiivisuus, impulsiivinen aggressiivisuus ja itsemurhakäyttäytyminen ovat todennäköisesti saman serotoniinin toimintahäiriön seurausta (ja siis tavallisella masennuslääkkeellä estettävissä?).
Itsemurhayrityksen riskitekijöitä ovat: valkoinen mies, aikaisempi yritys, vakava masennus, vanhempien alkoholismi ja stressaavat elämäntapahtumat (ihmissuhdeongelmat, vanhempien avioero, leskeys, fyysisen pahoinpitelyn uhri, seksuaalinen hyväksikäyttö, erityisesti päihteidenkäyttäjillä, impulsiivinen ja aggressiivinen käyttäytyminen, vaikeus kontrolloida väkivaltaista käyttäytymistä ja rikollinen elämäntyyli).
Kun tutkittiin ruotsalaisessa vankilassa olevia ihmisiä, niin todettiin, että tuurijuopotteluun liittyy runsaasti itsemurhayrityksiä. Myös juoppohulluuskohtaus, suonensisäinen huumeidenkäyttö ja huumeyliannokset lisäsivät itsemurhayrityksiä.
Saako kannabiksen haitallisista vaikutuksista kirjoittaa?
Kannabikseen kuin uskontoon suhtautuvat ovat kommentoineet kirjoitustani. Heidän mielestään kirjoitukseni on ideologinen. Heidän "empiirisissä" tutkimuksissa ei ole todettu kirjoituksessani mainittuja kannabiksen sivuvaikutuksia. Assosiaatiot ja syy-seuraussuhteet ovat tieteellisesti vaikeita asioita. On tieteellisesti melkein mahdotonta todistaa, että tupakka aiheuttaa keuhkosyöpää. Kliinisesti tätä ongelmaa ei ole, tupakanpolttajilla keuhkosyöpää on reilusti enemmän kuin tupakoimattomilla.
Valistuksen ja tiedon levittämisen kannalta on surullista, että "väärää tietoa" levitetään kannabiksesta, koska se vie kritisoijien mukaan uskottavuuden valistukselta. Nuoret eivät enää sen jälkeen usko eivätkä luota julkisesti annettuun informaatioon.
Nuorten kehittyvät aivot eivät tarvitse kannabista, 75 % kannabiksen käyttäjistä on alle 25-vuotiaita. He eivät tarvitse aivojen kehittymistä heikentävää kannabista sotkemaan aivojen kehitysprosessia. Emme tiedä vielä, mitä kaikkea haittaa kannabis aiheuttaa. Tutkimuksia tulee lisää, sitä mukaa kun aivotutkimus kehittyy. Kannabiksen käyttö voi tietyissä tapauksissa keskeyttää kokonaan opiskelu- ja työuran.
Kliinisessä työssä on tavallista tavata nuoria ihmisiä, joiden opiskelut ovat keskeytyneet, erittäin tavallinen syy on kannabiksen polttaminen. Kannabiksen vaikutukset lyhytaikaismuistiin kestävät ainakin 6 viikkoa. Opiskelu ja uuden oppiminen vaikeutuvat. EVVK voittaa, eikä opiskelu tai ammatin hankkiminen onnistu enää.
Päihdehoidollisesti kannabiksesta ei ole mitään hyötyä, jokapäiväisessä kliinisessä työssäni kannabiksen haitat sen sijaan ovat kiistattomat.
Kannabiksen laillistamisesta puhuvat ovat mielissään lisääntyneistä puheista, että huumesota on hävitty. Jo pitkään tähän argumentaatioon on lisätty, että nyt pitäisi kannabis laillistaa. Jos kannabis olisi yhtä helposti saatavilla kuin alkoholi ja tupakka, se voisi tuottaa lisäongelmia, sillä melko tuoreessa artikkelissa (2) näkö- ja hajuvihjeet laukaisevat kannabiksen halun, cravingin. Kun mitattiin eri päihteitä, niin kannabis oli pahin vihjeistä haluun huume : kannabis 1.36, opiaatit 1.29, kokaiini 1.26, nikotiini 1.18 ja alkoholi 0.53. Eli ehkä ei ihan vielä kannattaisi miettiä kannabiksen laillistamista.
no jos tuli väärään osioon niin voi siirtää.
sen saaminen on ku lottovoitto. Iskee yht usein. Ja sori offtopic.
. Tulevat aina sykleissä nämä ihmisten kannabismielipiteet mediaan.